KESKUSTELU

Ruotsissa keskustellaan parhaillaan isosta aiheesta: mitä on ruotsalaisuus?

Liberaalin Folkpartietin kansanedustaja Cecilia Wikström on ehdottanut, että valtion pitäisi laatia lista siitä, mikä on kulttuuria ruotsalaisimmillaan.

Toimikunnat valitsisivat kirjallisuudesta, musiikista, arkkitehtuurista ja muilta taiteenaloilta tärkeimmät teokset kulttuurikokoelmaksi. Dagens Nyheterin mukaan Wikströmin ajatus olisi "sementoida selkeä idea ruotsalaisuudesta".

Idea pohjautuu Tanskaan, jossa kulttuurikaanon on jo laadittu ja julkaistu. Konservatiivisen kulttuuriministerin Brian Mikkelsenin aloitteesta tehdyt listat julkaistiin tämän vuoden alussa.

Ministerin mukaan listat ovat tärkeitä syntyperäisten tanskalaisten lisäksi myös maahanmuuttajille. Ne kertovat, mitä on tanskalaisuus.

Julkaistussa kulttuurikaanonissa hyvin tanskalaiseksi kirjallisuudeksi mainitaan esimerkiksi H. C. Andersenin Pieni Merenneito ja Karen Blixenin Talvisia tarinoita.

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Kaarina Dromberg (kok) sanoo, että Suomessakin voitaisiin laatia samanlaisia kulttuurikaanoneita.

"Se voisi olla nyt ajankohtaista, kun monikulttuurisuus ja kansainvälisyys lisääntyvät kaikilla tavoin", Dromberg sanoo.

Drombergin mukaan kaanonin määrittely vähentäisi ristiriitoja. Vaikka kaanon tehtäisiin, pitäisi muita kulttuureita arvostaa ja ymmärtää.

Kaanon pitäisi Drombergin mukaan määritellä hyvin laajapohjaisesti, jottei vain eliitti määrittelisi suomalaista kulttuuria.

Sitä voitaisiin käyttää esimerkiksi kouluissa ja maahanmuuttajien opetuksessa sen esittelemiseen, mitä suomalaisuus on.

Tärkeimpien kirjojen listoja on toki laadittu vuosien varrella. Itsenäisyyspäivänä 1992 Helsingin Sanomat julkaisi selvityksen, jonka mukaan Volter Kilven Alastalon salissa on Suomen itsenäisyyden ajan paras teos.

Jaetulla toisella sijalla olivat Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen ja Väinö Linnan Pohjantähti-trilogia sekä Tuntematon sotilas.

Kirjallisuussosiologi Katariina Eskola on tutkinut suosikkikirjoja useastikin. Vuonna 1973 Eskolan tutkimus paljasti Väinö Linnan olevan ylivoimaisesti suosituin suomalainen kirjailija. Toisena oli tuolloin Kalle Päätalo.

Listoissa näkyy selvästi aikakausi, jolloin ne on laadittu.

Yleisen kirjallisuuden professorin Heta Pyrhösen mukaan on vastenmielinen ajatus, että olisi yksi lista, jonka kirjat lukemalla muka selviäisi mitä suomalaisuus on.

"Pikemminkin pitäisi tehdä lista, josta havainnollistuu se, miten suomalaiset ovat esittäneet itseään itselleen. Listan voisi koostaa niin, että siinä olisi kirja ja vastakirja. Sitten voisi miettiä, miten suomalaisuus on sidoksissa aikakauteen ja miten se on muuttunut", Pyrhönen pohtii.