pikku-inkkari kirjoitti:
Tuulikaappi perustunee kyllä joo eristykseen, mutta eikö se säästä myös sisustaa, kun kosteat vaatteet jätetään sinne, ja se on yleensä vielä kaakeloitu ja lämmitetty, jotta kuivumisteho suurenee?
Kyllä vähän ihmetyttää että keskiverto amerikkalainen hipsii sisään savet jaloissaan suoraan olohuoneeseen. Kuvottavaa.
Briteissä toinen ääripää, kokolattiamatto. Eikö se ole tuhannen bakteerin pesä? Onko kokolattiamatosta ikinä annettu muita puolestaan puhuvaa kommenttia, kuin lämmöneristys? Onhan se joo pehmeä jalkoihin.
Eikös hakulaitekin ole melkein pelkästään jenkkien käytössä? Mitä sillä edes tekee...
Ei siinä niin valtavan paljon bakteereja ole, koska ne eivät lisäänny siinä liian kuivuuden takia ja itiöitymiskyvyttömät lajit kuolevat kuivuuteen. Tietenkin aina välillä sen saadessa kosteutta ja ihon/karvantuppineen jne toimiessa elatusaineena kyseisessä kohdassa lähtevät pöpöt kasvamaan. Eniten bakteereja kotitaloudessa on roskissa (roskisliru on ikävää tavaraa jos pinnoille ja siitä limakalvoille joutuu) ja saniteettitiloissa (rasvaiset pinnat omaavat erittäin paksut bakteerikerrokset).
Pyyhkeet tulisi vaihtaa 2 viikon välein ja kädet tulisi kuivata niihin puhtaina. Monissa lapsiperheissä perheen yhteinen pyyhe levittää pöpöt henkilöltä henkilölle yhden yksilön huonon käsienpesun vuoksi ja tiheään käytettäessä sekä ilmankorkeudeltaan korkeassa jatkuvasti käytettävässä tilassa se ei kuivakaan, jolloin pöpöjen kasvu on jatkuvaa ja kuivassa kuolevat eivät heitä veiviään.
Suihkukoppi on toinen bakteeripiru, tehokas tapa saada tähän pöpöjä on ripulissa pestä perse täällä eikä pöntöllä jolloin paskaa menee kopin pohjaan. Hyviä rosopintaisia bakteerihautomoita saa keraamisista saniteettikalusteista pesemällä ne todella emäksisellä pesuaineella ja liottamalla pyykkiä kylpyammeessa sekä lavuaarissa. Lavuaariin ei kannata myöskään räkiä/oksentaa (vaikka yrjö onkin yleensä steriiliä). Itse tajusin räkimisen pahaksi vasta 15 vuotiaana
Vessanpöttö tulee vetää kansi kiinni koska sieltä väitetään tulevan pöpösumua. Kokeilin juuri veden värjäämistä ja valituissa paloissa mainittua värin leviämistä sumun mukana vessan pinnoille en havainnut, liekö potaskaa, vai minulla parempi vessanpönttö. No kärpäset käyvät kannen ollessa auki siellä kuitenkin syömässä sitä mitä on jäänyt pikkurippusia pöntönlaitaan...
Pisaratartunta taudissa lattiat tulee putsata tiheään ja sairaan tilat mielellään eristää lapsista (tai päinvastoin) jos nämä ovat konttaus/suuhunlaittoiässä. Viikkojen päästä virukset ovat yleensä entisiä ne eivät lisäänny missään normaalitalon ravinteessa vaan vaativat joko nukleotideja tai eläviä soluja, osa voi kiteytyä mutta eivät perus flunssa ja influenssa.
Vesilukko on hirveä pöpöpesä joka tulee huoltaa kerran kuussa, Kannattaako minun kaataa omaan haisevaani kiehuvaa vettä (kestävätkö muoviputket). Tiskirättikin on pöpöpesä, mutta tiskipöytä ei ole erityisen hyvä bakteerien elatusalusta.
Jääkaapin sisusta on ongelmallinen koska siellä on usein töknää ja kosteutta bakujen kasvaa ( jm yksi hyvä syy olla laittamatta sinne kuumaa ruokaa)
Jos sapuskaa haluaa jäähdyttää parvekkeella niin linnut kannattaa pitää poissa piikkisillä yläpinnoilla ja kaiteen päällä olevilla löysillä terslangoilla sekä välkkyvillä esineillä ja vaikkapa kotkankuvalla. Salmonella, joista tärkeimmät ovat iso-,pikku- ja hiirilavantauti leviää jopa yksittäisistä bakteereista ja linnunpaska menee tehokkaasti kattilanpohjasta jääkaappiin

ja pöpöt kasvavat sen ollessa paskainen ja märkä.
Pölypunkit eivät viihdy kokolattiamatossa niin hyvin kuin sängyssä koska siinä ei ole kosteutta, mutta siitä irtoaa valtavasti nukkaa ja siihen takertuva pöly lisää kokonaisuudessaan huoneilman pölymäärää jos sitä ei jatkuvasti imuroida tämä ärsyttää allergikkojen ja muiden limakalvoja, tehden ne alttiiksi myös bakteereille joitten itiömuotoja kuitenkin matossakin on.
Sain juuri idean sairaanhoitajien koulutukseen- Mikäli heidän kätensä värjättäisiin ennen harjoitellun työehtävän aloitusta niin saataisiin selville
mitä kohtia he ovat koskeneet ja näin pöpöjen mahdolliset leviämiskanavat.