KESKUSTELU

Ihmettelen sitä että valtioiden luottolamaan etsitää syyllistä ja ratkaisua yksityisestä pankkisektorista, joka on tarjonnut valtiolle äärimmäisen halpaa lainaa kuvitellessaan että se on pitkäaikainen ja supervarma sijoitus - valtiohan ei voi mennä teoriassa konkurssiin verotusoikeuden takia.

Eli ei vikaa kannata pankeista etsiä vaan niistä lainan ottajista, jotka ovat "kusettaneet" pankkeja - siis poliittisista päättäjistä. Ensimmäisenä kannattasi aloitta vaatimaan päitä vadille Kreikan, Espanjan ja Portugalin vasemmistohallituksista jotka ovat olleet koko 2000-luvun päättävässä asemassa.

Toiseksi pitäisi vaatia Jyrkiä ja Jutan päätä vadille, jotka ottavat nyt velkaa suomenennätystahtia - "se kun on nyt niin halpaa". Silloin kun yksityisellä henkilöllä tulopuoli romahtaa esim. lomautuksen tai työttömyyden takia, niin harvalla taitaa käydä mielessä että otanpa lainaa kun sitä vielä pikavippinä saa. Yleensä silloin laitetaan menopuoli kuriin...

Kolmanneksi pankkien pitäisi pikkuhiljaa ymmärtää että ettei edes Suomen- tai Saksan valtiolle kannata lainata halpaa lainaa syömävelaksi - ne on erittäin epävarmoja sijoituksia. Joten uusien bondien korko tulisi olla markkinatasoa eli 4-6 %:n luokkaa riippuen valtiontaloudesta - samat mitkä yrityksillä nykyään. Sillä nämä valtioiden velkaongelmat ratkeaa.

http://www.velkakello.fi/

Periaatteessa noin, mutta on se pankkienkin riskinhallinta pettänyt pahemman kerran.

Kaksi puolta syyllisinä:

-Selkärangattomat populisti poliitikot ja heidän äänestäjänsä. Esim. Suomen tapauksessa jotakuinkin kaikki tunnetut poliitikot ja kaikki vaaleissa äänestäneet.

-Pankit joiden riskinhallinta strategiaan olennaisena osana kuuluu elintason ottaminen panttivangiksi.

Olen ymmärtänyt, että esim. Suomessa eläkevakuutusyhtöillä on ollut vaatimus sijoittaa tietty osa varoistaan varmoihin kohteisiin, esim. valtioiden velkakirjoihin, vaikka ne olisivat halunneet sijottaa jopa enemmän paremmin tuottaviin kohteisiin. Syyllisiä pitää etsiä poliitikoista, mutta toisaalta myös hyvinä aikoina olisi saatanut tulla enemmän källejä muuten. Nyt sitten ei voi voi valittaa, ettei sijoitettu varmoihin kohteisiin. Päättäjiä voi siis syyttää sitä.

Pankkisektorista en tiedä. Voi olla, että niilläkin on vastaavia vaatimuksia. Tietääkö joku? Jos ei ole, niin vastuu pankeilla pitäisi olla selvä. Toki poliitikkojen luoma illuusio ja lupaus varmoista sijoituksista pätenee sielläkin.

Itselleni on ollut suhteelisen epäselvää, miten on mahdollista, että maailman suuret taloudet kaikki (lukuunottamatta jotain öjlyvaltioita) elävät jatkuvati taloudellisesti miinuksella.

Toisaalta, kun asiaan ajattelee oman talouden kannalta, niin ei meilläkään olisi ollut mitään mahdollisuutta ostaa asuntoa muuta kuin velaksi, mutta lisää velkaa emme ota elääksemme joka vuosi, vaan kyse on kertavelanotosta tai korkeintaan kahdesta. Valtiot ottavat velkaa joka vuosi. Onkohan Suomella esim. joku suunnitelma, ettei jonain vuonna oteta nettovelkaa, vaan maksellaan takaisin vanhoja. Tai stten kikkaillaan halvan lainan aikana otettavasta lainasta ja muutetaan korkekamman koron lainaa niihin hyvinä aikoina.

Luulen, että kyse on siitä, että joka vuosi otettuja lainoja siirretään tulevaisuuteen maksettavaksi ottamalla lisää lainna mm. maksettaakkseeen vanhoja lainoja, Joskus ne lainat sitten yhtäkkiä realisoituvat vaan akuutimmin eli vaihto halvempaan korkoon ei onnistu ja lopulta kuitenkin maksupäivä koittaa .

Olen silti ylpeä siitä, että 30-luvun laman aikana Suomi maksoi lyhennykset, kun mm. Ranska ja Englanti ilmoittivat, ettei nillä ole siihen just nyt varaa, vaikka kansantalous oli paljon vahvempi. Suomi on hyötynyt aikoinaan siitä päätöksestä, vaikka tiukkaa tekikin.

Velat pitää maksaa. Aina.

Mun mielestä nyt ollaan asian ytimessä.

Suomen valtio oli 60-luvun puoleen väliin asti käytännössä velaton ja paasion I -hallitus aloitti velanoton vuonna -66, mutta tuolloinkin velkataakka oli hyvin pientä - mutta sekin näyttäisi olevan syömävelkaa. Velkapotin räjäytti sitten Ahon-hallitus 90-luvun laman aikana ja se lienee jotenkin ymmärrettävissä olosuhteet huomioiden.

Ihmeteltävää on kuitenkin se ettei velkaa juurikaan lyhennettu nousukauden aikana? Näennäisesti lainoja kyllä lyhennettiin, mutta korot huomioiden lainoihin on mennyt sama summa rajaa 2007 lukuunottamatta, jolloin lainoja lyhennettii vähän reilummalla kädellä.

Ihmeellisintä on ollut tuo Lipposen I ja II -hallituksen toiminta, jolloin valtion kassa on ollut Ahon-hallituksen menoleikkausten ja valtavan talouskasvun jälkeen lähes 20 miljardia vuodessa ylijäämäinen! Valtion velat olisi voitu maksaa pois kolmessa vuodessa. Mitä herra lipponen teki? Hän otti lisää lainaa ja humputteli Niinistön kanssa valtion rahat hevon kuuseen.

Nyt kyllä hourit. Esimerkiksi vuoden 2011 meno- ja tuloarvion loppusumma on 52 miljardia (sitä tietysti päivitetään lisäbudjeteilla).Valtion budjetit vuosia taaksepäin löytyvät VVM:n sivuilta (googlaa valtion budjetti). Tuollaisella vuotuisella ylijäämällä Suomi olisi ollut ökyrikkain julkinen talous maailmassa 40 - 50 % ylijäämällä. Tosiasiassa Lipposen hallitus pääsi parin miljardin ylijäämään, mitä pidän hyvänä saavutuksena sinänsä. Valitettavasti se on syöty myöhemmin ja korkojen kanssa.

Obama nostaa jälleen velkakattoa. Eikö olisi helpompaa ottaa tuollainen katto kokonaan pois. Mitä tuollaisella katolla tekee, mikä on koko ajan tiellä.

Hyvää juttua taas Jan Hurrilta:



Romahdusta odotellessa:



http://www.talouselama.fi/uutiset/quota ... -18122011&

Sikäli mahdotonta kaiketi, jos raha on velkaa niin maksettaessa kaikki velat ei jäisi ollenkaan rahaa markkinoille. Jolloin velkaa on pakko olla jotta mellä ylipäänsä olisi rahaa. Seuraako tästä, että mitä enemmän velkaa sen enemmän rahaa ja markkinat käy kuumempina? Jolloin talouden kannalta on aina kannavampaa ottaa lisää velkaa?

Noin se suunnilleen menee, mutta tasapainon pitäisi periaatteessa säilyä hallittujen riskien realisoitumisen kautta.

No oikea maailma ei toimi aivan noin kuten voi helposti todeta esim. lukemalla minkä tahansa päivän lehden.

Kaikkien lukemieni selitysten jälkeen alan uskoa siihen, että velkakriisillä on tositarkoitus, joka on Euroopan liittovaltio.

Jotta sen toteuttaminen helpottuisi, väsytetään ja eksytetään ihmiset keksimällä heille puheenaiheiksi velkakriisejä, hintojen ja verojen korotuksia, pannaan ihmiset arvailemaan, keille sijoittajille kuuluu vastuu sijoituksistaan ja keille ei kuulu vastuuta sijoituksistaan.

ja onkohan Euroopan liittovaltiokaan lopullinen päämäärä? USA voisi mieluusti määrätä koko maailman luonnonvaroista.

Uskoisin, että olet oikeilla linjoilla. Seuraavassa videossa on taas rahamaailman historiaa:
http://www.youtube.com/watch?v=U71-KsDArFM

Samoja juttuja on paljon myös 1. viestissä olevassa Money masters:ssa, mutta tämä on lyhyempi kuin se. Jos ei halua katsoa historia-osuutta voi hypätä suoraan "solutions"-kohtaan ajassa 1:23:0.

Rahan määristä, mitä on eri kriiseissä vedetty markkinoilta:


Eli aina kriisien yhteydessä on toistunut sama kaava.

Melkoisen usein heidät, jotka pankkieliittiä ovat vastustaneet ovat kuolleet:


Pankkiirit 1800-luvun aikoihin tarkoituksella ajoivat maatiloja ahtaalle:


Pankkiirien perustoimintaa:



Kansa taistelee epäolennaisista asioista ja tärkeät asiat viedään lainsäädäntöön siinä sivussa:


Ajassa 1:23:00 on kolme eri ratkaisumallia nykyiseen kriisiin. Yksi niistä on sama kuin 1. viestissä esitetty. Varsin mielenkiintoista juttua on muutenkin tuosta ajankohdasta eteenpäin.

Se johtuu siitä, että valtiot eivät väitetyn verokilpailun vuoksi kata budjettejaan verotuksella. Yleensä tuo kuitenkin on tekosyy; vero on sisäpoliittisesti tässä ja nyt, laina huomispäivää ja luonteeltaan korvamerkitsemätöntä tasaveroa tulevaisuudessa.

Ohhoh, Bengt Holmström uskaltaa kyseenalaistaa nykysysteemin:




Viittaakohan professorikin osittaisvarantoperiaatteella toimivaan pankkijärjestelmään ongelmien juurisyynä? Vai mihinhän hän viittaa? Kuitenkin hän sanoo, että koko pankkijärjestelmä pitäisi rakentaa uudelleen.