Jaska kirjoitti:
Topias kirjoitti:
Vielä 2500 vuotta ennen ajanlaskumme alkua Ruotsissa puhuttiin jotain muuta kuin indoeurooppalaista kieltä ja vielä 500 eaa. vuotta sitten ainoastaan eteläruotsissa puhuttiin indoeurooppalaista(germaanista?) kieltä.
Minkä sukuista kieltä muinaiset "ruotsalaiset" sitä ennen puhuivat?
1. Jotain muinaista suomensukuista kieltä?
2. Jotain täysin unohduksiin ja historian hämäriin kadonnutta kieltä?
Tietosi on virheellistä. Indoeurooppalaista kieltä on kyllä puhuttu Ruotsissa jo hyvin kauan, esimerkiksi suurten järvien nimet on annettu jo suunnilleen luoteisindoeuroopan tasosta, joka yhdistetään nuorakeraamiseen kulttuuriin.
Ja SE "nuorakeraaminen", vasarakirveskulttuuri on tullut Ruotsiin SUOMESTA:
http://sv.wikipedia.org/wiki/Stridsyxekulturen" Även i Finland kallas denna kultur ibland för stridsyxekultur, eller finsk stridsyxekultur (till skillnad från svensk-norsk stridsyxekultur), men en del arkeologer föredrar snörkeramisk kultur och andra behåller det missledande begreppet båtyxkultur.
Det finska materialet liksom det som förekommer i Baltikum är mycket likt det svenska, medan det danska (enkeltgravskultur) skiljer sig från den svensk-norska stridsyxekulturen både vad gäller föremålsformer och gravskick, samt liknar mer det snörkeramiska kulturerna i Nederländerna, Tyskland, Polen och Ryssland. "
post1310939.html?hilit=vasarakirveskulttuuri#p1310939Suomalaiset kielet ovat syntyneet uralilaisen kielen ottaessa indoeurooppalaisia vaikutteita vasarakirveskansan kielestä.
Uralilaiset kielet ovat siis tätä vanhempia.
Kun Suomesta on mennyt vasarakirveskansan kieltä Ruotsiin, siine on sen ohella mennyt samaan aikaan vääjäämättömästi myös uralilaista kieliainesta.
Nykyinen ruotsi ja norja ovat kuitenkin Tanskan kautta tullee yksittäishauta-nuorkeraamiseen kultuurin tuomaan.
Ne siis EIVÄT OLE Ruotsin ensimmäinen IE-kielijatkumo.
Lainaa:
Kun siis kysytään oikeammin, mitä kieltä Ruotsissa puhuttiin yli 5 000 vuotta sitten, vastaus on: paleoeurooppalaisia eli muinaiseurooppalaisia kieliä (kattokäsite, eivät välttämättä edes sukua toisilleen). Parhaiten erään tällaisen kielen jäljille on päästy Lapissa nykyisellä saamelaisalueella; jopa eräiden tuntemattomasta kielestä periytyvien nimielementtien merkitys on pystytty rekonstruoimaan.
Ettei vain ole taas sellaista "paleoeurooppaa" (n. tuhannen vuoden takaista balttia) kuin erään jaskan tutkimuksen "jänis", "ilves" ja "varis"...
post1328703.html?hilit=yl%C3%A4piru#p1328703Lainaa:
Suomensukuisia eli uralilaisia kieliä on puhuttu tuohon aikaan vasta kaukana idässä,
Ei ole perää. Uralilainen kieli on ollut täällä ennen IE-kieli, sillä muuten kielmme phojalla ei voisi olla uralilainen kieli, vaan sen olsikorkeintaan "pinnalla", mutta pohjalla olisi IE, kuten latviassa.
Lainaa:
ja Suomeen ne ehtivät näillä näkymin vasta pronssikaudella.
Ketkään muut kuin Suomen pieni ideologinen pölkkypäinen ei-germaaninen ja ei-germanistialan (paitsi Koivulehto) pangermanistiumpio eivät kannata tuota höpönlöpöä: eivät ruotsalaiset, eivät saksalsiset, eivät venäläiset, eivätkä baltit!
Mistä ihmeestä oikein voi olla kysymys?
Jopa Wiikin "teorioihin" viitataan Venäjällä enemmän, joskin vain "erään esitetyn hypoteesin" ominaisuudessa...
Lainaa:
Ruotsiin niitä ei tiedetä ehtineen ennen kuin saame levisi sinne pohjoisesta ja suomalaisia ehti sinne keskiajalla.
Kyllä tietään, koska ne eivät voineet mitenkään olla menemättä sinne vasarakirveskulttuurin mukana!
Ja se taas oli Suomessa myöhäisempi kuin kaikkien vakavasti otettavien tutkijoiden mukaan ainakin pääasiassa uralilaiskielinen kampakeraaminen kulttuuri!
Lainaa:
Esimerkiksi mitään tieteellisiä paikannimistöllisiä todisteita ei ole siitä, että Ruotsissa olisi varhemmin puhuttu uralilaisia kieliä.
Jos ne järvien nimet kerran ovat vanhoja ja indoeurooppalaisia, ne todostavat samalla uralilaiskielten vaikutukseta, koska niiden nimeäjät ovat tulleet vuosituhansien aikana uralaisten alueiden läpi.
Lainaa:
Kantagermaanin taso ajoitetaan tosiaan vuoden 500 eaa. tienoille, mutta se on kehittynyt aiemmista kielentasoista (kantaindoeurooppa > luoteisindoeurooppa > esigermaani > paleogermaani > kantagermaani) aivan kuten kantasuomikin, joka ajoitetaan vasta ajanlaskun alun jälkeiseksi. Kantagermaanin ajoituksella ei luonnollisestikaan ole mitään todistusvoimaa Ruotsin indoeurooppalaisuuden ajoitukseen.
Se kieli on kehittynyt Tanskasta tulleesta yksittäishautakulttuurin kielestä, tai sitten vielä sitäkin myöhemmästä sieltä tulleesta kielimuodosta, eikä se ole Ruotsin ensimmäinen IE-kieli.
Tai sitten, jos on, NIIN SIELLÄKIN ON PUHUTTU URALILAISIA KIELIÄ ENNEN IE:TÄ!
Nämä kasi vaihtoa arkeologia jättää, sillä lutturien ja kielten välillä on sellainen yhteys, että KIELIKIN ON KULTUURIA MYÖS SANAN SUPPEASSA MERKITYKSESSÄ (="ERI KLUTTUURIT").
Lainaa:
Vatkain kirjoitti:
Sitä en tajua, että mistä kelteille ja gooteille sun muille tuli se kieli jos kerran eivät puhuneet latinaa? Samaa kantaa lienee muinaisruotsikin.
Latina on vain yksi itaalisen haaran indoeurooppalainen kieli. Ainoastaan romaaniset kielet polveutuvat latinasta, ei keltti eikä gootti (joka oli itägermaaninen kieli). Nuorakeraamiseen kulttuurialueeseen yhdistetään luoteisindoeurooppalainen kieli, jonka tytärhaaroja ovat germaani, baltoslaavi, keltti, itaali jne.
Museoviraston mukaan vasarakirveskluttuurin kieli on katsottava balttilaiseksi, ja kaikki vakasti otettava kielititeellinen tutkimus tukee tätä olettamusta,
12
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
UKK
Etsi
