KESKUSTELU

" Korkeuseroja näyttävästä satelliittikuvasta ilmenee muinaiset rannikkoseudut. Vettä oli nykyiseen tilanteeseen verrattuna erittäin vähän. M -kirjaimen mukaan on n.k. Paratiisin sijainti on päiväntasaajan alueella nykyisen Länsi-Afrikan rannikon tuntumassa. Napa-alueet ovat luultavasti olleet jään peitossa kartalla näkyviin rajoihin saakka. Ilmaston lämmetessä suli jäämassat mikä luonnollisesti merkitsi merialueiden laajenemista. Tämän prosessin lopputulos on nykyiset merialueet. "

Lähde: http://www.suomalaiset.org Aakkosten ja kirjoituksen historia : ELVAAE AEVAEL X/I=K -sivu

Olisinpa lainannut noita juttujasi kotisivuitasi, muutta kun ei ole sitä kirjallista sopimusta kanssasi joka siihen vaaditaan.

Paratiisi sijaitsee vieläkin noin 10 km Oulaisista Ylivieskaan päin johtavan tien varrella. Siinä on tienviittakin jotta löytää perille.

Sananmukaisesti paratiisi tarkoitti vartioitua puutarhaa. Käsite on on pelkistys Rooman valtakunnan rikkaiden ylellisestä elämästä. Jumalan koneet orjat, ja vapaat köyhätkään, eivät voineet elää paratiissa. Raamatun kertomuksen eräs tarkoitus oli selittää, miksi näin oli. Monien orjien, vaikka ei suinkaan kaikkien ( Hajoita ja hallitse!) elämä oli kahlehdittu kuin rikollisen. He olivat tehneet syntiä. Ihmisinä he olivat sentään jotakin nauttineet tiedon puusta. Siksi heitä oli hallittava kovin ottein. Jos oli ihan tietämätön, ei orjuus haitannut. Lihalliset ilot, ne olivat orjilel ja köyhille mahdolliset, ja niin heitä syntyi uusia monien enne aikojaan kuolleidenkin tilalle. Myös herrat pyrkivät käyttämään hyväkseen kauneimpoia orjanaisia. Kertomuksen J on mustasukkainen Adamille.

Oikeastaan kertomuksessa on kyse alkujaan paratiisin palvelusorjista.
Heidän asemansa Herra siis alentaa.

Kertomuksen aiheena on myös Caesarin suhde Kleopatraan. Siellä Egyptissä varsinkin talviajan Roomaan verrattuna oli ihanaa, ainakin rikkailla, ja joillakuilla palvelijoillakin. Mustasukkainen, myös poliittisen valtransda suhteen, Caesar karkoitit Kleopatran juutalaiset kaartilaiset,
ja tämä oli tärkein alku heidän valtiolleen, joka kuitenkin oli Rooman vasalli. Caesarin poissaollessa Kleopatra ei liene olut ihan uskollinen.
Tästäkin syystä, ja kun Caesar oli kuluttanut, toki mielestään hyödyllisesti, suuret rahansa, hän antoi murhauttaa itsensä. Seuraajainsa oli ansaittava valtansa otsansa hiessä sotatöissä, ja varottava myös käärmeiden pistoja, siis semmoisten ihmisten. Yhtäläinen piirre tarinaan, että Kleopatra antoi käärmeen pistää itseään rintaan, kun Augustus ei
välittänyt moisesta vanhentuneesta ämmästä.

Kertomus myös varoittaa vapaita mutta vähävaraisia nuoria syöksymään harkitsematta suhteeseen. Ilo jälkeen oli edessä elämän kova arki.
Eli kertomus opettaa hyviä elämäntapoja juutlaista uskoa noudattavilel nuorille. Harkitsematon oli mytös Caesarin seuraaja Marcus Antonius idässä, hän se varsinaisesti joutui Kleopatran pauloihin. Se maksoi lopulta hänne valtansa. Rooma pysyi yhtenäisenä seuraavat yli 400 vuotta.

Patriarkaalisuutta ihannoiville uskovaisille kertomus opettaa naisten
vaarallisuutta. Augustus ymmärsi opetuksen.

Caesar puuttui Egyptin oloihin sen jälkeen kun oli noussut sinne maihin kaikessa komeudessaan. Mukana oli vain 4000 miestä. Caesarin röyhkeä vierailu herätti närkästystä itsenäisessä Egyptissä. Julius vaati myös kymmentätuhatta drakhmaa jonka katsoi egyptin olevan erään kuolleen kuninkaan (Plotemaios Auletes) jääneen hänelle velkaa. Klepatra oli kaunis 19-vuotias prinsessaa joka pian sai C:n pään pyörälle. Egyptin kruunu hommattiinkin pian hänelle. Synnytti myös C:lle pojan.

Arkos kirjoittaa:

Jonkin aikaa Casarin murhan jälkeen jakoivat Antonius (ei Augustus) ja Oktavianus Rooman, edellinen sai idän, jälkimmäinen lännen. C: kuoleman jälkeen Kleopatra poistui Roomasta, minne oli C:n poikaa tullut esittelemään. Jo Roomassa Kleopatra iski Antoniuksen, joka oli kovasti rakastunut. Haudan yli leski uuden katsoo, sanotaan. K:sta kerrotaan hänen olleen, nyt 28 vuotiaana, siinä naisen elämän kohokohdassa, jolloin kauneuden suurin kukoistus yhtyy ymmärryksen täyteen kypsyyteen. Kleopatra olikin, toisin kuin Arkos väittää, kaunis ja viehättävä, laajasti sivistynyt ja kielitaitoinen.

Antonius joutui sitten sotaan Oktavianuksen kanssa, jonka hävisi. Ratkaisu tapahtui Egyptissä, Aleksandriassa. Rakastuneelle Antoniukselle annettiin virheelliisesti tieto Kleopatran kuolemasta, tämän kohtalon kolhimana hänkin päätti tappaa itsensä. Antonius oli vaatinut orjaltaan lupauksen surmaamisestaan tarpeen vaatiessa, mutta uskollinen orja työnsikin miekan itseensä, niin myös Antonius, kuitenkaan vielä kuolematta. Klepatra kuuli tämän ja haetutti Antoniuksen suojapaikkaansa, johon Antoniuksen taru sitten päättyi.

Octavianus yritti vielä saada Kleopatran elävänä käsiinsä, Klepatra kokeili, siinä onnistumatta, saada myös hänet haaviinsa. O. halusi kuitenkin pitää K:n voitonmerkkinä. Johon ylpeä nainen ei tietenkään suostunut. Ovelasti Kleopatra hommasi kultaiseen vankilaansa myrkkykäärmeen viikunoiden mukana ja lähetti Oktavianukselle kirjeen, jossa pyysi saada tulla haudatuksi Antoniuksen viereen. O:n upseereja lähettettiin pää kolmantena jalkana hätiin, mutta Kleopatra oli jo kuollut. Käärmettä ei löytynyt, mutta Kleopatran käsivarressa näkyi kaksi myrkkyhampaitten jälkeä.

On vähän kauniimpi kasitys Kleopatrasta, kuin Arkoksella, en väitä sitä silti sen oikeammaksi. Oktavianus sai kyllä kolme vuotta Kleopatran kuoleman jälkeen nimen: Augustus. Oli hänellä paljon muitakin korkeaarvoisia nimityksiä.

Oktavianus muuten teloitutti Ceasarin ja Kleopatran pojan Caesarion, eihän hän mitään pahaa ollut tehnyt, lapsiparka. Mutta syntyperänsä oli tulevalle keisarille liian vaarallinen.

Edit: Sorry Arkos, olin tuon selaimen pysäyttänyt niin, että sinun osuutesi Marcus Antoniuksesta jäi lukematta ja huomioimatta. Oikeassa olet hänen suhteensa, valta meni osin Kleopatran suostutteluihin ja imarteluihin suuresta tulevasta keisarista. Tosiasiassa halusi varmaan parantaa oman poikansa asemia vallanperimyksessä.

Roomalaiset taas lainasivat käsitteen kreikkalaisilta, jotka lainasivat sen persialaisilta.

Paradise: (Merriam-Webster)

Middle English paradis, from Old French, from Late Latin paradisus,
from Greek paradeisos, literally, enclosed park,
of Iranian origin; akin to Avestan pairi-daeza-
enclosure; akin to Greek peri (around) and to Greek teichos (wall)


Ja tässä vanhan ystäväni (Californialainen, mutta alunperin Iranissa syntynyt) Robert Sarmastin sivut.

http://www.discoveryofatlantis.com/

Paljon materiaalia. En jaksa nyt kommentoida. Pitäisi lähteä tapaamaan Robertia Kyprokselle.

Niin paljon kuin haluaisin luottaa m-kirjaimeen, en jaksa uskoa että se kertoo meille paratiisin sijainnin. H ja k perustelivat mielestäni kantansa paremmin. Takavokaalien mielipiteet taas kuulostivat lähinnä vittuilulta, joten niitä en jaksanut kuunnella edes loppuun. Historialliselta pohjalta veikkaisin kuitenkin kirjaimen x olevan lähimpänä arvauksessaan. Se kun on ennenkin kertonut aarteiden ja kadonneiden kaupunkien sijainteja.

Armas Salonen kertoo kirjassaan: "Persian muinaisuus ja kulttuuri:"Ja nimenomaan Elamista löytyy -tietenkin- elämänpuu jonka ympärille käärme on kietoutunut. Eikö meillä tässä ole Raamatun paratiisin puu: nainen, käärme ja hedelmä on varmasti haltamptilaisten aivojen tuote, joka on kelpuutettu pyhään kirjaan?" (He palvoivat naisjumalatarta. K)

Elam-haltamptilaisuus vaikutti n.2500-1500 eaa. Persiassa. En tiedä miksi A.S. on kuitenkin pannut virkkeen loppuun kysymysmerkin.

Tässä eräitä ajatuksiani aiheeseen liittyen:

Tähän Paratiisi / Eeden myttyiin ovat sekoittuneet ainakin neljä eri paikkaa. Kaikkia käsitellään U-kirjassa:

- Dilmun Persianlahdessa
- Van:in maa, myöhemmin Urartu.
- Ensimmäinen Eeden Apsussa (Välimeressä, Atlantis)
- Toinen Eeden Mesopotamiassa
- Gilgamesh eepoksessa monet näistä paikoista tulevat esille

K. Tallqvist kirjoittaa kirjassaan ”History of Assyria” että Assur (joka oli Mardukin nimi Assyriassa) syntyi Apsussa: ”sa ina apsu ismuhu kattus”

Tässä eräs ote R. Sarmastin kirjasta, sen alkuperäiseltä luonnoksesta (hän on tutkinut useita satoja aiheeseen liittyviä kirjoja):

OUR JOURNEY TO THE ANCIENT WORLD BEGINS WITH AN ANALYSIS OF SOME OF OUR PLANET’S OLDEST RELIGIONS, WHICH EVIDENTLY ORIGINATED IN THE GENERAL VICINITY OF MESOPOTAMIA. AS WE LATER MOVE FORWARD AND EXPLORE THE MYTHOLOGY OF RELATIVELY MODERN CIVILIZATIONS SUCH AS THOSE OF GREECE, EGYPT AND ROME, THE MYTHOLOGICAL CHARACTERS WILL BECOME INCREASINGLY FAMILIAR TO THE READER. MOST PEOPLE HAVE HEARD OF ISIS, OSIRIS, ADONIS AND APHRODITE, BUT FEW KNOW THAT THE MYTHOLOGICAL ICONS OF MESOPOTAMIA ARE OFTEN MORE ENIGMATIC THAN THEIR OFFSHOOTS IN LATER SOCIETIES. SURPRISINGLY, THE ANCIENT GODS OF MESOPOTAMIA ARE FAR MORE SOPHISTICATED IN MANY ASPECTS THAN THEIR SUCCESSORS IN LATER CULTURES, AND THE RELIGIONS THAT REVOLVED AROUND THEM IN THE FERTILE CRESCENT ARE OFTEN TRULY SUPERIOR.

Of all the colorful characters in the Mesopotamian pantheon, few gods of the ancient world have intrigued modern researchers as much as Father Enki, the Sumerian god of wisdom and justice. Also known in Akkadian as Ea, Enki is usually depicted seated on a throne while streams of water pour down from his shoulders, hence his epithet, the “water god” (or “God of the Sea”). Although his name is actually a title that means “lord of the earth,” this heroic figure is much more than a temporal ruler; he is also credited with teaching the art of civilization to mankind.

Samuel Noah Kramer and John Maier, Myths of Enki, the Crafty God (New York/Oxford: Oxford University Press, 1989), 189.
---

Tässä eräs oma vanha kirjoitukseni:
There has been interest in finding the place of the first Eden for a long time, and many books have been written about it. The Ubook isn’t the only source which mentions the eastern end of the Mediterranean. Already Assyrian sources seem to give a place in the Mediterranean, eg “the islands in the midst of the sea (apsu)” are mentioned. For a long time I have had in my mind to start a preliminary literature investigation about the subject, and I would be willing to start such a project if serious financial support for such a project could be found. It isn’t just a matter of scuba diving, but all kind of geological and topological maps should be investigated together with other modern methods of marine archaeology. I’m also quite sure that Plato’s old myths about Atlantis refer to the same place.

K. Tallqvist kirjoittaa kirjassaan ”History of Assyria” että Assur (joka oli Mardukin nimi Assyriassa) syntyi Apsussa: ”sa ina apsu ismuhu kattus”

Paratiisi, eli Eedenin puutarha sijaitsi muinaisessa Atlantiksessa. Tapainturmelluksen vuoksi saari joutui veden alle. Nooa perheineen olivat eräät paratiisisaarella Atlantiksella eläneistä, ja vedenpaisumus on heidän näkökulmansa tapahtumista. Atlantis, jossa sijaitsi myös Paratiisi, eli Eedenin puutarha sijaitsi Atlantilla kuten Platon kuvaili. Hän sanoi sen sijainneen Atlantin valtameressä Herakleen pylväiden eli nykyisen Gibraltarin salmen takana, eli heikäläisittäin Välimeren länsipuolella Atlantilla. Atlantista on siis turha enää sijoittaa muualle, kun sen sijainti on ainoasta virallisesta lähteestä näin kerrottu.
Foinikkialaiset purjehtijat varoivat Atlannin valtamerta, koska se oli samea ja vaarallinen, vuosituhantisena seurauksena tapahtuneesta luonnnonmullistuksesta.
Nooan alus kulkeutui itään, ja lopulta pysähtyi Araratin vuoristoon, josta sen painavat ankkurikivet vieläkin löytyvät. Lisäksi paikan nimistö on täynnä Nooan jälkeläisten ja Arkin sanastoa.
Toisaalta Atlantiksesta pelastui myös muita venekuntia, ja Keski- ja Etelä-Amerikan intiaaneilla on hyvin samantapainen vedenpaisumuksesta selviytymismyytinsä, jossa he vain tulivat Nooan sijaan idästä.
Atlantilla sijainneen Atlantiksen saarten ainuita jäänteitä ovat Kanarian saaret, joista Teneriffan jo kuolleet alkuasukkaat olivat atlantislaisten jälkeläisiä.

Persian puutarhoista tulee sana paratiisi

Nyt en kyllä sitä alkuperäistä sanaa muista.


Joka tarkoittaa muurilla ympäröityä ja valvottua tilaa.

Ei se Atlantis ainakaan tuo paikka ole

Joskus syntyi Atlantti, joskus vaha ja uusi manner erosivat toisistaan. Ensimmäsillä päästäisillä ja alkukantaisimmilla apinoilla, kymmeniä miljoonia vuosia sitten, tuskin oli kirjoitettua tiedon välittämistä, joten heiltä ei käsitys Atlantiksesta tullut. Se tuli Egyptin Vanhan ja vielä Keskivaltakunnankin vitrallisesta levykäsityksestä. Huomattiin, että
levy ei olutkaan tasauhteine, vaan siitä oli lännessä iso pala poissa.
Tämä selitettiin siten, että Popsija-käärme, se sama, joka iltaisin nielaisi auringon, oli keran puraissut palan pois. Se käärmehän aiheutti myös maanjäristyksiä, ja puhalsi suustan kuumia liekkejä tulivuoren purkauksissa. Noin sai alkunsa taru muinaisesta mantereesta Atlantiksesta.

Atlantiksen kohdalla ovat Azorit. Sinne 1400-luvulla löytäneet portugalilaiset eivät löytäneet mitään merkkejä aiemmista ihmisistä.
Ei ollut käynyt edes foinikialaisia tai arabeja.

Epäilemättä ylellistä elämää elävää yläkerrosta oli jo ennen Roomaakin.
Eräänä maailman seitsemästä ihmeestä mainitaan Semiramiin riippuvat puutarhat, oliko Babylonista.

Hei HSTa,

Saiko Ropert tarvitsemansa varat sukellusalukseen? Joskus kuulin huhuja, että hän saisi vuokrattua jonkun venäjäläisen (ydin)sukelluslaivan?

Get a room. Ansaitsisitte toisenne.