KESKUSTELU

Tästä tuli mieleen Wanda Sykesin vitsi valkoisen talon lehdistö illallisessa:
“This is amazing, you’re the first black president. I’m proud to be able to say. But that’s unless you screw up. And then it’s going to be, ‘What’s up with that half-white guy? Who voted for the mulatto. What the hell?’ “


Tämähän näkyy suomessakin opinahjojen suomenruotsalaiskiintiöinä. Jenkeissä ymmärtääkseni rotuun perustuva pisteytys ja kiintiöt ovat laittomia. Myös se että koulutus on hyvin kallista heikentää vähemmistöjen opiskelu mahdollisuuksia. Hyvä esimerkki positiivisesta syrjinnästä jenkeissä on intiaanikasinot.

Rooman hajoamisen eräs syy: koko. Rooma ei kyennyt kontrolloimaan enää laajentuneen alueensa reuna-alueita, USA kehittelee ohjuksia, jotka osuvat kohteeseen puolessa tunnissa.



Euroopan ja USA:n yksi perustavanlaatuinen ero on siinä, että Euroopalla on vuosituhansia vanha historiansa, Rooma sijaitsi Euroopassa, Eurooppa on Rooman perillinen. USA:lla ei ole historiaa, perinteitä, tavallaan Hollywood, Disney jne. täyttävät tuota aukkoa.

Rotukiintiöistä päättäminen on osavaltiokohtaista. Kaliforniassa rotukiintiöt ovat tosiaan kielletyt mutta suurimassa osassa osavaltioita ne lienevät salittuja. Opiskelu on yhtälailla kallista myös Suomessa, lasku vaan lankeaa toisaalle.

Vähävaraisille opiskelujen rahottamista suurempi ongelma taitaa usein olla heikommat julkiset koulut. Jos vähävarainen pääsee sisälle johonkin huippuluokan kouluun, joku sen laskun maksaa.

Wikistä katottuna

http://en.wikipedia.org/wiki/Affirmativ ... ted_States

näyttäisi tosiaan siltä että rotukiinitiöt ovat USA:ssa vastatuulessa. Taulukko hyväksymisprosenteista ja erot vaaditussa SAT-tuloksissa ovat aika jänniä havaintoja. Ei ihme, että kampuksilla järjestetään "Affirmitive action bakesale", myyjäisiä.

Mitä ruotsinkieliseen vähemmistöön kohdistunutta vuosisataista sortoa pitää Suomessa kompensoida positiivisella syrjinnällä?

En tiedä, mutta mielestäni jotenkin koulutus on sellainen asia, josta viimeisenä pitäisi leikata. Kun koulutukseen pistetään rahaa, niin se on mitä tuottavin investointi tai sijoitus. Tietysti koulutuksessa vain pitäisi olla vaatimuksena, että pitäisi käydä koulua eteenpäin, eikä käydä samantasoisia tutkintoja uudestaan. Tietysti myös yhteiskunnan pitäisi kehittyä niin, että kaikille koulutetuille olisi töitä. Kuitenkin uskon, että yhteiskunta ei ole vielä valmis, varmasti korkeakoulutetuille löytyy tarvetta. Yhteiskunnassa pitäisi ylipäätänsä päästä ruumiillisesta työstä eroon, se on oikeasti ihmisille haitallista työtä, vaikka jotkut siinäkin postiivisia puolia näkevät. Jokainen joka kehuu ruumillista työtä, niin saisi itse mennä hetkeksi tekemään sellaista. Fyysinen työ vie elimistöstä kaiken henkisen kapasiteetin, eikä jaksa muuta tehdä kuin vain makailla sohvalla ja juopotella. Ehkä jotkut vielä muistavat elävästi armeijasta ne raskaimmat mudassa ryömimiset ja vastaavat. Utopistisessa yhteiskunnassa kaikki pitäisi tapahtua tietokoneilla, kansantuote jaettaisiin oikein ja liikuntaa harrastaisi sitä haluavat. Tähän ei päästä kuin vain yhteiskuntaa tutkimalla ja henkisellä kasvulla, ruumiillinen työ ei tekemällä lopu.

Kapeneva rajahyöty vaan on pahemman puoleinen ongelma.....

Olkoot sitten tautologia tai ei mutta koulutuksesta on hyötyä vain jos siitä on hyöytyä; Neljästä vuodesta tradenomiksi jotta pääsee valtsun kassalle tai kamaa hyllyttämää ei merkittävää hyötyä taida olla piekmminkin päinvastoin.

Suomessa koulutetaan jo nyt toivottomista keskinkertaisuuksista toivottomasti keskinkertaisia tohtoreita, minä sen tiedän jos joku.

Tuntuu että suomalainen koulutusilmasto ja järjestelmä on katteettomien lupauksien ja epärealististen odotusten suloinen sekamelska johon kellään jolla on edes vallan ja voiman muna ei rohkene puuttua. No olihan se Gustafsson yrittävinään mutta eikös se jo piisakttu ruotuun laulamaan samaa virttynyttä virttä.

Tietysti se ei ole mikään peruste sille, että koulutuksen vaatimuksia alennetaan. Olisi jotenkin hyvä, jos kaikissa koulutustasoissa olisi jonkinlainen yleisesti vaadittu vaatimustaso, josta pidettäisiin kiinni. Korkeakoulutasoille olisi helppo tehdä jonkinlaiset yleiset tentit, kuten lukioidenkin kirjoituksissa tai pääsykokeissa on. Toisi opettajillekin paljon enemmän motivaatiota, kun ei voisi vain jotain liirumlaarumia opettaa. Ylipäätänsä olisi hyvä, jos koulutusta vietäisiin enemmän yleiseen verkkopohjaiseen opetukseen, joita sitten voisi omaa tahtiaan tenttiä. Jokaisella kansalaisella olisi jonkinlainen koulutuspankki, jonne automaattisesti tulisi merkintä kansalaisen läpäisemästä kurssista. Jokaisesta kurssista olisi harjoitustehtäviä, joista tietäisi oman tasonsa olevan riittävä kurssin läpäisemiseksi, vähän kuin autokoulun harjoituskokeet. Tämä koko koulutusjärjestelmä vain siirrettäisiin verkkoon. Ei varmaan toisi yhtään enemään kuluja, vaikka joku superihminen kävisi kaikki koulutusohjelmat läpi.

Jenkit on läskimpiä.

+ Öljyä rosvoavia sotahulluja.

Olenko väärässä, mutta eikö eurooppalaiset ole aivan yhtä lailla Libyassa ryöstämässä öljyjä?

Amerikkalaisuus on imelää. Elokuvissa likakin lienee steriloitua. Eivätkä pärjää huumorissa ainakaan englantilaisille.

Öljystä kyllä maksetaan, ei sitä kukaan ryöstä.

Miksei voisi olla mitään hyötyä siitä, että on vaikkapa sekä kauppatieteen että tekniikan alan tutkinto? Vaikka maisteritasoa molemmista? Luulisi saman ihmisen päässä tämän osaamisen yhdistyvän vielä tehokkaammin kuin kahden ihmisen yhteistyössä. Aika harva ala pystyy innovoimaankaan tehokkaimmin vain pitäytymällä kapeaan- vaikkakin syvään - osaamiseen. Monesti tarvitaan jopa näennäisesti kaukanakin toisistaan olevien alojen yhdistelyä uutta luovalla tavalla.

Eikös Aalto-yliopiston perustaminenkin oikeastaan juuri pyri tällaisesta poikkitieteellisyydestä ottamaan tehot irti? Jos jollakulla riittää kapasiteettia hankkia osaamista useammalla tutkinnolla, niin miksi se pitäisi tehdä hankalaksi tai mahdottomaksi? Päinvastoin pitäisi katsoa, voiko jo suoritetusta tutkinnosta lukea joitakin suorituksia hyväksi, jotta ei tarvitsisi tehdä asioita kahteen kertaan.

Myös siinä tapauksessa, että vanha koulutus ei enää muuttuneilla työmarkkinoilla vastaa vaatimuksia, lienee järkevää uudelleenkouluttautua. Muutos on nykyään sen verran nopeaa, ettei huonolla tsägällä nuorena hankittu koulutus enää oikein vastaa työiän loppupuolen työmarkkinoiden toiveita. Tai omia haluja. Joskus voi olla jopa fiksua hankkia alemman tason koulutus kuin aiempi. Parempi iloinen ja työllistetty duunari kuin työtön ja onneton valkokaulusammatin edustaja.

USAn ja Euroopan ero on 110 (60) - 220 (50).

Eli USAssa tuhlataan valtavasti sähköjohtoihin Eurooppaan verrattuna.