KESKUSTELU

Rupesin tuossa funtsimaan, että mitä järkeä on kaivaa vuosia jotain vuorta tasaseksi, polttaa järjettömiä määriä polttoaineita, raaka-aineita ja ihmistyövuosia sen takia, että saatas kuskattua johonkin pankkiholviin makaamaan somaa keltaista metallia?

Keltaista metallia, joka on....hhhhmmmm, somaa. Jolla on jonkun verran OIKEAA käyttöä elektroniikka-, avaruus- ja koruteollisuudessa.

Sen kuviteltu arvohan on tavallaan sopimus, kuten paperirahankin. Sen hankkiminen vain haaskaa luonnonvaroja järjettömästi paperirahan painamiseen verrattuna.

Holveissa pölyttyvät harkot riittäisi teollisuuden tarpeisiin varmaan sadoiksi vuosiksi. Kullankaivuun vois kieltää ympäristölle haitallisena ja turhana.

Mikä olisi siis kullan oikea arvo riisuttuna kaikesta rikkaus- ja aarrehypestä?

Tos on muuten pointtia.

Mut mäoonki kännissä. Venähti.

Känni vähentää usein henkistä vastarintaa hyväksyä syvällisiä mutta tuskallisia totuuksia todellisuudesta...

Kulta on suhteellisen harvinainen metalli. Kaikki maapallolta löytyvä kulta mahtuisi tasasivuiseen kuutioon jonka sivu olisi 24 metriä. Kultaa ei saada mistään lisää niin sen arvo on vakio tosin kuin rahalla ja öljyllä voi keinotella. Ennen rahan arvo oli sidoksissa ja vaihdettavissa kultaan mutta ei enää. Jos ostat rahoillasi kultaa niin inflaatio tai mikään syö säästöjen arvoa.

Samalla tavoin harvinainen postimerkki on harvinainen, vaikka se on vain pala paperia. Kaikki eivät kuitenkaan ole yhtä vakuuttuneita niiden todellisesta arvosta, kuten postimerkkeilijät. Kysymys on siitä, että kullalla on kulttuurisidonnainen sovittu rikkauden symboliarvo, joka ei ole todellinen jossain toisessa kulttuurissa.

Mikä on siis kullan todellinen arvo ilman kulttuurisidonnaisuutta? Siis jos kysyntä riippuisi vain sen teollisuuskäytöstä, eikä rikkauden symbolina toimimisesta.

Ajatteles vaikka että tonnin kultaa tuottamiseen tarvitaan sata miestyövuotta ja tuhat tonnia öljyä. Mitä sillä saatiin aikaan? Tonni somaa metallia pölyttyy holvissa ja joku kuvittelee olevansa rikas. Mitä todellista tuolla työ- ja energiamäärällä olisi voitu saada aikaan?

Mahdotontahan se on mitään "todellista" markkina-arvosta poikkeavaa arvoa kullallekaan määritellä. Miten se pitäisi määrittää?

Eihän rahan arvokaan riipu enää esim. reaalituotannosta juuri ollenkaan, vaan on lähes täysin virtuaalinen. Pörssipelissä se määritellään.

Kyllähän kultaa saadaan lisää kaivoksista, ja sen arvolla voi ilmeisesti myös keinotella. Törmäsin nettisivuun, joka väittää, että kullan hintaa pidetään keinotekoisen alhaalla.

Postimerkkejä voi painaa lisää. Alkuaineita ei voi valmistaa. Tai no voi, mutta menetelmät sellaiseen ovat liian kalliit. Ymmärrän kyllä mitä ajat takaa.

Kyllä myönnän että suurin osa kullan arvosta tulee ihmisten arvostaessa ja halutessa sitä. Sen todellista arvoa en osaa sanoa jos se pitäisi laskea teollisuuskäytön perusteella.

Ihmiset arvostavat kultaa sen käytön takia koruteollisuudessa, se on ruostumaton, hieno, painava, helposti muotoiltavissa ja sulatettavissa. Sen arvo perustuu siihen. Voi olla vielä jotakin arvoja joita en tässä maininnut.

Kultaa ei saa sinne kaivoksiin lisää mistään. Se mitä maapallolla esiintyy mahtuu siihen 24 metriin. Luulen että kyse keinottelussa kyseisessä tapauksessa on itseasiassa rahalla keinottelua suhteessa kultaan. Ennen rahan sai vaihdettua suoraan kultaan mutta nykyään ei enää.

Jos kuvitellaan, että kulta olisi mustaa, haisis pahalle ja aiheuttas ihoa vasten ihottumaa. Mikä sen arvo olis teollisuudelle, kaivettasko sitä samalla vimmalla ja säilöttäs holveihin? Tehtäisiinkö sen takia murhia?

Timantinkin arvo taitaa enimmäkseen olla siinä, että se on somaa ja harvinaista. Pelkkää hiiltä. Kannattaako niitä kaivaa ihmisiä uhraavissa epäinhimillisissä oloissa vain teollisuuskäytön takia? Tuskinpa.

Niitten arvo taitaa olla vain ihmisen turhamaisuudessa.

Nimenomaan ja kaikki nuo arvorakennelmat ovat täysin keinotekoisia.

Olisiko todellinen arvo se, joka on kullalla aavikolla janoon kuolevalle ilman veden tippaa?

Tuskimpa vain. Asioiden arvon määrää kysyntä. Ei sen käyttötarkoitus.



Timanteilla on suurta käyttöä teollisuudessa. Mikäli sillä ei olisi ihmisten määrittelemää arvoa niin sitä käytettäisiin ehkä enempikin teollisuuskäytössä.

Arvorakennelmassa on kyse siitä kuinka paljon todellista arvoa on vedellä sille janoon kuolevalle. Kysyntä luo asioille arvon rakennelmissa.

Ajatellaanpa että mikä on Miss Suomen tai tuoreen Idols voittajan markkina-arvo, verrattuna siihen että kutsutaan sama persoona 25 vuoden päästä esiintymään marketin avajaisiin.

Kulta ja timantit ovat sentään samoja vielä tuhannenkin vuoden päästä. Niiden arvo säilyy kuten porakaivolla tai keskustatontilla. Koopin arvo ei säily.

PS:
Täytyy kyllä todeta, että kun katsoo musiikkimyyntiä (netanttila, Top-40), niin siellä on ne samat Michael Jackson, Madonna, Depeche Mode ja Black Sabbath kuin 25 vuotta sittenkin. Usein vielä U2, Leonard Cohen, Danny, ZZ Top, Bon Jovi jne.

Ennen minäkin ajattelin, että kullankaivuuta turhempaa saastuttajaa ja energian tuhlaajaa tuskin onkaan. Sitten tajusin, miten tärkeä rooli kullalla on ollut taloudessa. Sillä on voitu taata rahalle jokin arvo. On kannattanutkin käyttää paljon resursseja siihen että on saatu toimiva talousjärjestelmä. Nykyään tosin eivät taida ainakaan länsivaluutat olla mitenkään sidoksissa kultaan, en tiedä muista maankolkista. Luullakseni kulta kuitenkin yhä tuo turvaa ainakin kriisiaikojen varalle, sen arvostus kun ei hiivu niin helposti kuin rahan. Niin kauan kuin näin on, en arvostele kullankaivuuta kovinkaan kirpeästi.

Joku talousviisaampi voisi toki vielä valaista tätä asiaa. Tarvitaanko kultaa vielä taloudessa?