KESKUSTELU

Nykymuotoisen kapitalismin lopputulos ei tule olemaan hyvä. Eiköhän tämän tiedä jokainen? Muuten kapitalismi lienee jossain mielessä tervehenkinen ja ainakin tehokas. Se vaatii kuitenkin hiomista.

Pahin ongelma kapitalismissa on se, että kyseessä on kuin peli, joka ei suosi kuin siinä menestyjiä. Menestyminen pelissä on arvo, joka syrjäyttää muun. Kapitalismi on oikeasti hiljainen sotapeli, joka toteutuu konkreettisesti.

Onko oikein se, että jollain järjestelyllä voi saada niin suuren aseman ja vallan suhteessa muihin? Monarkiassa kuningas sai kaiken perintönä, mutta kapitalismissa samaan voi päästä periaatteessa jokainen. Vähän parannusta siis.

Eiköhän pahinta ole kapitalismissa ole pahinta jo sen lähtökohtaisuus. Tarkoitus ei ole olla muille hyödyksi kuin siinä mielessä, että se on välttämätön paha. Mitä kunnioitusta ansaitsee menestynyt ihminen? Aikaisemmin muita hyödyttänyt sai arvostusta. Nyt se on merkki taitavasta pelaamisesta.

Olla sotasankari. Miksi se toimii nytkin?

Eli yksityisomistus ja vapaa kaupankäynti = ihmisen luonnollinen tila?! Mitähän esimerkiksi Marx&Engels-duo tästä sanoisi... Grundrisse="groundplan"... Taisi juuri kapitalismi olla heistä se luonnoton tila, hm.

Voin myös väittää väitteesi olevan epätosi seuraavalla väitelauseella:

"on ollut olemassa luonnollinen aika t, jolloin ei ole ollut olemassa yksityisomistuksen ja vapaan kaupan käsitteitä"

Nähdäkseni kätevintä on siirtyä ajassa aikaan ennen liberalismia tai tutustua liberalismin kritiikkiin. Quentin Skinnerin Liberty before Liberalism (1998) on eräs hyvä lähtökohta.

Vertasin tuossa äsken kapitalismia monarkiaan niin, että kapitalismi olisi jollain tapaa kehittyneempi tapa mitä tulee vallan ja aseman saamiseen. Siinä sentään joutuu tekemään työtä eikä se tule ilmaiseksi. Olkoonkin, että työ voi olla äärimmillään vaikka luonnon (tai ihmisten) riistoa, minkä muut joutuvat jossain vaiheessa maksamaan.

Eräässä mielessä kapitalistinen menestyminen on pahempi kuin monarkia. Monarkiassa kuningas oli vähän vastuussa valtakunnastaan ja jos hän sössi liikaa, oli vaarana mennä vaikka se pää. Vastuuta oli siis ainakin jossain määrin kohdattava. Kapitalismissa tästä ei ole huolta. Voit oikeutetusti nauttia saavutuksestasi.

Totta, puhumattakaan auktoriteettien usein unohtuvista hyvistä puolista verrattuna individualismin huonoihin puoliin. Auktoriteetti voi tuoda myös selkeyttä, turvaa ja pysyvyyden tilan, minkä näkisin myös inhimillisesti tärkeäksi. Auktoriteetti on ihminen, ei kone tai raha.

On muuten nähdäkseni vasta myöhemmin syntynyt myytti, että hallitsijat olisivat eläneet jossain aivan omassa maailmassaan verrattuna kansaan. Muistaakseni esimerkiksi brittein saarilla ylempien luokkien asumukset olivat vielä 1700-luvun lopulla tavallisen kansan seassa. Vaikka x olikin auktoriteetti y:lle, se ei tarkoittanut huonoa kohtelua vaan väittäisinpä että useimmiten jopa päinvastoin, koska etiikka (hyveellisyys), tasapaino ja uskonto pelasivat isompaa roolia. Niin esimerkiksi klassismin kuin myös barokin aikakaudet arvostuksineen tuntuvat silti lähes unohdetulta maailmalta suurimmalle osalle nykyihmisistä.

Auktoriteeteilla tai semantiikalla et kyllä mielipidettäni käännä. Itsemääräämisoikeus on kaikissa kulttuureissa ollut luonnolisesti ainakin joitain asioita koskien. Yhteisöllisyydestä on toki erilaisia versioita syntynyt. Usein luonnonyhteisöt ovat aika paljon perheen tai kyläyhteisön varaan rakennettuja. Esim. maanomistusta ei ole yksilökohtaisesti käsitetty, vaan kylä on hallinnut tiettyä aluetta yksinoikeudella, jolla on silti voitu käydä vapaasti kauppaa. Siitä huolimatta yleensä aina jonkinlainen yksityinen omaisuuskin on ollut tunnettua. Esimerkiksi aseet tai korut ovat arvoesineinä ja statussymboleina poikkeuksetta olleet yksityisiä. Samoin erilaiset trofeet. Niitä on voitu antaa kuitenkin lahjaksi tai käyttää vaihtovälineinä. Tuskinpa vaatteita tai muuta luonnollisesti henkilökohtaista sen enempiä on yhteiskäytetty tai rajoitettu ketään näiden suhteen.

Yksityisen vs. yhteisen rajat on aika helppo määrittä luonnollisetsi vallitsevien olosuhteiden ja yhteisön tarpeiden perusteella. Olemme kehittyneet niin paljon että meillä on varaa mm. asua omassa asunnossa yhteisen luolan ja tulisijan asemesta. Samoin meillä on tavaraa yms. Meidän ei tarvitse myöskään tehdä talkoilla töitä koko yhteisön ruoanhankinnan eteen, vaan olemme keksineet rahan jolla työtä voi siirtää ja edelleenmyydä. Niinpä yksityisomistus on luonnollisesti laajentunut yhä useampiin asioihin.

Köyhät saavat samalla pelattua itselleen lisää rahaa ja/tai muuta elintasoa parantavaa, kuten ruokaa, terveydenhuoltoa, sosiaalietuuksia jne.

Edelleenkin valikoitsit nyt keinotekoisesti rajatun tarkasteulvälin. On totta, että siell äon kuplaton väli. Toisaalta niin on kaikkien mudienkin kuplien välilä. Sinä valikoit tarkoitushakuisesti pisimmän yhtäjakosien, muttei se asiaa muuksi muutu. Ko. ajankohdan erityispiirteitä kuvailimmekin jo molemmat, eli miksi kuplia ei tuolloin ilmaantunut.

Höpön löpöt ole. Väitteesi on edelleenkin palturia, jollaiseksi sen jo aiemmissa keskusteluissa osoitin. Ei ole nollasummamarkkinoita.

Voi jösses, millaista "argumentointia". Poimit yksittäisiä negatiivisia uutisia, yleensä USAsta tai sittne jostain kehitysmaasta tai suomalaiselta mututtotappiopaikkakunnalta, ja silmää räpäyttämättä häikäilemättömän perusteetta liität ne yhteen talousteorioiden kanssa joita syytät siis käytännössä kaikista maailman ongelmista. Luuletko todellakin, että esim. USA:n köyhät todellakin ovat jokin talousteorioiden muuttuja ja että siellä tapahtuvat asiat ovat orjallisesti matemaatikkojen suunnittelupöydiltä lähtöisin? Oletko koskaan kuullut politiikasta? Tai monista muista siihen liittyvistä asioista, joilal käytännön maailman meno sanellaan?

Politiikkaa ja varsinkin talouspolitiikkaa pyöritetään aika pitkälti juurikin tuollaisia tilastoja tutkien. Ehkä köyhät eivät yleensä nouse uutisarvoisiksi, mutta vaikkapa työttömyys voisi olla sellainen. On siellä myös matematiikkaa käytetty.

Tilastoja tutkitaan toki. Tarkoitin siis sitä, että köyhyyden synty ei johdu talousteorioista, kuten kohveeman yrittää viestittää, ts. että USA:n köyhyys olisi nimenomaan kapitalismin ja vapaan markkinatalouden syytä.

Hyvä pointti... Voitko mainita joitain asioita, joiden syytä se voisi olla? Saataisiin sekin sitten pois pois kuleksimasta näistä talousmallilangoista.

Marx ja Engels seuraajineen voivat haistaa pitkän paskan. Heidän systeeminsähän se kusi pahan kerran, joten eipä ehkä kannata noita kahta käyttää auktoriteetteina.



Tiesin kyllä, että olet pihalla, mutta aivan näin surkeaksi en osannut tilannetta edes kuvitella.

Täh? Mies käyttää mennyttä aikamuotoa asiasta joka ei ole koskaan tapahtunut..

Semantiikka on kuitenkin juuri se, mikä tekee vaikeaksi määritellä sellaista itsemääräämisoikeutta, joka olisi kulttuurista riippumatonta. Emme voi olla kulkematta kielen ja symbolien kautta antropologisessa asiassa. Toisaalta myöskään kapitalismin vastustajien tai sen kriitikoiden mitätöinti ei ole helppoa.



Tästä on kuitenkin vielä todella pitkä matka kapitalismiin nykymerkityksessä. Se sai aimo sysäyksen liberalistisesta aatteesta talouselämään sovellettuna (Smith, Hume&Chydenius). Olen kuitenkin epäilevä, että kehityslinja olisi luonnollinen (siis determinoitu, ristiriidaton, ilmeinen).



Totta, mutta tämä tarkoittaa myös, että luonnollisuudesta ei voida puhua kapitalismin suhteen vaan kyseessä on pelkkä joidenkin kontekstien ja olosuhteiden tulos.



Kannattaa kuitenkin huomioida, että lännessäkin materialismilla ja esimerkiksi urbanisaatiolla ja teollistumisella on ollut merkittävät vastustajansa.



Eli onko ainoina vaihtoehtoina nykyinen kapitalismi tai luolassa asuminen ja talkoolla metsästäminen? Kovinpa on yksinkertaistettua.