KESKUSTELU

Varohan Grad... saat pian itsellesi rakastajattaren, josta et ilman miehisiä avuja pääse eroon.

Feminine voisi kyllä olla kiinnostava kumppani. Ja nimimerkki lupaa myös hyvää!

Köyhät saavat samalla pelattua itselleen lisää rahaa ja/tai muuta elintasoa parantavaa, kuten ruokaa, terveydenhuoltoa, sosiaalietuuksia jne.

Edelleenkin valikoitsit nyt keinotekoisesti rajatun tarkasteulvälin. On totta, että siell äon kuplaton väli. Toisaalta niin on kaikkien mudienkin kuplien välilä.

Höpön löpöt ole. Väitteesi on edelleenkin palturia, jollaiseksi sen jo aiemmissa keskusteluissa osoitin. Ei ole nollasummamarkkinoita.

Voi jösses, millaista "argumentointia". Poimit yksittäisiä negatiivisia uutisia, yleensä USAsta tai sittne jostain kehitysmaasta tai suomalaiselta mututtotappiopaikkakunnalta, ja silmää räpäyttämättä häikäilemättömän perusteetta liität ne yhteen talousteorioiden kanssa joita syytät siis käytännössä kaikista maailman ongelmista. Luuletko todellakin, että esim. USA:n köyhät todellakin ovat jokin talousteorioiden muuttuja ja että siellä tapahtuvat asiat ovat orjallisesti matemaatikkojen suunnittelupöydiltä lähtöisin? Oletko koskaan kuullut politiikasta? Tai monista muista siihen liittyvistä asioista, joilal käytännön maailman meno sanellaan?

Myytti ruoan riittämättömyydestä
Myytti liian suuresta väestöstä
Myytti Kiinan ja Intian ruoankulutuksesta
Myytti ilmastonmuutoksesta ruokakriisin syynä
Ruoka maailmanmarkkinoilla
Kaupan ”vapauttaminen”
Kapitalismi ei ole tasaisesti kehittynyt eri puolilla maailmaa, ja voimakkaat pystyvät muokkaamaan heikkojen taloutta omissa eduissaan. Uusliberalismissa avainroolissa on kaupan ”vapauttaminen”. ”Kaupan esteitä” poistamalla rikkaat maat pystyvät dumppaamaan ylimääräisen ruokansa köyhiin maihin, joiden köyhimmät viljelijät eivät pysty kilpailemaan tuontiruoan kanssa, jota on tuotettu tukiaisin. Tukiaisin, joita rikkaat maat sitten yrittävät estää köyhiä maita käyttämästä omille viljelijöilleen.

Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus (NAFTA) on tuhonnut köyhän maan maataloutta. Se poisti tullit mm. elintarvikkeilta ja maatalouden tuotteilta (esim. lannoitteilta). Sopimuksen allekirjoitusvuonna 60 prosenttia Meksikon peltoalasta oli maissilla, kolme miljoonaa tuottajaa sai siitä elantonsa. Sopimuksen jälkeen tuettu yhdysvaltalaismaissi aiheutti, että noin 1,3 miljoona meksikolaisviljelijää joutui luopumaan maanviljelystä.

Velat saavat köyhät maat riippuvaisiksi rikkaista. Sen takia ne tuottavat vientiin meneviä kasveja, sillä se on kannattavampaa kuin kotimaiseen kulutukseen tuottaminen.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on pakottanut velkojensa kanssa kamppailevia maita ns. rakennesopeutusohjelmiin, joissa ehtoina on ollut valtion menojen leikkaaminen, yksityistäminen ja avautuminen maailmanmarkkinoille. Tällä on tuhottu köyhien maaiden maataloutta. Nyttemmin jopa IMF itse on myöntänyt, että ohjelmat ovat hidastaneet Afrikassa maataloustuotantoa.

FAO:n tutkimuksen mukaan rakennesopeutusohjelma Tansaniassa johti 80-luvulla viljelijöiden tukien leikkaamiseen ja ruoan tuotantokulujen kasvuun. Pelkästään lannoitteiden hinta nousi 90-luvun vaihteen vuosina 412 prosenttia. Tämä on osasyy vuoden 1996 vakavaan ruokapulaan ja tansanialaislasten yleisiin kasvuhäiriöihin.

Haitissa rakennesopeutusohjelma johti USA:n maatalousviennin kasvuun maahan 44 miljoonasta dollarista 95 miljoonaan ja ruoantuotanto maassa taantui. Maa tuo nyt 75 prosenttia ruoastaan, ennen se oli lähes omavarainen.

Rakennesopeutusohjelmat vähensivät allekirjoittajamaissa ruoantuotantoa ja lisäsivät miljoonien riippuvuutta ruoan maailmanmarkkinoista. Tämä nostaa maailmanmarkkinahintoja. Ja elintarviketeollisuus on keskittynyt monikansallisten yhtiöiden käsiin.

Jobbaus, öljy, biopolttoaineet
Maailmanmarkkinoista riippuvuus on perusta ruoan hinnannousulle, mutta muutaman viime vuoden jyrkkää nousua se ei riitä selittämään.

Yksi selvä selitys hinnan ampaisuun on ruoalla keinottelun lisääntyminen maailmanmarkkinoilla. Se on selitys esimerkiksi vehnän hinnan 25 prosentin nousulle yhden päivän aikana USA:ssa.

Keinottelu perustuu pelaamiselle hyödykkeiden tulevista hinnoista. Ruokaan on alettu sijoittaa, koska luottokriisi ja sitä seurannut paniikki on ajanut sijoittajat hakemaan turvallisempia kohteita. Dollarin halpeneminen on sekin vaikuttanut keinottelussa. Valuutan heikentyessä on ostettu hyödykkeitä, jotka hinnoitellaan dollareissa. USA:n valuutan heiketessä USA:n ulkopuoliset tuottajat joutuvat nostaman hintaa kompensoidakseen. Ja koska sijoittajat luottavat heikkenevän dollarin johtavan joka tapauksessa hintojen nousuun, heidän keinottelunsa todellisuudessa nostaa hintoja.

Öljyn korkea hinta on myös ruoan hintaa nostava tekijä.

Intensiivinen maatalous vaati öljyä mm. lannoitteiden tuottamiseen ja kuljettamiseen. Lannoitteiden hinta on vuodessa miltei kaksinkertaistunut. Ja kun köyhät viljelijät ovat lannoitteiden avulla parantaneet satoja, ovat he nyt pahasti kasvaneiden kustannusten puristuksessa.
Köyhät maat ovat usein sekä öljyn että ruoan nettotuojia.

Kallistuva öljy on aiheuttanut viime vuosina ryntäyksen biopolttoaineisiin. Viljelyalaa ja viljaa on huomattavassa määrin siirretty polttoainetuotantoon ja esim. USA:ssa valtio tukee runsaasti biopolttoaineen tuotantoa.

IMF:n arvion mukaan 20-30 prosenttia ruoan hinnannoususta johtuu biopolttoaineista.

Markkinat aiheuttavat kriisin, markkinatko sen ratkaisevat?
Joiden taloustieteilijöiden mukaan kyseessä on vain kapitalismin häiriö, jonka markkinat korjaavat itse ajan myötä. On ennusteltu, että hinnannousu johtaisi maatalousinvestointien lisääntymiseen ja sitä kautta alhaisempiin hintoihin. Mutta ratkaisu tuskin voi olla lisääntynyt keinottelu.

Maatalouteen panostava liike-elämä seuraa tietysti sitä, mitkä viljelykasvit tuottavat eniten voittoa. Tästä kertoo siirtyminen biopolttoaineen tuottamiseen ja kehitysmaissa siirtyminen ”valuuttakasveihin”. Ruoantuotanto ei siis markkinoiden paineesta välttämättä lisäänny, vaan siirrytään vain eri kasveihin. Ja koska koordinointia ja suunnittelua ei ole, saattaa ryntäys yhteen kasviin vaikuttaa muihin. USA:ssa on siirrytty voimakkaasti maissiin, koska se tuottaa hyvin. Vastaavasti soijapavun tuotanto on vähentynyt, mikä on nostanut sen hintaa.

Markkinat eivät vastaa kysyntään. Jeffrey Sachs, YK:n pääsihteerin neuvonantaja, varoitti: ”Markkinat eivät voi puuttua, eivätkä puutu, kun ihmisillä ei ole mitään. Ja kun avun ottaa pois, ihmiset jätetään kuolemaa.”

Vastarinta

Suurten kansainvälisten pankkien epäillään keinotelleen muun muassa kahvi-, kaakao- ja vehnämarkkinoilla. Keinottelu on nostanut markkinahintoja, mikä ennen pitkää näkyy myös kuluttajien maksamissa hinnoissa.

Brittiläisen World Development Movement -järjestön mukaan kansainvälisen finanssikaaoksen aikaansaaneet pankit ja vipurahastot ovat myös ruokakeinottelun taustalla. Järjestö arvioi, että yhdysvaltalaispankki Goldman Sachs tienasi viime vuonna miljardi dollaria keinottelemalla ruualla.

Goldman Sachs kiisti tiistaina WDM:n arviot ja sanoi, että järjestön raportti on "kauhistuttavan harhaanjohtava".

Pankin tiedottaja Michael DuVally sanoi tiistaina brittiläiselle The Guardian -lehdelle, että markkinahintojen nousun taustalla on raaka-aineiden kasvanut menekki muun muassa biopolttoaineiden käytön kasvun seurauksena.
------
World Development Movement vaatii valtioita laittamaan keinottelijat kuriin raaka-aineiden hintojen vakauttamiseksi. Muuten ruoka kallistuu kallistumistaan, mikä kiihdyttää inflaatiota.

WDM:n mukaan ruuan kallistuminen voi myös johtaa nälänhätiin ja ruokamellakoihin. Haitissa, Meksikossa ja Bangladeshissa mellakoitiin viimeksi 2008, kun vehnä ja maissi kallistuivat ennennäkemättömästi.

Onnistuin sittenkin aikaisemmin tuossa .avi:ksi kääntämisessä.. Erilaiset kokelemani kääntösoftat vaan sekoittivat video-kodekkini...

Tässäpä se nyt sitten on:
Mennyttä etsimässä - Hyvinvointivaltion loppu

http://www.megaupload.com/?d=YCPCKAJ8

Keinottelu jatkuu ja jatkuu:



http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2010/07/20/goldman-sachsia-syytetaan-nyt-ruokakeinottelusta/20109998/12

Niin voiko joku osoittaa, että futuureilla oikeasti tehtäisiin jotain hyödyllistä?

Millä he pelaavat?

Voi hyvänen aika. Kuplat voidaan ehkäistä järkevällä sääntelyllä ja talouspolitiikalla.

Millä sitten selität sen, että talous ei globaalisti kasva?

Se oli lainaus tuosta "Hyvinvointivaltion loppu"-ohjelmasta. Otin sen nyt yksittäisesimerkkinä tuohon.

Suuri osa ongelmista kärjistyy tai on seurausta vallitsevan uusliberalitisen talousteorian vuoksi.

Aha. So?

Inequality breeds conflict

Growing inequality within countries and between regions deepens the existing cleavages. It is our task to create a future and hope for regions and countries in crisis where young people suffer from unemployment and have little prospects of improving their lives. Unless we can meet this challenge, new conflicts will flare up and we will lose another generation to war.
...

...
We must all be able to contribute to our own future and to the future of our communities. If the present trend continues, we will be faced with a situation where hundreds of millions of young people will be out of work in countries that are in early stages of development. If nothing is done, we will be creating an effective breeding ground for crime, instability and war as young people lose all hope. I believe that the fight against poverty is also the most effective measure of countering terrorism in the long term.

Miksi yleensäkään pitäisi toimia näin? Mikä päämäärä rahan haalimisella saavutetaan? Vallalla oleva kilpailuasetelma takaa sen että, työnteon tahti kiihtyy. Mikä on oleva se lopputulos? Mikä on kilpailun ja jatkuvan kasvun lopullinen tavoite ja päämäärä?

Eläimellinen osa itsessäni sanoo, että on kivaa kun talous kasvaa ja massii on enemmän. Ostin itselleni lyhyemmän työpäivän palkan-alennuksella.

Futuurit, johdannaiset voivat pelastaa köyhien viljelijöiden hengen. Johdannaissopimus takaa viljelijöille perustulot - olkoon markkinahinnat mitä tahansa.

In 1936, however, Congress recognized that there should never be more speculators in the market than real producers and consumers. If that happened, prices would be affected by something oilier than supply and demand, and price manipulations would ensue.

No niillä johdannaisilla, kuten viljafutuureilla esim. Keskittymiskykysi lienee aika heikko, ellet tämän vertaa pysy kärryiläl keskustelun kulussa.

Jännä väite. Eri asia, onko siinä mitään totuusarvoa. Sääntelyllä on ikävä taipumus johtaa harmaasen talouteen, korruptioon, epätehokkaaseen markkinaan, ynnä muihin ikäviin ilmiöihin. Ehkä kuplat jossain mallissa voidaan ehkäistä, mutat onko se sen avoista?

Miten niin ei? Vieläkö takerrut siihen jo ajat sitten kumottuun virhetulkintaasi?

Aha. So?