KESKUSTELU

..........................

Mitäpä olisit mieltä Jacq´n Ramses sarjasta, romaanihan se on, mutta tarkkaa, joskin romantisoitua tekstiä ... osin... lukaisin kaikki yhtenä kesänä, oli viihteellistä ja mukaansa tempaavaa...

Samalla filosofialla on kirjoitettu myös kirjat Inka-hallitsijasta...

<<"Mitäpä olisit mieltä Jacq´n Ramses sarjasta, romaanihan se on, mutta tarkkaa, joskin romantisoitua tekstiä ... osin... lukaisin kaikki yhtenä kesänä, oli viihteellistä ja mukaansa tempaavaa... ">>

Ostaisinko kirjan? Minullahan on jo kirja!
Ei hullumpi ajatus, mutta kirjojen hankkiminen oli Tarzanillekin varsin työlästä. Kirjani nimittäin tulevat yli 10,000 km:n takaa.

Kyllä joskus tuo historian tonkiminen tuottaa suuren tyydytyksen esim. todetessaan istuneensa samalla rantakivellä, jossa kuningatar Hatshepsut pesi tummanpuhuvaa tussukkaansa Ras Budranin ja Abu Zeniman välimailla.

Pannaan tuo kirjasarjasi hankintalistalle, sillä vasta nyt olen kehittänyt luotettavan hankintametodin ilman "vuotavia" luottokorttitietoja.

Teemassa pysyäkseni juuri pohdin hartaasti, mitähän tapahtui.....

Egyptin hovissa noin vuonna 2006 eaa?

Kuningas Mentuhotep II särpii olutta palatsinsa puutarhassa, sillä olihan se keksitty Egyptissä jo liki 200 vuotta aikaisemmin. Samalla kuninkaan lähettämä ja Henenun johtama tutkimusretkikunta löytää ensimmäisenä tuon Puntin maan (Eritrea - Etelä-Sudan), jossa oli kosolti mirhaa ja norsunluuta....ja uljasryhtisiä ja ylväitä "mimmejä".

Historia kertoo edelleen, että matkan yhteydessä ei tullut erimielisyyksiä puntilaisten kanssa lainausmerkkien käytöstä.

Ja takaisin Orontes-joelle:

Hämmennettyäni hieman nuoren ja kokemattoman Ramses II:n toilailuja, on todettava seuraavaa:

Selvästi Ramseksen äiti, Tuya, oli hurrilainen. Tuyan vanhemillakin oli tyypilliset hurrilaiset nimet: Ruia & Raia.

<”Tuya’s father Ruia was commander of chariots in the Egyptian Army”>

Siis 100%:lla varmuudella alunperin hurrilaista (Mitanni) Maryannu-taisteluvaunuaatelia.

Ramseksen patsaan siirrostahan tuo Ilkan aloitus alkoi. Törmäsin juuri eräällä foorumilla mielenkiintoiseen kysymykseen:
- Miksi ihmeellä Ramsekselle ei ole tehty luotettavaa DNA-testiä?
- Johan siitä mekkala nousisi kymmenientuhansien sukulaisten vaatiessa patsasta takapihansa koristeeksi. Taitaa TAAS kuitenkin olla kysymyksessä hänen mitannilainen taustagenetiikkansa.

http://idcs0100.lib.iup.edu/WestCivI/mi ... istory.htm

<<”Taistelu on useasti osa sotaa. Taistelu voidaan hävitä, mutta silti sota voi olla voitokas, esim. taitavasta neuvottelutaktiikasta.”>>
Nyt ei kuitenkaan ollut kyse edes neuvotteluvoitosta, sillä rauhansopimus laadittiin vasta 17 vuotta Kadeshin sodan jälkeen. Heettiläinenkin kopio rauhansopimuksesta on tallessa. Egyptiläisten ‘yliammutuista’ taistelukertomuksista useat sotahistorian asiantuntijat yhtyvät seuraaviin linjoihin :

<”There are three main sources from which the Battle of Kadesh can be reconstructed. Egyptian reliefs from temples of Ramesses II, especially from the Ramessium, illustrate many aspects of the battle from Egypt's point of view. There are few Hittite records that provide accurate information, but they are not as extensive as the Egyptian records. Finally, there is an epic inscription (referred to as a the "Poem," though it contains neither meter nor rhyme scheme), written by an unknown talented Egyptian scribe, that recorded most of the events that took place in the Battle of Kadesh. The author of the Poem greatly exaggerates the power of Ramesses, and the position of Egypt when the battle is over.”>

http://www.militaryhistoryonline.com/an ... adesh.aspx

<<”Ramses ei ilmeisesti menettänyt maitaan (vahvistakoon tietävämpi), vaan syystä tai toisesta heetit eivät halunneet viedä taistelua sotana eteenpäin.”>>
Kaikki on suhteellista! ”De gustibus et coloribus non disputandum” eli makuasia.

<<”Ramses sai kunniallisen lopputuloksen vaikeasta taistelustaan.”>>
Onhan meillä kaikilla toki oikeus tehdä vääriäkin johtopäätöksiä.

Lukuisten erillisten taistelujen ryppäästä en lähde mielelläni keskustelemaan pelkästään yksipuolisten egyptiläiskerskailujen perusteella, mutta on toki syytä vilkaista sodan (ei taistelun) eräitä seurauksia:
1. Egypti menetti Upin maakunnan heettiläisille.
2. Kadesh jäi valtaamatta.
3. Miksi sodan jälkeen Ramseksen tärkeä liittolainen, Amurrun kuningas Benteshina, olisi siirtynyt ”hävinneiden” heettiläisten rinnalle ja liittolaiseksi?
4. Kanaanissa nähtiin verissäpäin perääntyvä Ramses II:n vähemmän uljaat rivistöt, jollin maan heimot – Ramseksen heikkouden havaitessaan - nousivat yleiseen kapinaan koko Kanaanin alueella.


Muwatalliksellahan tosin oli mahtava kokoelma Anatolian alueen liittolaisia rinnallaan: Nahrin, Arzawa, Keshkesh, Masa, Pidasa, Arwen, Karkisha, Luka, Kizzuwanda, Carchemish, Ugarit, Kedy, Nukhashshe, Mushanet, Kadesh, Dardany sekä Kanaanin Shasut & Habirut.

On syytä tuo em. sotahistorian linkin vuoksi VIELÄ kerran ottaa esille aikaisempi, hieman epämääräiseksi jäänyt kommenttini:

Jopa eräs Ramesses II:n hallintovuoden kirjoitus (dated c. 1176 BC): on myös käännetty ja näin ymmärretty väärin:

<<”"No land could stand before their arms, from Hatti, Qode, Carchemish, Arzawa and Alasiya on, being cut off at one time.”>>

Kyseinen kirjoitushan kertoo vain heettiläisten sotilasliittolaisista - ei suinkaan tuhosta.

Linkissäkin mainitaan erheellisesti:
<”Slowly, the Hittite Empire was declining and weakening. The greatest threat the Mediterranean had ever seen came in the form of massive expedition of the Sea Peoples, from whom no one, Greek, Egyptian, or Hittite, was safe.”>

Koko tarinavyyhti noista MASSIIVISISTA Merikansoista on loppujen lopuksi pelkkää ranskalaisten arkeologien - Maspero, Chabas & DeRouge - synnyttämää fiktiota eli huuhaata.

No jopas on.
Lainausmerkit:
I. Lainausmerkkejä käytetään sitaatti lainauksissa. Ajatuksia lainatessa ne yleensä jätetään pois, esim. Ajattelin: kaikki on nyt lopussa.

II. Sana voidaan panna lainausmekkeihin sen osoittamiseksi, ettei kirjoittaja halua antaa sille merkitystä, jossa sitä on käytetty, esim. Sitten tekijä esittää joitakin "todisteita", "vapaa maailma".

Lainausmerkkejä ei pidä käyttää vain siksi, että sana on harvinainen tai tyyliarvoltaan arkinen, esim. Asia "painettiin villaisella". "Purnaus" ei nyt auta.

III. Ns. puolilainausmerkkejä käytetään toisten lainausmerkkien sisällä, esim sanoin hänelle: "puhuit 'epäselvyyksistä'. Mitä sillä tarkoitit?"

Lähde: Salme Sadeniemi
Kirjoita oikein
WG 7. painos 1973

Mielenkiintoista egyptologiaa on ketjussa, kiitos teille.

Kiitokset Ierik, mutta kyllä me olemme sinutelleet toisiamme jo "muinaisista" ajoista alkaen.

Entä kuinka lainausmerkkejä ("comillas") käytetään siellä puhekielessä?

Täkäläiset asettavat korviensa tasalle molemmat kätensä ja lerputtavat hetken etu- ja keskisormiaan.

Lerputetaanko siis nykyään Suomessakin?

Millä lailla Ramseksen aikaiset poliisit hoitivat mellakat ja mielenosoitukset?

..........................

Mainiota, tulipa nuo " ' hipsutkin' " nyt selville ..., kiitos

...........................

Yeps, paljon tietoa ja lainauksia, ...kuinka on sitten, muutoinkin historialle ongelmallinen, totuusarvo, mutta hyvin vakuuttavaa, siis nimimerkki "Johan"

Egyptiläinen poliisi?

Jo tahtomattani vatsalihakset nytkyvät spontaani-naurun tahdissa muistellessani Ismailian poliisiaseman päivystävää, vanhempaa konstaapelia Olin muinoin jo keskiyön koittaessa niin jurrissa, etten edes muistanyt majapaikkani osoitetta talon nimestä puhumattakaan. Luonnollisesti astelin (horjuin) poliisiasemalle kysymään mahdollista opastusta, ja oitis aseman ainoa päivystävä poliisi jätti päivystyspöytänsä ja tehtävänsä tarjoten minulle kyydin.

Upean poliisiauton sijasta hän käski hypätä ruosteisen fillarin tavaratelineelle, ja niin sitä tukka putkena ajeltiin – kaksi virkapukuista meinaan - ympäri Ismailiaa. Varmaankin huvittava näky kansalle. Kyllähän se asunto löytyi tavalla tai toisella vippaskonstien avulla yli tunnin yöllisen ajelun jälkeen.

Onneksi maksoin konstaapelille ”kuppaisesta” (taas lainausmerkit!) kyydistä ”baksishta huntupuntina”, mikä rahamäärä myöhemmin osoittautui hänen 5 kk:n palkakseen.

Kaiketi Ramseksenkin poliisiasemilla ja oikeudessa sovellettiin kunkin faaraon lakien ja asetusten lisäksi ”Kuolleitten Kirjan” paragraafeja (The Egyptian Book of the Dead, 1240 BC) eli lähinnä
“THE DECLARATION OF INNOCENCE”/The Papyrus of Ani:

<”Hail Swallower of shades who came forth from the cavern, I have not stolen.
Hail Dangerous One who came forth from Rosetjau, I have not killed men.
Hail Double Lion who came forth from the sky, I have not destroyed food-supplies….etc.”>

(Kyllä tuo Kuolleitten Kirja ehdottomasti kielsi myös homostelun.)

Linkissä lisää:
http://www.touregypt.net/bod3.htm

Olihan siellä toki poliisit, jotka näköjään veljeilivät ihmisten kanssa, mutta poikkeusoloissa kaikki saattaa olla niin erilaista (Ipuwer):

<”Todellakin, köyhät miehet ovat muuttuneet rikkauksien omistajiksi, ja se joka ei ennen pystymyt tekemään sandaalejaan itselleen, on nyt rikkauksien omistaja.
Todellakin, miesten orjien sydämet ovat täynnä ahneutta, ja poliisituomarit eivät veljeile ihmisten kanssa, kun he huutavat.

Todellakin, hiukset ovat pudonneet kaikkien päistä, ja virkamiestä ei enää voi erottaa hänestä, joka ei ole mitään.

Todellakin, valtion toimistot avat avatut ja niiden inventaariot on ryöstetty; maaorjasta on tullut maaorjien isäntä.
Todellakin maanmittauskirjureiden piirustukset on tuhottu ja Egyptin vilja on yhteistä omaisuutta.
Katso, maan salaisuudet, jonka rajat olivat tuntemattomat, on julkistettu ja kuninkaan virka-asunto on on tuhottu maan tasalle tällä hetkellä.

Katso, papit rikkovat lakeja köyhien luovuttamien polttouhrien nautojen vuoksi.
Katso, aatelinen kulkee näkäisenä samalla, kun papit ovat kylläisiä siitä, mitä heille on valmistettu.
Katso, papit rikkovat lakeja vuohien kanssa, jotka on annettu jumalille härkien asemasta

Todellakin, kirjurit on surmattu ja heidän kirjoituksensa on rosvottu. Suru täyttää poveni tämän aikauden kurjuuden vuoksi.
Katso, on tapahtunut niin, että muutamat lainsuojattomat ovat riistäneet kuninkuuden.”>

.....jatkunee keitettyäni hernesvelliä.

Jätän tuon muinaisen Egyptin poliisit ja oikeuslaitoksen toistaiseksi stand-by, sillä todellisuudessa olin itsekin yllättynyt tuon Ramseksen geneettisestä yhteydestä Mitanniin. Se näkyy varsin korostetusti myös hänen hovinsa, temppeleittensä, oikeuslaitoksensa ja muun hallituskoneistonsa jäsenissä.

Vielä enemmän panee pohtimaan juutalaisten läheiset suhteet jo aikaisemmin Mitanniin, josta esimerkkinä otan fragmentin Idrimi-steelasta.

“Minä olen Idrimi (=Mitannin prinssi noin 1500-1450 eKr.), Ili-illiman poika, Teshubin, Hebatin and Shaushkan, Alalakhin ladyn palvelija. Halabissa (Mesopotamia), isänmaassani olivat alkaneet väkivaltaisuudet ja me pakenimme. Emarin hallitsijat polveutuivat äitini siskosta, niinpä asetuimme Emariin. Veljeni, jotka olivat minua vanhempia, asuivat myös kanssani....

Otin hevoseni, vaununi ja kamaripalvelijani ja menin autiomaahan. Jatkoin matkaani Sutun kanssa. Yhdessä kamariherrani Sutun kanssa yövyin Zakkarin alueella.

Lähdin kulkemaan kohti Kanaania, missä Ammija sijaitsee.
Oleskelin myös Ammijassa, jossa asuu ihmisä Halabista, Muksihin maasta, ihmisä Nihin maasta sekä ihmisä Amaen maasta. He asuivat siellä....
Asuin tämän HAPIRU-väestön keskuudessa 7 vuotta.”

....” I let the Nulla-soldiers board the ships.” Nulla-sotilaat ovat hapirun (juutalaisten?) palkkasotureita.

Idrimi-kirjoituksen lopussa sen kirjoittajaksi todetaan Šarruwa -niminen kirjuri.

On todettava, että Mukish, Alalahk, Amug-laakso sijaitsivat Turkissa ja Syyriassa; siis kurdien asuinalueilla.

Koko linkki:
http://www.geocities.com/farfarer2001/a ... iption.htm

Kuva kuningas Idrimistä:
http://www.arthistory.upenn.edu/spr03/422/April1/5.JPG

Haiskahtaako...tavalla tai toisella?

Nähdäkseni tämä on vapaa keskustelufoorumi, jossa itse kullakin on oikeus ja velvollisuus pukata kylkeen, kun alkaa tulla liian "paksua" tekstiä.

....................

Jeps, Ramseksen aikanakin oli sananvapaus, kunhan faarao sai sen kunnioituksen, mikä oli temppeleissä säädetty, ...kuuliaisuuden ja kansallisen turvallisuuden nimissä...jo silloin

Palstat ovat ehdottomasti sananvapauden mekka, ja mielipiteen muodostamisen areena, jossa kriittisyys ja tiedon "totuuden" tai oikeastaan vallitsevan yleisesti hyväksytyn johtopäätöksen laki sanelee asiat..

...ja kun faaraota ei kunnioitettu, siinä todellakin oli nauru kaukana:

<Todellakin, nauru on tukahtunut, eikä sitä enää saada aikaan; se on vaikerrrus, joka kattaa koko maan sekoitettuna valitusten tulvaan.>

Tuskin siinä temppeleiden säännöksiäkään kunnioitettiin, kun todettiin että kuningasperheelläkin meni todellakin vauhdikkaasti:

<Todellakin, prinssien lapset on murskattu muuria vasten, ja niin hartaasti toivotut lapset haudataan tulva-alueen ylänkötasanteelle.
Todellakin, aatelismiehet ovat ahdingossa köyhien ollessa ilosta pakahtumaisillaan. Jokainen kaupunki sanoo: ”Heittäkäämme vallanpitäjät ulos joukostamme!”>

....MUTTA VOI LAPSIPARKOJA:
<Todellakin, pienet ja isot sanovat: ” Toivoisin kuolevani.” Pienet lapset sanovat: ”Hänen ei olisi pitänyt siittää minua elämään.”>

Tuskinpa joskus erotiikalla ei todellakaan ollut sijaa miesten sydämissä tai housunpunteissa:

<Todellakin, naiset ovat hedelmällisessä tilassa, mutta kukaan ei tule raskaaksi.
Khnum-jumala ei inspiroi enää maan hedelmättömyyden vuoksi.>

....ja takaisin Ramsekseen:

Egyptin faaraoiden/kuninkaiden rodullinen tausta on koettu aina varsin arkaluontoiseksi kysymykseksi. U.S. News & World Reportin kolumnisti, John Leo, otti aikanaan tapauksen esille vuonna 1990 soittaen seitsemälle kokeneelle egyptologille faaraoiden musta-/valkea-kysymyksen tiimoilta.
Kukaan ei halunnut kommentoida todeten asian olevan poliittisesti liian arkaluontoisen.

Kyllä on kuitenkin todettava kysymyksen asettelun olevan ehdottomasti liiankin ympäripyöreän, sillä jopa pelkästään Hyksos-aikana – Manethon kertoman mukaan – oli peräti yli 200 kuningasta, joiden ”rodullinen” tausta muistuttaa sateenkaaren värikirjoa. Joukossa oli luonnollisesti useita mustia nubialaisiakin kuninkaita kuten 14. Dynastian aloittaja, Nehesy. Kuten muinoin totesin - samalla saaden melkoisen vastalauseryöpyn silmilleni – voimme täydellä syyllä todeta, että noiden lukuisten kuninkaiden joukossa oli melkoisesti Eurooppaan suuntautunutta indo-eurooppalaista geenistöä, R1a.

Egyptiläinen historioitsija, Manetho, mainitsee (Flavius Josephus Against Apion) , että:
<These people, whom we have called kings before, and shepherds too, and their descendants," as he says, "held Egypt for five hundred and eleven (511 vuotta!) years.>
On syytä kuitenkin unohtaa ikiajoiksi tuo kreikaksi kirjoittavan Manethon väärä tulkinta ”paimentolaiskuninkaista” (HYC SOS).

Palatakseni Ramses II:een on todettava, että häntä on hyvin yleisesti esitetty useilla rasistissa sivuilla selvänä ja tyypillisenä esimerkkinä skandinaavisesta tai kelttiläisestä Homo sapiens-lajikkeesta. Tuota Mitannia ohimennen mainitakseni näkyy naimakauppojen muodossa vielä Ramses II:kin jälkeen 19. Dynastiassa (mm. Seti II & Tia’a), mutta Ramses II:n isoisä, Ramses I, oli puhtaasti itä-deltalta kotoisin olevaa sotilassukua. Isoisän vaimoista tunnemme vain yhden - nimeltä Sitre - ja molempien geneettiset juuret ovat epämääräisten arvailujen varassa.

Itse povaisin punatukkaisen Ramses II:n edustavan pääasiallisesti puskupotkupalloilija Zinedine Yazid Zidane:n heimoa eli kabyylia. Kenraali/faarao Horemhebin hyvänä ystävänä, ”upseerina ja herrasmiehenä” hänellä - mitä otaksuttavimmin - oli geneettistä perimää (koukkunenä) myös Mitannin Maryannu-taisteluvaunuaatelistosta.

Mielenkiintoisena detaljina on todettava Ramses II.n isän, Seti I:n, toimineen mm. Silen rajalinnoituksen komentajana. Kreikankielinen nimi Silehän on tuo vasta äskettäin löydetty Tjaru eli Wat Hor: Portti Egyptiin. Käytännössä siis jo 12. Dynastiasta alkaen tuo rajanylityspaikka itään oli yksi ja AINOA. Vuosituhannen vaihteen aikoina ilmakuvauksin tehty löytö katkaisi ja romutti välittömästi sadat ja sadat spekuloinnit Mooseksen suorittamasta Punaisenmeren ylityksestä tutkijoiden ja hutkijoiden piireissä.

(Sattumalta on tuossa edessä Google Earthin käyttäjille lat & lon tuon Silen eli Exoduksen Punaisenmeren ylityksen täsmällisestä paikasta:
30-56-19N, 32-22-17E)
Ei siinä todellakaan virhettä ole,....vaikka varsin oudolta näyttää kartalla!

19. Dynastiaa kutsutaan yleisesti ”Ramesside-Periodiksi”, jonka loppuvaihe on eräs egyptologian suurimpia kysymysmerkkejä nimenomaan tuon tarkoituksellisesti peitellyn Irsun (Bay) vuoksi.

Nimenomaan Ramses II:n ajan poliisista ja lain kattavasta kourasta nähdäkseni ei ole erikoisen tietoja, mutta muinaisen Egyptin laki & järjestys voidaan kuitenkin yleistää ottamalla ”sämppeleitä” eri faaroiden hallintokausilta.

On kuitenkin todettava, että Egyptin historian aikana kansa alkoi vakavasti lipsahdella rikoksen ja väkivallan tielle ja näin tapahtui nimenomaan lähes koko Ramesside-aikajaksolla. Rosvot kiertelivät ympäri maata riehuen ja murtautuen kuninkaallisiin hautoihin ja varastaen hautojen kullat & jalokivet.

Kuinka on sitten mahdollista, että juuri ja nimenomaan Ramses ”SUUREN” aikana rikosaallot toisensa jälkeen kasvoivat huomattavasti muiden hallitsijoiden kausiin verrattuna? Jos Urkki Kekkosen aikana olisi ilmennyt, että hallitsijan pojat käyvät varkaissa Suomen Pankin holveissa, uskoisin sen indusoituvan koko kansaan aina pimeintä pohjasakkaa myöten.

Sinuhen, Kahden Veljeksen Kertomuksen, Haaksirikkoisen Merimiehen ym. ohella ”Thothin Kirjasta” (The Book of Thoth) tuli ”Best Seller” sadoiksi vuosiksi:

http://www.egyptianmyths.net/mythbookthoth.htm

Siivekäs jumalatar Ma'at strutsinsulkineen oli totuuden ja oikeuden korkein auktoriteetti.

http://www.telusplanet.net/public/gobli ... tclose.jpg

Oikeudenhoidossa silmiinpistävintä yllättäen oli inhimillisyys ja oikeudenmukaisuus. Kuningas Thutmose III piti maraton-puheen asettessaan uutta oikeusministeriä eli visiiriä nimeltä Rekhmire uuteen virkaansa. Puheessaan kuningas korosti nimenomaan, kuinka tärkeätä on olla puolueeton oikeudenkäynneissä. Oikeusministerihän toimi samalla maan ulkoministerinä.

Tutkijoiden valtaosan mielestä raamatullinen Joosef toimi Hyksos-kauden viimeisen kuninkaan, Apophsin, visiirinä. Mikäli tuo raamatun kertomus on/olisi 100% ”waterproof”, Joosef oli varmasti kirjoittamassa linkissä mainittuja kirjeitä Etelämaan kuningas Seqenenre:lle, mikä oli ensimmäinen ratkaiseva askel Hyksos-vallan päättymiseksi. Apophishan ilmoittaa selvästi, ettei hän osannut kirjoittaa.

The Quarrel of Apophis and Sekenenre: http://nefertiti.iwebland.com/texts/apophis.htm
(Koska joskus olen kääntänyt tuon linkin kertomuksen suomeksi, liitän sen seuraavaan sanomaan.)

Kuulusteluista saatiin sellaisia kokemuksia, ettei kidutus ollut idioottivarma keino saada totuutta esiin, sillä se ainoastaan saa rikoksesta epäillyn vierittämään syyllisyyden toisten niskoille. Siis kidutusta ei tiettävästi esiintynyt yleisesti, mutta varmoissa syyllisyystapauksissa tunnustus saatiin ”liipaistua” korville ja kasvoihin kohdistuvilla läimäytyksillä.

Hautarosvoille langetettiin automaattisesti kuolemantuomio, joka usein toteutetiin hautaamalla varas elävänä maan uumeniin ja hiekkaa vaan päälle. Onpa jopa 25. Dynastian ajalta todiste, jossa haudanryöstäjä oli poltettu kuoliaaksi.

Poliisin päätehtävänä oli lähinnä rikoksien ennalta ehkäisy ja pelon ilmapiirin luominen ensisijaisesti epäsosiaalisen kansan piirissä. Poliisi avasi aina tutkimuksen kansalaisten ilmoittaessa rikoksesta. Poliisi toimi periaatteessa aivan samoin kuin nykyään rikostutkimuksessa kooten johtolankoja, tarkistaen alibeja, kuulustellen syytettyjä ja todistajia sekä etsien arkistoista taustatietoja henkilöistä. Joinakin aikoina kuulustelu alkoi hirvittävällä selkäsaunalla ja vasta sen jälken ryhdyttiin itse suulliseen kuulusteluun.

Poliisi käytti apuna usein koulutettuja koiria sekä opettettuja apinoita. Viimeeksi mainitussa tapauksessa en tiedä, kumpi kuulusteli; poliisi vai apina. Poliisit apinoineen ja koirinen myös vastasi julkisten virastojen turvallisuudesta. 5:n Dynastian Khnumhotepin ja Niankhkhnumin hautapiirros kuitenkin osoittaa, että apinat yleensä nappasivat rikolliset kiinni rikospaikalta, sillä kyseissä pirroksessa apina on todellakin iskenyt hampaansa varkaan koipeen.

Poliisia kunnioitettiin, sillä kansalle oli iskostettu takaraivoon:
”Ole ystävällinen korttelisi poliisin kanssa,
älä saata häntä vihamieliseksi sinua kohtaan.
Anna hänelle ruokaa talostasi,
älä välttele hänen kysymyksiään.
Sano hänelle: ”Tervetuloa, tervetuloa tänne!”

Luonolliseti mellakat ja mahdolliset mielenosoitukset poliisi hoiti yhteistyössä armeijan kanssa. Armeijalle myös kuului kaivoksien vartiointi ja turvallisuuskysymykset. Etenkin hyvin syrjäisillä seuduilla armeija hoiti poliisin sijasta järjestyksen ja kurinpidolliset seuraamukset.

Jopa ”vilpillisestä” sylkemisestä seurasi rangaistus. Useinkin varas vältti kovemman luokan rangaistuksen palauttamalla – kuten Deir el- Medinassa – varstetun omaisuuden takaisin kaksinkertaisena. Pienehkönä muistutuksena hän toki sai ainoastaan 100 raipaniskua ja vakavimmissa tapauksissa lisättiin viisi viiltohaavaa tai poltomerkki ikuiseksi muistutukseksi rikoksesta.

”Lain nimessä” ehdoton suosikkifaaraoni – oikeudenhoidon kannalta - on 18. Dynastian viimeinen hallitsija, kenraaali Horemheb, jonka lain mukaan korruptoidulta virkamieheltä nenä poikki ja siirto rajalinnoituksen Tjaruun. Ollapa nykyäänkin sama laki voimassa globaalisesti! Noita liituraitapukuun sonnustautuneita nenättömiä virkailijoita olisi liikenteessä sellaiset määrät, että päät kolahtelisivat kiivaassa tahdissa toisiinsa liikenteessä.

Valitettavasti tuosta oikeus- & poliisiteemasta on liiaksikin tiedostoa , etten lähde paisuttelemaan tuon enempää.

Mieleeni pulpahtaa spontaanisti täkäläisen poliisin toiminta varkaiden iskiessä eräänä jouluyönä merenrantatalooni. Otteet ja rutiini olivat sitä luokkaa, että täytyy suuresti ihailla AK-47:llä aseistetun maaseutupoliisipartion supertehokasta toimintaaa. Yli 30 km:n päästä noudettu partio haravoi laajalle levittäytyneen yli 1000 asukkaan kalastajakylän 1 ½ tunnissa ja syylliset olivat raudoissa.

Lopetankin monotonisen yksinpuheluni (paitsi seuraava suomennos) tähän erittäin mielenkiintoisen aiheen piirissä ja toivotan samalla ”Merry Xmas” kaikille yhteisen Isänmaamme asukkaille.

Re: <<"(Koska joskus olen kääntänyt tuon linkin kertomuksen suomeksi, liitän sen seuraavaan sanomaan.) ">>

Apophiksen ja Sekenenren riita
(Papyrus Sallier I, noin 1274 eKr.)

Tapahtuipa kerran, että Egyptin maa oli kurjuuden vallassa, sillä maassa ei ollut valtiasta, yhtenäistä kuningasta, elämää, hyvinvointia ja terveyttä. Koitti päivä jolloin kuningas Sekenenre (Tao II Seqenenre/17. Dynastia) oli vielä ainoa Eteläisen kaupungin (Theban) kuningas. Kurjuus oli aasialaisten (hyksojen) kaupungissa, sillä prinssi Apopsis (Apepi I Auserre, noin.1600-1560 BCE) oli Avariksessa ja koko maa maksoi veroja hänelle ja jopa koko maan pohjoinen osa nautti (Niilin) suistomaan kaikista hyvistä tuotteista.

Niinpä kuningas Apopsis omaksui jumala Sethin herrakseen ja hän kieltäytyi palvomasta muuta jumalaa, joita oli koko maassa paitsi Sethiä. Hän rakensi temppelin korkealla ja ikuisella ammattitaidolla kuningas Apopsin palatsin viereen ja hän ilmestyi aamunkoitteessa uhraamaan päivittäin Sethille palatsin virkamiesten kantaessa kukkaköynnöksiä aivan samalla tavalla kuin tehtiin auringonjumala Re-Harakhten temppelissä.

Nyt mitä tulee kuningas Apopsiin, hänen tahtonsa oli lähettää ärsyttävä viesti kuningas Sekenenrelle, Eteläisen kaupungin prinssille. Ja useita päiviä ennen tätä kuningas Apopsis sitten oli kutsunut korkeat virkamiehet palatsiinsa ja hän esitti heille, että lähetti täytyy asettaa Eteläisen Kaupungin prinssille valittaen jokea (kanavaa), mutta hän ei itse osannut laatia viestiä.

Niinpä hänen kirjurinsa ja viisaat miehensä sanoivat: ”Oi ylhäisyys, hallitsijamme vaatii, että tapahtuisi vetääntyminen virtahepokanavalta, joka sijaitsee kaupungin itäpuolella, koska he eivät nuku päivin eikä öin virtahepojen aiheuttaman metelin vuoksi kaupunkilaistemme korvissa.

Ja kuningas Apopsis vastasi heille sanoen: ”Lähetän Eteläisen Kaupungin Prinssin käskemään, että me voisimme arvioida jumalan voiman, mikä on hänen seuranaan suojelijana. Hän ei luota yhteenkään koko maan jumalaan paitsi auringonjumalaan - Amun-Re - jumalten kuninkaaseen.

Nyt useiden päivien kuluttua tästä, kuningas Apopsis sitten lähetti Eteläisen Kaupungin prinssille valituksen, että hänen kirjurinsa ja viisaat miehensä olivat sepittäneet koko tarinan hänen puolestaan.

Ja kun kuningas Apopsin lähetti saapui Eteläisen kaupungin prinssin luo, hänet vietiin sitten Eteläisen Kaupungin prinssin puheille. Sitten Sekenenre sanoi kuningas Apopsin lähettiläälle: ”Miksi sinut on lähetetty Eteläiseen kaupunkiin? Mitä varten olet matkustanut tänne?”

Sanansaattaja sitten kertoi hänelle: “Itse kuningas Apopsis lähetti minut teidän luoksenne sanoakseni: ”Vetääntykää virtahepokanavalta, joka sijaitsee kaupungin itäpuolella, koska he eivät nuku päivin eikä öin virtahepojen aiheuttaman metelin vuoksi kaupunkilaistemme korvissa.”

Sitten Eteläisen Kaupungin prinssi suorastaan ällistyi niin pitkäksi aikaa, ettei pystynyt keksimään vastausta kuningas Apopsin lähettiläälle. Lopulta Eteläisen Kaupungin prinssi sanoi hänelle: ”Täten huomautan, että sinun valtiaasi tutkisi kaikki kaupungin Eteläisen Kaupungin itäpuolella sijaitsevaan virtahepokanavaan liittyvät seikat.”

Sitten sanansaattaja sanoi hänelle: ”Toteuttakaa seikat, jonka vuoksi minut on lähetetty!”
Tämän jälkeen Eteläisen Kaupungin prinssi käski kuningas Apopsin lähettilästä kestittettävän hyvillä asioilla, liharuoalla ja kakuilla....

Eteläisen Kaupungin prinssi ilmoitti sanansaattajalle: ”Mene ja kerro hallitsijallesi: ’Mitä tahansa sinä sanot hallisijallesi, sen hän tekee.’”

Tämän jälkeen kuningas Apopsin lähetti kiiruhti matkaan hallitsijansa luo. Niin Eteläisen Kaupungin Prinssi kutsui kokoon korkeimmat upseerinsa ja myös kaikki sotilaansa kertoen kaikki viestit, jotka kuningas Apopsis oli lähettänyt hänelle. Sitten he olivat kaikki hiljaa pitkän tovin pystymättä vastaamaan ennustiko se hyvää vai huonoa. Sitten kunigas Apopsis lähetti....

Valitettavasti alkuperäinen Sallierin papyruksen jatko on kadoksissa tai ei löytynyt hamaan tähän päivään saakka.

Tuskinpa tuo hippopotamuksien meteli Niilin varsilla aiheutti melkoista häiriltä, sillä Avariksen ja Theban välinen etäisyys on yli 600 kilometriä.
Kyseisen Ramses II.n aikana kirjoitetun egyptiläisen papyruksen, kenties jumaliin liittyvän symbolisen kertomuksen tarkoituksena oli osoittaa ajan tyylin mukaisesti hyksojen ja thebalaisten vihollisuuksien alkamisesta.

Kertomus myös osoittaa selvästi, että hyksojen kuninkaan asema oli voimakkasti dominoiva maassa, joka hän asui ja miehitti/hallitsi Egyptin hedelmällisintä aluetta.

Joka tapauksessa vähemmän sulosointuisen kirjeenvaihdon seurauksena osapuolten välille syttyivät kohtalokkaiksi muodostuneet avoimet sotatoimet, jonka rajussa taistelussa Eteläisen Kaupungin kuningas Sekenenre Tao surmattiin.

Sattumalta syliini luiskahti tiedosto, jossa mainittiin kuningas Ahmosen haudasta:
Hautalöydön perusteella 17. Dynastian Sequenre Tao, joka on saattanut olla nubialainen, kuoli ”väkivaltaisesti kenties taisteluhaavasta” sodassa Hyksos-kuningasta vastaan, joka sai alkunsa virtahepokirjeenvaihdosta. Hänen poikansa, Ahmose I, ei ollut ympärileikattu, mikä antaa aiheen olettaa hänellä olleen verenvuototaudin.

Historioitsija Josephus mainitsee ympärileikkauksesa seuraavaa: "Ainoat kansat, jotka ympärileikattiin alunperin, olivat Colchians (Mustanmeren itäpuolella), egyptiläiset, ja etiopialaiset; mutta foiniakalaiset ja ne syyrialaiset, jotka asuvat Palestiinassa tunnustavat heidän oppineen Egyptiläisiltä.

Palatakseni faarao Ahmosen hautakammioihin, on todettava että samassa hautakompleksissa lepäävä Ahmose's isoäiti, Tetisheri, tuskin kuului kuninkaallisten eturivikaunottarien joukkoon, sillä hänen muumiollaan todettiin olevan vahvat, jäniksen nököhampaat ja kaljuuntuneen päälakilaikun vuoksi peruukki. Kieltämättä vähemmän eroottinen asetelma.

Ehkä tuohon Aposin kenties satiirin täyttämällä huumorilla maustettuun kitkerään sanomaan liittyi symbolisesti vakava huomautus, ettei Sekenenre ollut pystynyt pitämään kuria ja järjestystä. Tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin tuntematta egyptiläisten ja hyksojen paikallista savolaishuumoria, sanoman sisältöön saattaa kätkeytyä jumalten mahdollista halveksuntaa, sillä usein vaarallinen ja julma virtahepo symbolisoi. jumala Sethiä. Jos Sekenenre olisi painostanut ”hippo-kansaa”, se olisi tulkittu suoranaiseksi Seth-jumalan loukkaamiseksi.
Viestissä korostettu yön ja päivän vastakkainasettelu on ominaista Egyptin mytologiassa.

Poliittisesti Sethistä tuli tärkein ja mahtavin jumala hyksojen aikana, sillä se otettiin käyttöön, koska se Seth muistutti heidän Baal-jumalaansa.
Seth ( Set) oli Egyptin muinaisimpia jumalia, joka otaksuttavasti oli peräisin Libyan mytologiasta, jossa sitä palvottiin krokodiilin ja virtahevon muodossa. Aluksi palvonta siirtyi Ylä-Egyptiin leviten myöhemmin koko maahan. Vihollisuusien ja väkivallan jumalanakin tunnetun Sethin seeemiläiset vastineet olivat Anat ja Ashtarte.

.Jumala Seth esiintyi yleensä ihmisvartaloisena, jonka pää muistutti afrikkalaista putkihampaista maasikaa (Orycteropus afer) etenkin terävine pystykorvineen ja kärsineen. Muut eläimet, jotka symbolisoivat useasti Sethiä olivat sika, metsäkarju, sarvipäinen vuoripukki (oryx), krokodiili ja vedessä riehuva virtahepo. Sethin tärkein vastustaja oli virtahepojumala Reret.

Joskus Seth kuvataan pelkästään ”Seth-eläimenä”. Seth kantaa muiden miespuolisten jumalten tapaan yleensä Was-sauvaa ja Ankh-symbolia.
Osiriksen myytin noustua suosioon Sethistä tuli pahuuden ruumiillistuma, koska myytissä hän tappoi veljensä Osiriksen. Seth oli kuitenkin hyvin tärkeä, sillä hän auttoi torjumaan aurinkolaivaa manalassa uhkaavan Apep-käärmeen.

Seth/Sutekh hallitsi aavikkoa ja pilvistä säätä. Hän oli myös myrskyn, ukkosen ja hävityksen jumala. Setekhillä oli isot aasin kaltaiset korvat ja haarautunut häntä. Hyvinkin usein häntä kutsuttiin nimellä Pohjoisen taivaan herra kuten esimerkiksi ”Kuolleitten Kirjassa”.

Kuolleitten kirjasta puheenollen, on todettava, etteivät muinaiset egyptiläiset yhteiskunnat suinkaaan olleet tuuliajolla anarkiasta puhumattakaan puuttuvan tai vajavaisen lainsäädännön vuoksi. Vilkaistessamme ”Kuoleman Kirjaa” on ylipäätänsä todettava, että tuskinpa Mooseksellakaan oli vaikeuksia kymmentä käskyä laatiessaan vuorella:

Minä Usekh-nemmt, joka tulee Anusta; en ole tehnyt syntiä.
Minä Hept-khet, joka tulee Kher-ahasta; en ole syyllistynyt väkivaltaiseen ryöstöön.
Minä Fenti, joka tulee Khemenusta; en ole varastanut.
Minä Am-khaibit, joka tulee Qernetistä; en ole surmannut miehiä enkä naisia.
Minä Neha-her, joka tulee Rastasta; en ole varastanut viljaa.
Minä Ruruti, joka tulee taivaasta; en ole kähveltänyt uhreja itselleni.
Minä Arfi-em-khet, joka tulee Suatista; en ole varastanut jumalan omaisuutta....
- en ole lausunut valheita,
- en ole kiroillut,
- en ole ollut petollinen mies
- en ole herjannut ketään,
- en ole ollut vihainen ilman oikeutettua syytä,
- en ole maannut miehen kanssa,
- en ole vietellyt kenenkään vaimoa,
- en ole aiheuttanut kenellekään itkua,
- en olen saastuttanut itseäni,
- en ole syönyt sydäntä,
- en ole rikkonut mitään lakeja,
- en ole ollut julmistunut,
- en ole sulkenut korviani totuudelta,
-en ole pilkannut jumalaa,
- en ole synnyttänyt kiistaa,
- en ole nuuskinut asioita,
- en ole pysähdyttänyt veden kulkua,
- en ole harrastanut noituutta kuningasta kohtaan,
- en ole koskaan korottanut ääntäni,
- en ole käyttäytynyt härskisti,
- en ole näpistellyt lapsen ruokaa enkä halveksinut kaupunkini jumalaa,
- en ole tappanut jumalalle kuuluvaa karjaa,
- en ole varastanut jumalten leipää,
- en ole ollut salakuuntelija,
- en ole terrorisoinut ketään.
Siis jo tuolloin terrorismia on näköjään ilmennyt Egyptin alueella!