KESKUSTELU

Totta Mooses olemme muuttuneet, mutta mihin suuntaaan?
Aika muuttaa meitä, mutta mihin suuntaan, vaan riippuuko se tapahtumista ( kuten sodat ) ja ympäristön muuttumiseta.
Onko suomalainen sisu hävinnyt ja korvattu dopingilla ja selittelyllä?
Suomalaisia vieläkin 2010 vuosikymmenellä pidetään eristyneenä heimona.
Onko tämä hyvä vai huono?
En tarkoita mitään "ranskalaista" hienostelua, vaan todellista tapaa millä osoitamme suomalaisuuden.
60 - 70 luvulla meidät tunnettini suomettumisesta, jonka taustat ulkopuolella tunnettiin hyvin huonosti.
Missä härmäläiset ovat nyt hyviä?
Onko meistä tullut liian mallieuroppalaisia?

Veikkaan että teollistuva agraariyhteiskunta oli melkoisen paljon paremmin valmistautunut useita vuosia kestävään taistoon suurvaltaa vastaan kuin nyky-Suomi. Yhteiskunta on nykyään hyvin haavoittuvainen, osoittihan talvimyrsky kuinka helposti sähköverkko on alasajettavissa. Mitä sitten kun ohjukset lentää energiantuotantolaitoksiin ja ruoka loppuu.

Sanonta armeija marssii vatsallaan kuvastaa hyvin sitä millä yhteiskunnan osalla on safkaa edes välttävä määrä. Sotilailla. Siviileillä vähemmän. Jos jokin kriisi eskaloituisi maailman sodaksi niin silloin minä, Vennään kielellä huoasteleva sivarin-perkele olisin vapaa vastuusta käyttää rynkkyä ja vaarantaa saatanan isoa ahteriani mutta olisin kuitenkin turvassa ja hyvin ravittu.

Kumma että suomalaisuudesta tulee mieleen vaan sotiminen. Välillä tuntuu että suomalaisuus on vain sitä mitä tapahtui 1939-1945 ja millään muulla ei ole mitään merkitystä. Jopa pressanlinnan juhlien homojen yhteydessä pohditaan sitä että mitä ne veteraanit siitä oikein tuumii. Hiphei, hyvä suomi.

1960-luvun alussa Suomi oli Unicefin avusten vastaanottaja. 1980-luvun lopulla taas maailman 10 varakkaimman maan joukossa.

Käsittääkseni mahdollisena sota-aikana kukaan, miespuolinen ainakaan (pl.terveydelliset syyt) ei olisi vapaa tavalla tai toisella sotaan liittyvistä toimista.
Onko se sitten oikein on hyvin pulmallinen kysymys. Pelkään myös pahoin, että pahimmassa tapauksessa ravintoa ei riittäisi juuri kenellekään.
Riippuu tosin myös poliittisesta johdosta. Jos perussuomalaiset tai oikeistoklusteri yleensäkin olisi päättämässä.....

http://www.huoltovarmuuskeskus.fi/tietoa-huoltovarmuudesta/keinovalikoima/
No luulo ei ole tiedonväärti.

60-luvulla syntyneet ainakin aloittivat ennennäkemättömän kuppauksen joka jatkuu vielä tänäkin päivänä. Kaipa se että he marinoituvat nuoruusvuotensa kylmän sodan aikaisessa maailmassa jätti jälkensä.

Joskus tuolloin oli kuuleman vielä aika jolloin Ameriikka oli vielä nuorison keskuudessa "cool".

Tai joidenkin tapauksessa neuvostoliitto.

Eipä mennyt apu hukkaan. Jos nyt ajatellaan vaikka nykypäivän Kreikkaa!

Suomalaiset eivät ole muuttuneet, mutta olomme ovat.

Vuosituhansia, ja vielä sata vuotta sittenkin, täällä kitkuteltiin keväät nälkäkuoleman rajoilla. Kehon piti säästää jokaikinen energianhippunen. Nyt eletään yltäkylläisyydessä, eikä perimä ole siihen ollenkaan sopeutunut. Elintasosairauksia piisaa, esimerkkinä sokeritauti.

Kermaperseentyneet ihan helvetisti.
Etenkään nykynuorisosta ei ole mihinkään, ihme hippejä.

Suomi vastaanottaa mm:ssa EU:n ruokatukipaketteja vielä vuonna 2012.

(Suomi siis avustaa itseäänkin )

-----------

Suomalaiset eivät ole muuttuneet (edes kymmenessä tuhannessa vuodessa).

Se mikä on "muuttunut", on näennäistä. Ei näet se mikä on pysyvää, ole mitenkään tarpeellista/mahdollista muuttua. Mutta se mitä emme vielä täysin ymmärrä, muuttaa käsityksiämme pysyvästä ja ikuisesta eli luonnonlaeista.

Luonnonlait vaikuttavat kaikkeen, ja vaikkei ymmärrä että miten, eivät ne lakeja miksikään muuta.

Tuli tässä muuten mieleen, että mulla on jossain sellainen armeijan eräopas. Siitä löytyy keinot selvitä pidempäänkin melkein missä vaan. Tosin sekin on tätä nykyä PDF-muodossa, mutta äkkiäkös mokoman printtailee...

Ainakin naiset ovat muuttuneet. Olisiko 100 v sitten ollut mahdollista että murrosikäinen tyttö räkii päin äitiään, polttaa, ja kuseskelee pitkin kaupunkia juotuaan itsensä sellaiseen kuntoon ettei muista monenko kanssa tuli taas tänä viikonloppuna pariteltua?

Mutta ei kai riehumisessa oikeastaan mitään uutta ole, nyt sitä vaan sitten tekee naisenpuolet siinä missä miehetkin. Se ettei mitenkään tarvitse kunnioittaa vanhempiaan on kyllä aika uusi juttu, tai en ainakaan muista että nuorukaisten kelvottomuutta muinaisessa Roomassa tai muualla murehtineet olisivat ikinä sanoneet että nuoriso hyppii aikuisten silmille, diid varsinaisesti. Nykyäänhän saa koulussakin tehdä ihan mitä vaan eikä opettajalla ole oikeutta puuttua asiaan?

Tämä johtuu ihan siitä vaan että nykypäivänä suvulla/perheellä ei ole kovin suurta merkitystä. Tämä yhteiskunta korostaa yksilöllisyyttä, ennen elettiin maalla koko suvun kesken ja piti vetää yhteen hiileen että saatiin leipää lautaselle, edettiin tuhansia vuosia vanhojen perinteiden mukaan joten luonnollisesti lapset kunnioitti enemmän vanhempiaan. Nykyään kun korostuu yksilöllisyys ja omat valinnat niin lapset sen itsekin tajuaa että eivät nuoresta iästä riippumatta ole riippuvaisia vanhemmistaan joten heidän edessä ei tarvi nöyristellä ja koska elämme yltäkylläisyydessä niin monet on luonnollisesti pilalle hemmoteltuja mikä tosin välttämättä ei ole niin negatiivinen asia kuitenkaan vaan pikemminkin "it is what it is"

Internet ja vapaa media on myös mahdollistaneet sen että vanhemman sana ei ole aina totuus ja opettaja ei voi tehdä mitä lystää tai siitä syntyy iso kohu ja aina vertaillaan miten asiat on vaikka kaupungissa X jne....

Vanhoja ihmisiä tämä toki ihmetyttää ja ahdistaa ja he ajattelevat "että ennen oli parempi" asiasta voidaan olla montaa mieltä mutta itse näin nuorempana kaverina olen aika hyvin sopeutunut "individiuaaliseen kulttuuriin" ja minulle esim. suku ei ole yhtään tärkeä.

Tuo Roussuaen naiskuva taas on pelkkä yleistys eikä tuolla väitteellä ole mitään pohjaa todellisuuden kanssa, huorahan nyt muutenkin on maailman vanhin ammatti

Miten suomalaiset taas ovat muuttuneet niin:


Suomalainen 1900 luvulla


Suomalainen 2000 luvulla

Aikamoinen muutos siis on tapahtunut

Jaapa jaa, mutta nykyään ei tarvitse olla eikä ole huora että naisena saisi harrastaa seksiä ja jopa nauttia siitä. Ennen vanhaanhan se oli vaimoille velvollisuus ja huorille ammatti - hyvä huoralle jos sattui myös nauttimaan duuninsa painamisesta.

Nykyään päinvastoin tuntuu siltä että pitäisi olla kokoajan aktiivinen ja vauhdikas seksielämä. Naisten lehdetkin tuputtavat ympäripyöreitä lausuntoja ja vinkkejä asian tiimoilta harva se viikko.