KESKUSTELU

Itse olen aiemmin puhunut tuosta seikasta, että humanitaarinen maahanmuutto ja työperäinen maahanmuutto eivät lopulta eroa juuri toisistaan. Humanitaarisin perustein maahanotettujen odotetaan vähitellen sopeutuvan suomalaiseen yhteiskuntaan ja myös työllistyvän. Taka-ajatuksena toki on, että he palaavat koteihinsa, kun tilanne sen sallii, mutta tämä on monesti toiveajattelua. Humanitaarisin perustein vastaanotettu pakolainen todennäköisesti jää Suomeen. Kuinka moni somali- tai irakilaispakolainen tulee koskaan palaamaan kotimaahansa? Veikkaisin, että aika harva. Miksi he palaisivat?

Tulijoita on aina 1000x se mitä valtio voi vastaanottaa. Kansallinen itsekkyys on pelkkää tervettä järkeä. Suomen kaltaisen valtion pitää ajatella hyötynäkökulmaa, niin muutkin maat tekevät, enenevässä määrin luultavasti.

Vastakkainen olisi varmaan jokin kansalliskiihkollinen, homogeeniseksi yhdenmukaistettu Suomi. Näiden kahden välissä taas olisi suunnilleen se, mikä on tähän astinkin ollut: yhtenäiskulttuuri, jossa etnistä vaihtelua kuitenkin sallitaan (suomenruostalaiset, tataarit jne).


Öh, niinhän eri kolojen asukkaat ovat tähänkin asti tehneet. Esimerkiksi minä haluan säilyttää Suomen yhteiskunnan, koska yksinkertaisesti näen sen hyödyllisenä rakenteena.


En oikein saa kiinni tästä pienoismanifestista, pahoittelen.


Nimenomaan, miksi harjoittaa humanitaarista maahanmuuttoa, kun se ei vähennä kehitysmaalaisten kärsimystä käytännössä yhtään, mutta aiheuttaa ongelmia länsimaissa.


Ei. On aivan selvää, että nykyaikana ihmiset pyrkivät liikkumaan heikoista taloudellisista yhteikunnista vauraampiin. Vaurailla yhteiskunnilla ei kuitenkaan ole velvollisuutta ottaa heitä vastaan.


Kolonisaatio. Sotalapset. Imperialismi. Maahanmuutto Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin. Olen vielä edelleenkin kuullut noita kortteja käytettävän niiden totaalisesta naurettavuudesta

Minä en ole vastuussa imperialismista tai orjakaupasta, minä en ole muuttanut 60-luvulla Ruotsiin. Minua ei kiinnosta mikään kollektiivinen vastuu, niitä vastuita voidaan keksiä ihan kelle tahansa mielivaltaisesti.

Siitäkin huolimatta kannatan kehitysmaiden huonojen olojen parantamista, mutta maahanmuuttoa paljon tehokkaammilla keinoilla, kuten koulutuksella. Sen sijaan se, jos pari prosenttia köyhien maiden väestöstä muuttaa länteen, ei paranna maailman oloja mihinkään, päin vastoin: kehitysmaat kurjistuvat matkustuskykyisten paetessa maasta, mikä on käytännössä aivovuotoa.

E: Jaa, viestihistorian perusteella kyseessä olikin trolli. Olisi heti sanonut.

Minua kiinnostaa ainakin jonkinlainen vastuu. En ole ollut aiheuttamassa ulkomaiden ihmisten huonoja oloja, mutta onko nuori irakilainen tai somalimies, naisesta tai pienemmästä lapsesta puhumattakaan, yhtään meitä enemmän syyllinen maansa tilaan? Tai edes asemmassa, jossa siihen tilaan voi vaikuttaa?

Tykkäät pyöritellä väitettä, jonka mukaan on parempi olla ottamatta ihmisiä Suomeen, koska emme kuitenkaan voi ottaa kaikkia. Kuinka vähän niitä autettavia pitäisi olla, että meidän kannattaisi ottaa ketään vastaan? Jos somaleja olisi kahdeksan miljoonan sijasta 100 000, niin voisiko siitä populaatiosta ottaa tännekin ihmisiä?

Niin, eihän se aivovuoto ole ongelma, jos ihmisiä ei päästetä vuotamaan itseään ulkomaille. Mutta mitäköhän hyötyä niistä aivoista on kotimaalle, jos ne eivät saa hyödyntää koulutustaan, saa ruokaa ja rakkautta, jos ne ammutaan, seivästetään, raiskataan tai vangitaan?

Ai niin, pitää auttaa paikan päällä. Muistuttaisin kuitenkin siitä, että jos vain syyttelee ja hehkuttaa ilman mitään realistisia vaihtoehtoja, on populisti. Tyhjänpuhuja. On hyvin vaikea kuvitella maahanmuuttokriittisten olevan ainoita, jotka yrittävät etsiä keinoja auttaa paikan päällä, eikä asia niin olekaan.

Törmäsin vahingossa eilen googletellessani kuvaan miehen päästä, jonka Irakilaiset terroristit olivat leikanneet irti ruumiista. En kuvaile näkyä. Eikä ole muutenkaan tarkoitus olla ylitsevuotavan tunteisiin vetoava, ihmettelen vain, miten voi vastustaa esimerkiksi ääri-islamisteja JA heidän vainojensa kohteita samaan aikaan. Niin, no, ettehän te tietenkään vastusta tavallisia ihmisiä, teitä ei vain kiinnosta mielivaltaisesti keksityt vastuut.

Montakohan kertaa tätä vielä jaksaa. Riippuu varmaan kriitikoista, tautologiaan ei tietyn pisteen jälkeen voi vastata paljon muulla kuin tautologialla.

Tämäkin on mamukriitikoiden käsikirjan muutamasta toistuvasta väittämästä. Jos sitä pohtii, havaitsee että se on varsin järjetön. Missä ihmeessä on julistettu että ongelmien kokonaisratkaisu olisi jokin ehto auttamiselle? Autetaan sen verran kun voidaan, tietystikin.

Väittämän takana on näille tyypillinen antihumanismi, jossa yhden ihmisen elämällä ei nähdä olevan itseisarvoa, ajatellaan ihmisiä massoina.


Tässä on taas kategoriavirhe. Totta kai hillitty itsekkyys on funktionaalista, kyse on vain siitä kuinka itsekäs tulee olla.


Luulen, että samasta syystä kuin chileläisetkin aikoinaan. En sitäpaitsi usko että kovin moni viihtyy Suomessa. Luulen että saattaa olla paljon ahdistavampi paikka erirotuiselle kuin moni uskookaan.

Olen yrittänyt rakentaa mielessäni mallia kyseisen mielenmaiseman omaavasta henkilöstä:

Mieleen tulee vääjäämättä nuorehko piloille paapottu mies, jonka ei ole tarvinnut ottaa koskaan vastuuta muuta kuin korkeintaan itsestään, jos sitäkään.



Näin, tosin kehoitan tutkimaan tarkemmin mainittujen "muiden maiden" politiikkaa ennen hätiköityjä johtopäätöksiä. On myös hyvä ymmärtää, että typeriä ratkaisuja ei kannata apinoida toisten perässä vaan ennemmin käyttää omaa tervettä harkintakykyä.



Suosittelen minäkin tutustuman chileläisten tilanteeseen ja miettimään siltä pohjalta miksi pakolaiset yleensäkin mielellään palaavat kotiseudulleen, jos vain rauhattomat olosuhteet vähääkään antavat myöten.

Kovin moni tuntuu olevan lisäksi teknisesti orientoitunut. On yleistä, että yhteiskuntatiede ja filosofia koetaan huuhaana ja sitä epäillään piilokommunismista. Kartta on täysin hukassa, on normaalia, Kokoomusta luullaan vasemmistopuolueeksi, koska se kannattaa "verotusriistoa".


Näin. Kyse onkin siitä että se hillitty linja joka Suomessa on aina ollut, on nyt kritiikin kohteena.


Näiden kyynistynyt hypoteesihan on se, että pakolainen tulee tänne vain syömään pöytäämme, eikä hänellä ole mitään muuta syytä olla saapunutkaan, kuin ruokavieraus. Sitä ei vain sanota suoraan. Siksi eivät usko että kurdi palaa kurdistaniin kun kurdille avautuu taas mahdollisuus rakentaa isänmaataan. Tämä voi myös selittää sen miksi maahanmuuttovastaisuus pienenee heti, jos tuntee jonkun maahanmuuttajan. On vaikea ylläpitää halla-aholasta näkemystä jos empiirinen todellisuus sotii sitä vastaan.

Et siis ilmeisesti ole omasta mielestäsi orjakaupasta sen enempää vastuussa kuin minäkään, silti molemmat haluavat parantaa kehitysmaalaisten oloja. Sinä tosin ilmeisesti haluat pakolaisten lisäksi vastaanottaa pienessäkin vaarassa olevat?

Jos kuvitellaan, että Afganistanissa on kymmenellä miljoonalla ihmisellä promillen riski kuolla sodassa per vuosi, niin miksi tuosta ryhmästä tulisi ottaa ketään? Ennemmin lähetetään rauhanturvaajia, kuten Suomi on nyt tehnyt. Henkilökohtaisesti vainotut eli pakolaiset ovat eri asia.


Aidot pakolaiset ja ylipäätänsä merkittävää kuolemanvaaraa kokevat tulee auttaa vainosta turvaan. Jos kaikki kahdeksan miljoonaa somalia olisivat samanlaisessa vaarassa kuin vaikkapa juutalaiset natsi-Saksassa, tulisi heidät kaikki saattaa turvaan. (nyt kuitenkin 31.1-7.6 kestäneessä sotajaksossa on kuollut vain 611 siviiliä. Väkilukuun suhteutettuna se on kolminkertaisesti Suomen 250 vuosittaista liikennekuolemaa.)

Hengenhädästä auttamisesta kuitenkin selvittäisiin halvemmalla sijoittamalla heidät jonnekin muualle. Vasta kuin "tila loppuu" kaikkialta muualta, kannattaa heitä tuoda kalliisti tänne. Kustannustehokkuus.


Jos he ovat pakolaisia tai muuten merkittävässä kuolemanvaarassa, heidät järjestetään jonnekin muualle, turvaan. Muita on autettava hyödyntämään koulutustaan.


Erään tutkimuksen mukaan tehokkaimpia keinoja ovat:

* tuki suoraan perheille käytettäväksi lasten koulutukseen ja terveyteen
* koulutussetelit koulupukuja ja oppikirjoja varten
* valittujen lukutaidottomien aikuisten opettaminen lukemaan ja kirjoittamaan
* matolääkket ja vitamiinit sekä muut ravintolisät
* rokotukset ja aidsin ehkäisyohjelmat
* moskiittoverkot ja sisätiloissa käytettävät hyönteissumutteet
* sopivat lannoitteet
* puhtaan veden hankintaan tähtäävät laitteet

Itse lisäisin ainakin ehkäisyn, perhesuunnittelun ja mikrolainat.


Sanon tämän vielä kerran, hitaasti ja rauhallisesti: kannatan suurta hengenvaaraa kokevien saattamista turvaan. En kuitenkaan kaikkein kalleimmalla tavalla.


Jaahas, rupeat kopioimaan te-retoriikkaa Mirepoixilta. Tuohan muistuttaa halla-aholaisille yleistä tapaa nähdä nykyisen maahanmuuttopolitiikan kannattajat "vihervasemmistolaisina", monoteettisena ryhmänä, joka näkee kyseiset asiat juuri samalla tavalla. Onko Mirepoix Mestarisi?


Vaikeahan sinun on vastata jos et ymmärrä argumenttia.

Oho, täällä on heti aamupäivästä loanheittokampanja menossa. Onneksi en ole kohteena.

Olen aina vastustanut ajatusta siitä, että monikulttuuri- tai maahanmuuttokeskustelu käydään hyvä pahaa vastaan. Eli siis että suvaitsevainen kansojen rikastumista edistävä osapuoli olisi rakkaudellinen idealisti ja taas kriittinen maahanmuuton tiukentamista ajava osapuoli realistinen antihumanisti. Näinhän se mielikuvissa toimii.

En minä ainakaan henkilökohtaisesti mistään auttamisesta närkästy. Kyllä ihmishenkien pelastaminen loppupeleissä on aina murtanut kaikki maahanmuuttokriittiset ideaalit. Ymmärrän toki, että monilta kriittisiltä tämä henkinen kyky puuttuu, mutta se ei tarkoita sitä, etteivätkö hekin esittäisi hyviä argumentteja ja nostaisi esiin tärkeitä pointteja.

Ongelma ei ole auttaminen, vaan esimerkiksi ne lukuisat ”vakavaa hengenvaaraa” paenneet turvapaikanhakijat, jotka sitten tulevien vuosien aikana lomailevat kotimaassaan säännöllisesti ja lähettävät perheilleen rahaa. Varsinkin perussuomalaisten vaatimukset tällaisen lomailun kieltämisestä on tähän asti tyrmätty täysin. Nämä lomakohteet ovat sitten niitä konfliktialueita, joille esimerkiksi karkotuspäätöksen saanutta ei voi karkottaa, koska se tietäisi lähes varmaa kuolemaa.

Toinen esimerkki on yleisen elintasosiirtolaisuuden ongelma. Jos Suomessakin olisi rajattomat resurssit kaikkien tulijoiden vastaanottamiseksi ja kotouttamiseksi, ei tämä olisi ongelma. Suomeen saisi silloin suhtkoht vapaasti yrittää paremman elintason perässä tai vaikka ”sosiaalipummina” (á la Pöntinen). Mutta kun resurssit ovat rajalliset, on jokainen ”perusteeton” turvapaikanhakija ”todellisten” pakolaisten sijoittamisesta ja kotouttamisesta pois. Turvapaikanhakijan perusteettomuuden ja aitouden kukin määritelköön itse.

Eli tässä on vastakkain toisaalta yksinkertainen malli siirtolaisten auttamisesta ja vastuusta, ja toisaalta se monimutkainen maahantuloprosessi ja saatavilla olevien resurssien määrä sekä niistä seuraavat ongelmat — siis toisin sanoen reaalimaailma.

Minä en ole niitä ihmisiä, jotka repivät tukkaa jos vaikka Suomi päättäisi avata rajansa ja alkaa ottamaan ihan toden teolla millä tahansa perusteilla tulevia siirtolaisia. Itse asiassa ei kovin paljon kiinnosta.

Ei maahanmuutto ole ongelma edes sieltä keskisuuresta päästä, mutta tämä vuosikymmeniä kestänyt rasismikohu ja muukalaisvihasyytökset ovat närkästyttäneet ihmiset. Maineita on tuhottu, ylilyöntejä tapahtunut molemmin puolin ja monikulttuurisuutta esitetty ihanana onnelana tai sitten ”helvetin esikartanona”. Mikä muu poliittinen aihe on herättänyt niin paljon tunteita viime vuosina kuin maahanmuutto? Aina välillä keskustelusta tuntuu siis katoavan sekä pää että häntä.

Tarvitseeko mitään erityisen painavaa syytä olla? Eiköhän ihmiset ole kautta aikain vaeltaneet ympäri palloamme ja jo ammoisista ajoista lähtien on haaveiltu taivaankannen yläpuolellekin matkaamisesta, joka sittemmin on toteutunutkin.

Jos nyt kuitenkin halutaan eritellä joitain perusteita, niin ensinnäkin kyseeseen tulee ikärakennepyramidin tulevan vääristymän oikaiseminen, kun se vielä on mahdollista. Toisekseen mutta yhtä tärkeänä tekijänä tulisi hahmottaa yleinen humanismi ja halu auttaa hädänalaisia lajitovereitamme. Kolmantena tekijänä voi ottaa esiin vaikkapa geeniperimämme sisäsiittoisuuden pienentämisen?



En kyllä kykene näkemään muutamaa sataatuhatta maahanmuuttajaa, sisältäen muutaman kymmenen tuhatta turvapaikanhakijaa, kovin suurena riskinä viiden miljoonan ihmisen pitkälle koulutetun ja poliittisesti suhteellisen vakaan yhteiskunnan sisällä





Mutta jos mitään ei tehdä, ei myös mitään muutosta tapahdu. Staattisuus johtaa lopulta yhteiskunnan taantumiseen, siinä missä kulttuurisesti rikkaammat jyräävät ohi ja yli myös taloudellisesti.





No eiväthän asenteet yhdessä yössä muutu mutta jo yhdenkin sukupolven aikana ehtii tapahtua paljon. Monikulttuuristumista täytyy pystyä ajattelemaan myös satojen vuosien mittakaavassa. Voin lyödä henkeni vetoa, että esimerkiksi jo 2100-luvulla näiden aikojen ksenofoobikoita lähes säälitään suurten pelkojensa ja tietämättömyytensä vuoksi. Toisaalta heitä varmasti myös ymmärretään, sillä toki uusi myös aina hieman voi jännittää jopa pelottaa. Ihminen on kuitenkin älykäs olento, joten pelkojakin on opittava hallitsemaan järjellä eikä antaa valtaa suurille tunnekuohuille.






Integraatio on aina myös kaksisuuntaista, joten valitettavasti voi vielä kulua muutamakin sukupolvi ennenkuin jääräpäisin prosenttikin kansasta alkaa ymmärtää, että pelko tässä asiassa on sangen perusteetonta. Toisaalta siinä ajassa myös jääräpäisin prosentti poistuu keskuudestamme ja samalla osa saa kokea vanhusten huollossa kuinka maahanmuuttajat sittenkin ovat enemmän kuin tarpeen.




Miksi ei saataisi? Sukupolvet vaihtuvat ja fiksusti kasvatetut nuoremme omaavat täysin eri asenteet ja tiedot kuin me vanhukset tai keski-ikäiset. En sitäpaitsi usko, että "lennossa olevaa konetta" voi pysäyttää. Ainoastaan hallittu laskeutuminen voi tulla kyseeseen mutta miksi sekään ennenkuin ollaan määränpäässä?



Tietänet että pedagogisin keinoin on mahdollista saavuttaa hyvin paljon. Pieni ihminen on kuten laulussakin sanotaan, "tyhjä taulu" ja oikealla kasvatuksella ja koulutuksella esimerkiksi antihumanistiset näkökulmat ovat helposti "puhuttavissa suohon".




Suomalaiset eivät ole niinkään kansanosa vaan käytännössä edelleen koko Suomen väestö. Jos ja kun joukostamme mätämuniakin löytyy, niin keskiverto kansalainen kyllä ymmärtää, että kritiikki heitä kohtaan ei tarkoita samalla myös keskiverto jampan mollaamista.




Niin tarkoitan vain, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Huonolla kohtelulla saadaan aikaan vain entistäkin enemmän traumatisoituneita ihmisiä, sitä tuskin kukaan haluaa.



En kyllä oikeastaan pysty edes näkemään kuinka monikultturistuminen voitaisiin estääkään pitkällä aikavälillä. Siksi on parempi, ette teemme asiat niin hyvin kuin vain voimme emmekä anna isoveljien epäonnistumisten saattaa itseämme paniikkiin ja hätiköityihin päätöksiin.




Toki Ruotsia voidaan seurata mutta vain jotta vältetään heidän mahdolliset virheensä. Yksi suurista ongelmista saattaa olla kanta ruotsalaisten menneistä suurvalta ajoista johtuva nationalismi. Suomella ei tätä ristiä ole vaan juuri meidän tulisi ymmärtää millaista on olla hädässä ja sodassa ylivoimaista vihollista vastaan.

No juuri tilastothan osoittavat että etteivät maahanmuuttajat yleensä tee sen enempää rikoksia kuin suomalaisetkaan, kun otetaan huomioon väestön rakenne ja sijoittuminen. Näitä kuulemma ei vain saisi yrittää arvioida koska Optula ei ole sitä tehnyt. Optulan ulkomaalaisrikollisuus tutkija kuitenkin myöntää asian puutteeksi. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Ulko ... 5242928884

Edes "pahemmat" ryhmät eivät tee rikoksia kovin paljoa suomalaisia useammin kun ikä, sukupuoli ja asuinpaikkakunta otetaan huomioon.

Koko uutinen tässä:

Ulkomaalaiset tehneet vain vähän rikoksia Suomessa
22.1.2009 3:30
A A Jukka Harju

Helsingin Sanomat

Suomi on selvinnyt vähällä ulkomaalaisten tekemässä rikollisuudessa, koska Suomi on jäänyt maahanmuuttovirtojen ulkopuolelle. Siksi ulkomaalaisten määräkin on huomattavasti pienempi kuin vaikka Ruotsissa ja Norjassa.

"Suomessa ilmi tullut ulkomaalaisten rikollisuus on suhteellisen lievää lukuun ottamatta huumausaineiden salakuljetusta. Ruotsissa on ollut toistuvia rahakuljetusryöstöjä, joissa on takana ulkomaalaisia ammattirikollisia", sanoo erikoissuunnittelija Hannu Niemi Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta.

Pari vuotta sitten ihmetyttivät nuorten somalimiesten tekemät ryöstöt Helsingissä.

"Ryöstöaalto saatiin kuriin poliisin ja somaliyhteisön yhteistyöllä, mikä kertoo siitä, että se oli ihan toisenlaista toimintaa kuin Oslon mafiatyyppisillä rikollisjengeillä. Sitä ei saataisi kuriin isän nuhteilla."

Syy vähäiseen rikollisuuteen on, että syrjäytymisvaarassa olevia ulkomaalaisia on vähän.


Ulkomaalaisten tekemiä rikoksia on tutkittu, mutta paljon on vielä tutkimattakin. Tuorein tilasto kertoo, että ulkomaalaiset syyllistyvät rikoksiin väestöosuuteensa nähden vuosittain 1,3–1,5 kertaa enemmän kuin suomalaiset.

Kansa myös pitää ulkomaalaisia alttiimpina syyllistymään rikoksiin.

"Se pitää paikkansa ja ei pidä paikkaansa", Niemi sanoo.

"Totta on, että poliisin tietoon tulleissa rikoksissa he syyllistyvät enemmän tai ovat epäiltyinä, mutta se on pintatietoa. Tietoja pitäisi verrata esimerkiksi alueittain, ryhmittäin ja rikostyypeittäin."

Niinpä samaan ulkomaalaisten ryhmään luetaan esimerkiksi turistit ja turvapaikanhakijat. Rikollisuuden kannalta työperäinen maahanmuutto ei ole niin ongelmallista kuin muu maahanmuutto.

"Ulkomaalaiset syyllistyvät pääosin samanlaisiin rikoksiin kuin suomalaiset, ja siitä puolet on liikennerikoksia. Joistain muista maista kuitenkin tiedetään, että maahanmuuttajien syrjäytyminen ja asutuksen gettoutuminen voivat johtaa pahoihin ongelmiin."


Eniten kansalaisia kuohuttaa väkivaltarikollisuus, kuten ryöstöt. Erityisesti tuntuu kuohuttavan tapaus, jossa yhdistyvät tummaihoinen mies ja raiskattu suomalainen nainen.

Lukuja on: vuosina 2005–2007 poliisin tietoon tulleista raiskausrikoksista epäiltiin Suomessa asuvaa ulkomaan kansalaista tai Suomen kansalaisuuden saanutta ulkomailla syntynyttä lähes viidenneksessä tapauksista. Se on hurjasti enemmän kuin heidän osuutensa väestöstä.

Tyypillisiä ryhmiä ovat virolaiset, Ruotsissa syntyneet Suomen kansalaiset, Suomessa asuvat irakilaiset, somalit, turkkilaiset ja iranilaiset.

Mutta: Niemi muistuttaa, että raiskauksista vain pieni osa tulee poliisin tietoon.

Suurin osa raiskauksista tapahtuu tuttujen kesken. Ulkomaalaistaustaiset taas syyllistyvät todennäköisemmin raiskauksiin, joissa uhri on tuntematon ja joista varmuudella tulee poliisiasia.

"Ei ole tarkoitus kiistää tai mitätöidä ulkomaalaisten osuutta ja väittää, ettei mitään kulttuurillista tekijää ole taustalla. Varmaan on, mutta se tuskin selittää näihin rikoksiin epäiltyjen Viron ja Ruotsin kansalaisten suurta osuutta."


Entä mitä jos Suomessa asuvien alle 25-vuotiaiden Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden, ei työn perässä muuttavien miesten osuus kaksinkertaistuisi?

"Kyllä se varmaan aiheuttaisi ongelmia. Vaarana on, että syntyy ulkomaalaisten gettoja."

En kerkiä lukemaan koko tekstiäsi juuri nyt, mutta vastaan tähän kohtaan. Kirjoitin juuri tästä pari sivua takaperin.

Oletko varmasti ajatellut asian loppuun asti? Humanitaarinen maahanmuutto aikaansaa väestöä, joka on ikänsä, sukupuolensa, asuinpaikkansa, koulutustasonsa, työllisyytensä ja sosiaalisen asemansa puolesta rikosaltista ryhmää. Tämä - yllättäen - johtaakin suhteellisesti korkeaan rikosasteeseen.

Sitten sinä tulet ja "vakioit" muuttujat ja sanot, että maahanmuuttajat tekevät vähemmän rikoksia kuin he tekevät. Yhtä mielekästä olisi väittää, ettei asuinpaikka vaikuta merkittävästi rikosalttiuteen vakioimalla muuttujia, mm. kansallisuuden.

Mutta kun tietyillä asuinalueilla huonosti koulutetuilla, työttömillä jne. miehillä on yliedustus, niin siellä on myös korkeampi rikollisuus. Vaikka kuinka vakioitaisiin, ei asuinalueen rikollisuus vähene yhtään.

Vastaavasti humanitaarinen maahanmuutto johtaa usein työttömyyteen, huonoon koulutukseen jne. Näin ollen tällainen maahanmuuttajuus lisää rikollisuutta väestömääräänsä enemmän, eikä sitä millään vakioinneilla saada taiottua pois.

Tietysti kulttuurierojen tutkimisessa tuollainen vakiointi on mielekästä: verrataan, miten kultturitausta vaikuttaa muuten samassa lokerossa oleviin ihmisiin. Arvelen, että kulttuurieroista johtuva syrjäytyminen kasvattaa rikollisuutta paljon enemmän kuin kulttuurierot suoraan. Se ei valitettavasti kuitenkaan vähennä maahanmuuttajien keskimääräistä rikosastetta.

Kuinkahan paljon tuossa on totta? Toisaalta, en ihan usko että voidaan kieltääkään ketään kansalaista vierailemassa jossain maassa sen perusteella että on tullut Suomeen aikanaan turvapaikanhakijana. Minä olen ymmärtänyt että halutaan lähinnä herättää pahaa verta kuiskimalla jostakin valtion kustantamista "lomista" alueille joiden piti olla vaarallisia. Näinhän nyt tuskin on. Toisaalta, jonkun Somalian tai Afganistanin tilanne on vaihdellut vuosittain, joitakin aikoja sitten uutisoitiin tapauksesta jossa useita kymmeniä Suomen somaleja oli jäänyt loukkuun Mogadishussa ja joutuneet hengenvaaraan. Ehkä pakolaistatuksella Suomessa oleville tulisi tarkemmin muistuttaa, että tietyissä tapauksissa pakolaisaseman voi menettää jos palaa kotimaahansa vapaaehtoisesti.

Mirepoix edustaa hyväntahtoista hölmöyttä. Ilmiö on ikävän yleistä nykyaikana. Järjestelmän hyväksikäyttäjiä löytyy aina enemmän kuin todellisia avuntarvitsijoita.

Ei todellakaan edusta, päinvastoin. Hän on älykäs, mutta epärehellinen eli pahantahtoinen: hän käyttää älyään itsepetokseen ylläpitääkseen tiettyjä todellisuuden kanssa ristiriidassa olevia käsityksiään.

Siitä satun tosin olemaan samaa mieltä, ettei kotimaassa vierailu todista kyseistä maata turvalliseksi.