KESKUSTELU

-Itse olen tätä uudempaa vuosikertaa ja kirjojen luku tuntuu jokseenkin epäkäytännöliseltä tavalta oppia- kirjoissa ei ole muuta kuin kuivaa tekstiä ja niitten käyttäminen tuntuu muutenkin vanhahtavalta kun on tottunut tietokoneelta tietoa etsimään.
-Kirjat ovat joka suhteessa muutenkin epäkäytännöllisiä etenkin kun kirjayhtiöt rahastaa etenkin lukiolaisia painattamalla lähes joka vuosi uuden kirjan ettei käytetty kirjoja vaan missään nimessä myytäisi eteenpäin. Myöskin kirjojen painattaminen kuluttaa maapallon resursseja.

-Helppo ratkaisu olisi jokaisella oppilaalle koulussa oma läppäri tai tai joku vastaava elektroinen laite johon pystyttäisin laittamaan interaktiivista opiskelumaterialiaa, niin pelien, videoiden kuin itse tekstienkin muodossa. Olettaisin että tuollainen opiskelumateriaali olisi paljon tehokkaampi tapa oppia kuin pelkkä kirja.
-Tuollaisin laitteisiin olisi helppo päivittää uusimmat opiskelumateriaalit, ja kokeet myös luonnollisesti tehtäisiin koneitten välityksellä niin että itse paperia ei välttämättä koko luokassa edes tarvittaisi missään muodossa.
-Suomen innovatiivisena maana kannattaisi alkaa siirtyä kohti tuota aina korkeakouluja myöten.

Ja toimivia interaktiivisia materiaaleja saadaan käyttöön ihan ilmaiseksi ja niitä vielä päivitetäänkin jatkuvasti (ilmaiseksi). Lisäksi tässä on vielä se hyöty, että kaikki tiedot kun on koneella, niin eihän niitä oppilaiden tarvitse edes lukeakaan, säästyy energiaa luovempiin toimintoihin.

Opettaminen on työ. Se hakee minimiponnistusta selviytyä ja olla uskottavakin. Tratitiot antavat suojaa keinotekoisen auktoriteetin kanssa. Aineopettaja lunttaa kirjasta joka tunti tehtyään samat ruljanssit vuosia kuin ei muistaisi asiaa? Piirre tekee kirjauskovaksi lähes jokaisen oppilaan. Persoonallisille tavoille oppia ja suorittaa ei anneta tilaa ja näin hukataan suuri määrä piilevää potentiaalia. Kukaan ei ihmettele että perustaitojen oppimiseen menee vuosia.

Itsekin olen puuhaillut opetuspelien parissa ja nähnyt niiden potentiaalin. Jotenkin vaan tuntuu, että tässä ollaan menossa suuntaan, jossa ihmiset eivät opi tekemään työtä oppimisen suhteen ja tuhotaan kyky keskittyä vaativiin ja suuriin asiakokonaisuuksiin. Tieto pitäisi olla googlen ensimmäisenä ehdotuksena.
Omalla kohdallani kirjat + tietokone kombo toimii varsin upeasti. Kirjojen kanssa syventyy itse asiaan ja jos jokin kirjassa mainittu asia jää askarruttamaan, niin haen verkosta lisää selvyyttä asiaan. En tiedä onko kyseessä tottumiskysymys mutta hyvin monet tuntemani opiskelijat sanovat, että paperiversiona teksti on helpompi lukea.

Toi on ihan hyvä ehdotus. Mutta sehän on jo käytännössä mahdollista kaikille ajatteleville. Eli tokihan kirjojen hankkimisen voi jättää väliin ja sitten käyttää iPadia ja Galyxytabia, jonka Pukki toi kaikille rakastavat vanhemmat omaaville lapsille. Kirjan saa digitaaliseksi esimerkiksi skannaamalla sen kopiokoneella suoraan PDF:ksi. Not too hard.

En itse edes ymmärrä ihmisiä, jotka ylipäänsä lukevat paperisia kirjoja ja lehtiä. Ympäristörikollisia he ovat, koska paperiteollisuus on yksi pahimmista ja turhimmista luonnon tuhoajista! (hys, ei sitten puhetta Kiinan halpaorjatyövoiman työoloista elektroniikkatehtaalla...)

Toi Opettajan kommentti on muuten hyvä osoitus siitä, että ettei vanhuksilla ole suuruusluokkien hahmotustaitoa.

Mikar, itse olen vähän päinvastaista mieltä, eli iPadilla on paljon mukavampi lukea kirjoja kuin paperiversioita.

Vanhemmat sukupolvet eivät ole tottuneet elämään niin tiivissä vuorovaikutuksessa tietokoneitten ja elektronisten laitteiden kanssa kuin -80 ja etenkin -90 ja -00 luvulla syntyneet sukupolvet. Itsekin mieluummin luen tietokoneen ruudulta tai joltain I-Pad näytöltä kuin kirjasta, tämä lienee ihan tottumiskysymys.

Useampisataisen tenttikirjan lukeminen paperilta on raakasti miellyttävämpää ja tehokkaampaa kuin tietokoneen ruudulta.

Pystyykö niihin elektronisiin "kirjoihin" nykyään jo tekemään sujuvasti alleviivauksia, reunamerkintöjä ym.? Jos ei, niin vaikeuttaisi liikaa ainakin minun opiskelutekniikoita.

iPadin sisällön selailu on hauskaa. Mutta tuleeko selailtu aineisto sisäistettyä? Vehjettä on kiva selailla, mutta onnistunut oppiminen vaatii peruskoulu-lukiotasolla toistoa toistoa toistoa ja siihen päälle vielä kokonaisuuksien hahmottamistakin - ja mikä oleellisinta - vieläpä luetun materiaalin toistamista. iPadilla kirjoittaminen on helvetillistä. Just just oman nimen jaksaa kirjoittaa. Sitten loppuu hermot. Miten harjoituskirjojen laita iPad-aikana?

Sormeilin tänään kaverin iPadia. Muistan kyllä tsekkaamani bikinibeibin täyteläiset tissit. Mutta samassa yhteydessä lukemiani uutisjuttuja en kyllä muista yhtään.

mieluummin kotona lueskelee kirjoja kuin ruutua, mutta matkalla ipad tms. töllötin on huomattavasti kätevämpi kuin rinkka täynnä kirjoja.

Tuohonhan se tulee väistämättä menemään.

Yhden iPadin hinnalla sinne koulureppuun saa kyllä aika monta koulukirjaa. Ja siihen tyyliin mitä me aikanaan koulukavereideni kanssa reppujamme käsiteltiin, ei iPad kauaa ehjänä säilyisi. Entä käykö tunnilla osallistumattomuuden syyksi se, että iPadin akku on tyhjä?

Jaa, kävin eilen helsingissä ja siinä samalla matkanaikaina draftasin iPadin virtuaalinäppäimistöllä 1900 sanan esseen junassa ja Karjaan asemalla, kun konduktööri ei oikein tykännyt minusta.

Ulkoisella näppäimistöllä, joka toimii samalla myös pehmustettuna suojakotelona, kirjoittaminen kymmensormijärjestelmällä on ihan yhtä nopeaa kuin millä tahansa miniläppärillä.

Jos reppuja käsitellään rajusti, niin se johtuu, että koululainen tietää ettei siellä ole mitään särkyvää, päinvastoin siellä on jotain mikä koetaan taakkana. Pahin rankaisu koululaiselle särjetystä iPadista olisi että joutuisivat käyttää jotain halpaa ja käytettyä made in India tablettia. Silläkin voi tehdä kaiken tarvittavan yhden koulukirjan hinnalla mutta ilman imagoarvoa.


Viimeksi luin iPadilla Dickson Despommierin kirjan The Vertical Farm, josta opin luultavasti enemmän kuin mitä te kaikki perässähiihtäjät yhteensä olette kuulleet koko elämänne aikana aiheesta.

Toki bikinibeibien sormeilu on hauskempaa padilla, koska saa paljon intiimimmän kontaktin.

Tuo 1900 sanan essee tuntuu kyllä aika uskomattomalta suoritukselta... Itsesi lisäksi siihen pystynee ehkä n. prosentti iPadin käyttäjistä?

Ja tosiaan, jos iPadilla tekeen oikeasti jotain tuottavaa vasta kun sen on liittänyt ulkoiseen näppäimistöön, niin eikö se miniläppäri olisi heti kättelyssä järkevämpi (ja edullisempi) hankinta?



Kovin ruusuinen käsitys sinulla on koululaisista. Jos lapsi on riehaantuakseen, niin se riehaantuu vaikka reppu olisi täytetty Ming-dynastian arvokkaimmilla posliineilla.

Mitä tuohon imagoasiaan tulee, niin minusta kasvatuksessa on menty pahasti pieleen, jos lapselle pitää hankkia kaikki viimeisimmät vimpaimet pelkästään koska "kaikilla muillakin on".



Onneksi olkoon erinomaisesta saavutuksestasi! Tuollaisista kommenteista joku saattaisi jopa loukkaantua Mutta jos tosiaan olet niin oppivainen kuin väität olevasi, niin millä periusteella uskot myös meidän muiden olevan? Kaikki oppimiseen käytettävät välineet eivät sovi kaikille.

Kirjoitustaitokin alkaa olla katoavaa kansanperinnettä, kun aipädeillä draftaillaan. Minua ei muuten ole koskaan heitetty pois junasta, mistähän sekin kertoo.