Saako Obama sovun Israelin ja Palestiinan välille ?

Arkkis · **Liittynyt:** To Huhti 03, 2008 6:24 pm **Viestit:** 11321

KathmandouTiger kirjoitti:

Lainaa:

Tässä ei ole nyt olennaisinta 'kansa' (people, vaikka sellainenkin on), vaan olennaista on 'kansakunta' (nation), joka on muodostettu poliittisesti PL 181:lla aivan samoin kuin Palestiinan juutalainen kansakuntakin määrittelemällä, keillä kaikilla on siihen oikeus kuulua ja saada ko. valtion kansalaisuus.

Kansakunnat syntyvät vain pitkän historiallisen prosessin kautta, eivät poliittisilla päätöksillä.

'Kansakunnan' (nation) käsiteeseen liittyy aina politiikka, se on vähän kuin "itsestään tietoinen kansa". Tosin nykyään kyllä etniseenkin 'kansaan' kuuluu ainakin suhde valtiojakoon yhtenä puolena rajatapauksissa, mutta se ei ole määräävä piirre, ja rajatapuksissa ratkaisee oma tunnustautuminen. YK voi tunnustaa niin kansoja kuin kansakuntiakin, ja myöntää näille oikeyuksia, erityisesti jos niiden tavallisia ihmisoikeuksia jotenkin uhataan. Joskus voi "kansakunta" olla selvä, mutta "kansa" hämärä käsite, kuten 'USAlaiset', joskun taas päin vastoin kuten vaikkapa 'kurdit' tai 'saamelaiset'.

Lainaa:

Plestiinan arabit ovat alueen kantaväestöä, juutalaiset MAMUja.

Vielä mitä. Arabit tulivat Palestiinaan vasta Muhammedin ryöstöretkien aikana 600 -luvulla jKr., kun taas juutalaiset ovat asuneet maassa jo vuodesta 1030 eKr.

Myös filistealaiset ovat. Ne saapuivat samaan aikaan: mustat israelilaiset Arabiasta ja vaaleat filistealaiset Euroopasta. Alueen väestö ei ole etnisesti nykyään kummankaan tyyppistä, vaan sen tulokkaita edeltäneen "välimerenrotuisen" väestön. Israelilaiten etniset sukulaiset varsinaset arabit jättivät aluelle lähinnä kielnsä ja uskontonsa, ja kansallisen ja kultturisen vähemmistön beduiinit.

Tuollaiset asiat eivät vaikuta nykyisiin etnisyyksiin eikä valtioihin mitään.

KathmandouTiger · **Liittynyt:** To Joulu 11, 2008 10:24 am **Viestit:** 3946

Lainaa:

Vielä mitä. Arabit tulivat Palestiinaan vasta Muhammedin ryöstöretkien aikana 600 -luvulla jKr., kun taas juutalaiset ovat asuneet maassa jo vuodesta 1030 eKr.

Myös filistealaiset ovat. Ne saapuivat samaan aikaan: mustat israelilaiset Arabiasta ja vaaleat filistealaiset Euroopasta.

Filistealaista kansaa ei enää ole, vaan se on sulautunut muihin kansoihin. Juutalaiset ovat Palestiinan vanhin elossa oleva kansakunta.

Tereshkova · **Liittynyt:** La Maalis 24, 2012 10:10 pm **Viestit:** 49

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/L%C3%A ... 5559330214

" Lähi-idässä voitaisiin oppia Etykin mallista

Johan Galtung Kirjoittaja on rauhantutkija joka johtaa Transcend Peace University -virtuaaliyliopistoa.

Kansallisvaltiojärjestelmä on viime aikoina näyttänyt meille pahimpia piirteitään: solvausten ja uhkausten vaihtoa, pakotteita, äärimmäisen väkivallan uhkaa ja kansan halveksimista.

Mediaa hallitsevat erilaiset vastakkainasettelut ja kärjistyneet tilanteet. Ratkaisujen etsiminen neuvottelemalla ja välittäjien avulla sen sijaan loistaa poissaolollaan.

Kaiken taustalla muhii konfliktien rypäs. Ydinasevaltiot Yhdysvallat ja Israel pelkäävät, että Irankin kehittää oman ydinaseensa.

Yhdysvallat joutui odottamaan kauan, ennen kuin ydinasevallat Neuvostoliitto ja Kiina oppivat keskustelemaan sen kanssa. Israel taas on tottunut Pakistanin ydinpelotteeseen. Miksi siis tähtäimeen on nyt otettu Iran, jonka kyvystä rakentaa ydinase ei ole todisteita?

Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n entisen johtajan Mohamed ElBaradein mukaan länsimaat käyttävät ydinasetta tekosyynä painostaakseen Iranin vaihtamaan hallintonsa.

Iranin presidentti Mahmud Ahmadinejad haluaisi puolestaan nähdä vallanvaihdoksen Israelissa, johon hän visioi "maailmaa ilman sionismia". Hän vertaa Israel-visiotaan Iranin shaahin syrjäyttämiseen, Neuvostoliiton hajoamiseen ja Saddam Husseinin kaatamiseen Irakissa.

Ahmadinejad ei koskaan ole ilmoittanut haluavansa "pyyhkiä Israelia kartalta". Hän on myös allekirjoittanut niin sanotun Riadin julistuksen, jossa luvataan tunnustaa Israel, jos se tunnustaa vuoden 1967 kuuden päivän sotaa edeltäneet rajat.

Eräät Yhdysvaltain tiedusteluvirkailijat arvioivat, että näillä seikoilla oikeutetaan pakotteet, joilla on tarkoitus kasvattaa iranilaisten tyytymättömyyttä niin, että maan johtajat ymmärtäisivät muuttaa toimintaansa.

Näin ei ole kuitenkaan käynyt. Iranilaiset kärsivät mutteivät käänny omia johtajiaan vastaan vaan kohdistavat vihansa kärsimyksen välittömiin aiheuttajiin: Israeliin, Yhdysvaltoihin, Euroopan unioniin ja Yhdistyneisiin kansakuntiin. Niin on käyttäytynyt jopa kotiarestissa istuva Iranin näkyvin oppositiojohtaja Mir Hussein Musavi.

Yhdysvallat ja Israel ehkä haikailevat aikaa, jolloin shaahin johtama Iran toimi Yhdysvaltain valitsemana Lähi-idän vahtina ja puuttui esimerkiksi Omanin asioihin.

Iranilaiset, niin shiiat kuin kommunistitkin, suhtautuivat 25 vuoden ajan torjuvasti shaahin hallintoon, jonka Yhdysvaltain ja Britannian tiedustelupalvelut nostivat valtaan vuoden 1953 vallankumouksessa. Angloamerikkalaiselle maailmalle kyse saattoi olla rutiinitapauksesta, joka ulkoistettiin arabi- ja muslimihallintoja halveksuneille tiedusteluagenteille. Iranilaiset pitivät tapahtumia kuitenkin syvästi nöyryyttävinä.

Osa ongelmavyyhtiä on Israelin konflikti arabien ja muslimien kanssa. Alueen ainoan ydinasevallan Israelin yritys esiintyä alueellisena supervaltana on tuomittu epäonnistumaan. Silti maa toimii niin.

Entä tulevaisuus? Maailman suurimpiin öljynviejiin kuuluva Iran uhkaa sulkea Hormuzinsalmen. Seuraukset muun muassa ruokahuollolle ovat ankaria, jos öljy korvataan biodieselillä.

Lännen ei pidä aliarvioida shiiojen ja sunnien keskinäistä solidaarisuutta. Isku muslimeja vastaan voisi yhdistää Syyriaa Hizbollahin ja Hamasin kanssa. Edes Saudi-Arabian puolenvalintaa ei kannata pitää selvänä.

Iranin vallanvaihdos ja Israelin voimistuminen ei ole mahdollinen tulevaisuudenkuva. Se vahvistaisi Israelin-vastaisia voimia. Mikä tahansa täsmäpommituksilla saavutettu voitto Iranista jäisi hyvin lyhytikäiseksi.

Tilanteesta on kuitenkin ulospääsy.

Kannattaa muistaa ydinpelotteen luomat kauhukuvat kylmän sodan aikaisessa Euroopassa. Helsingin henki saatteli Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin Etykin kohti kestävää ratkaisua vuosina 1973–75. Vaikka Yhdysvallat sabotoi Etykin aikaansaannoksia vaatimalla Eurooppaan keskipitkän matkan ohjuksia, Etykissä onnistuttiin lieventämään jännitteitä. Siitä alkoi kehitys kohti kylmän sodan loppua.

Lähi-idän konfliktin ratkaisussa ensimmäinen askel on alueen oma turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi Etykin mallin mukaan.

Hanke on tarkoitus käynnistää tänä vuonna YK-kokouksella.

Kokoukseen liittyy useita mahdollisia tavoitteita. Yksi on ydinaseeton Lähi-itä, joka kattaisi myös Israelin ja Iranin. Toinen on vaaleja valvova yhteistyöelin, jonka avulla kansalaiset pääsisivät itse valitsemaan hallintonsa. Kolmas on Israelin ja arabi- ja muslimivaltioiden kiistat lopettava Lähi-idän yhteisö, joka saisi mallinsa EU:n perustan luoneesta vuoden 1958 Rooman sopimuksesta ja jolla olisi oma turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö.

Kaikki vaihtoehdot olisivat luontevaa jatkoa arabikeväälle, joka kosketti hetken myös Israelia. Malliin voitaisiin liittää myös alueen kehittämiseen tähtäävä taloudellinen yhteistyö.

Kun israelilaisilta kysyttiin, soisivatko he ydinaseen mieluummin sekä Israelille että Iranille vai eivät kummallekaan, 65 prosenttia Israelin juutalaisista valitsi jälkimmäisen vaihtoehdon. Lisäksi jopa 64 prosenttia vastaajista kannatti ajatusta ydinaseettomasta Lähi-idästä.

Vastaisivatko iranilaiset samoin? Luultavasti. Annetaan heidän päättää.

KathmandouTiger · **Liittynyt:** To Joulu 11, 2008 10:24 am **Viestit:** 3946

Tereshkova kirjoitti:

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/L%C3%A4hi-id%C3%A4ss%C3%A4+voitaisiin+oppia+Etykin+mallista/a1305559330214

" Lähi-idässä voitaisiin oppia Etykin mallista

Johan Galtung Kirjoittaja on rauhantutkija joka johtaa Transcend Peace University -virtuaaliyliopistoa.

Kansallisvaltiojärjestelmä on viime aikoina näyttänyt meille pahimpia piirteitään: solvausten ja uhkausten vaihtoa, pakotteita, äärimmäisen väkivallan uhkaa ja kansan halveksimista.

Mediaa hallitsevat erilaiset vastakkainasettelut ja kärjistyneet tilanteet. Ratkaisujen etsiminen neuvottelemalla ja välittäjien avulla sen sijaan loistaa poissaolollaan.

Kaiken taustalla muhii konfliktien rypäs. Ydinasevaltiot Yhdysvallat ja Israel pelkäävät, että Irankin kehittää oman ydinaseensa.

Yhdysvallat joutui odottamaan kauan, ennen kuin ydinasevallat Neuvostoliitto ja Kiina oppivat keskustelemaan sen kanssa. Israel taas on tottunut Pakistanin ydinpelotteeseen. Miksi siis tähtäimeen on nyt otettu Iran, jonka kyvystä rakentaa ydinase ei ole todisteita?

Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n entisen johtajan Mohamed ElBaradein mukaan länsimaat käyttävät ydinasetta tekosyynä painostaakseen Iranin vaihtamaan hallintonsa.

Iranin presidentti Mahmud Ahmadinejad haluaisi puolestaan nähdä vallanvaihdoksen Israelissa, johon hän visioi "maailmaa ilman sionismia". Hän vertaa Israel-visiotaan Iranin shaahin syrjäyttämiseen, Neuvostoliiton hajoamiseen ja Saddam Husseinin kaatamiseen Irakissa.

Ahmadinejad ei koskaan ole ilmoittanut haluavansa "pyyhkiä Israelia kartalta". Hän on myös allekirjoittanut niin sanotun Riadin julistuksen, jossa luvataan tunnustaa Israel, jos se tunnustaa vuoden 1967 kuuden päivän sotaa edeltäneet rajat.

Eräät Yhdysvaltain tiedusteluvirkailijat arvioivat, että näillä seikoilla oikeutetaan pakotteet, joilla on tarkoitus kasvattaa iranilaisten tyytymättömyyttä niin, että maan johtajat ymmärtäisivät muuttaa toimintaansa.

Näin ei ole kuitenkaan käynyt. Iranilaiset kärsivät mutteivät käänny omia johtajiaan vastaan vaan kohdistavat vihansa kärsimyksen välittömiin aiheuttajiin: Israeliin, Yhdysvaltoihin, Euroopan unioniin ja Yhdistyneisiin kansakuntiin. Niin on käyttäytynyt jopa kotiarestissa istuva Iranin näkyvin oppositiojohtaja Mir Hussein Musavi.

Yhdysvallat ja Israel ehkä haikailevat aikaa, jolloin shaahin johtama Iran toimi Yhdysvaltain valitsemana Lähi-idän vahtina ja puuttui esimerkiksi Omanin asioihin.

Iranilaiset, niin shiiat kuin kommunistitkin, suhtautuivat 25 vuoden ajan torjuvasti shaahin hallintoon, jonka Yhdysvaltain ja Britannian tiedustelupalvelut nostivat valtaan vuoden 1953 vallankumouksessa. Angloamerikkalaiselle maailmalle kyse saattoi olla rutiinitapauksesta, joka ulkoistettiin arabi- ja muslimihallintoja halveksuneille tiedusteluagenteille. Iranilaiset pitivät tapahtumia kuitenkin syvästi nöyryyttävinä.

Osa ongelmavyyhtiä on Israelin konflikti arabien ja muslimien kanssa. Alueen ainoan ydinasevallan Israelin yritys esiintyä alueellisena supervaltana on tuomittu epäonnistumaan. Silti maa toimii niin.

Entä tulevaisuus? Maailman suurimpiin öljynviejiin kuuluva Iran uhkaa sulkea Hormuzinsalmen. Seuraukset muun muassa ruokahuollolle ovat ankaria, jos öljy korvataan biodieselillä.

Lännen ei pidä aliarvioida shiiojen ja sunnien keskinäistä solidaarisuutta. Isku muslimeja vastaan voisi yhdistää Syyriaa Hizbollahin ja Hamasin kanssa. Edes Saudi-Arabian puolenvalintaa ei kannata pitää selvänä.

Iranin vallanvaihdos ja Israelin voimistuminen ei ole mahdollinen tulevaisuudenkuva. Se vahvistaisi Israelin-vastaisia voimia. Mikä tahansa täsmäpommituksilla saavutettu voitto Iranista jäisi hyvin lyhytikäiseksi.

Tilanteesta on kuitenkin ulospääsy.

Kannattaa muistaa ydinpelotteen luomat kauhukuvat kylmän sodan aikaisessa Euroopassa. Helsingin henki saatteli Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin Etykin kohti kestävää ratkaisua vuosina 1973–75. Vaikka Yhdysvallat sabotoi Etykin aikaansaannoksia vaatimalla Eurooppaan keskipitkän matkan ohjuksia, Etykissä onnistuttiin lieventämään jännitteitä. Siitä alkoi kehitys kohti kylmän sodan loppua.

Lähi-idän konfliktin ratkaisussa ensimmäinen askel on alueen oma turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi Etykin mallin mukaan.

Hanke on tarkoitus käynnistää tänä vuonna YK-kokouksella.

Kokoukseen liittyy useita mahdollisia tavoitteita. Yksi on ydinaseeton Lähi-itä, joka kattaisi myös Israelin ja Iranin. Toinen on vaaleja valvova yhteistyöelin, jonka avulla kansalaiset pääsisivät itse valitsemaan hallintonsa. Kolmas on Israelin ja arabi- ja muslimivaltioiden kiistat lopettava Lähi-idän yhteisö, joka saisi mallinsa EU:n perustan luoneesta vuoden 1958 Rooman sopimuksesta ja jolla olisi oma turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö.

Kaikki vaihtoehdot olisivat luontevaa jatkoa arabikeväälle, joka kosketti hetken myös Israelia. Malliin voitaisiin liittää myös alueen kehittämiseen tähtäävä taloudellinen yhteistyö.

Kun israelilaisilta kysyttiin, soisivatko he ydinaseen mieluummin sekä Israelille että Iranille vai eivät kummallekaan, 65 prosenttia Israelin juutalaisista valitsi jälkimmäisen vaihtoehdon. Lisäksi jopa 64 prosenttia vastaajista kannatti ajatusta ydinaseettomasta Lähi-idästä.

Vastaisivatko iranilaiset samoin? Luultavasti. Annetaan heidän päättää.

Niin kauan kun islamilainen maailma ei hyväksy juutalaisvaltiota Lähi-idässä, on turha maalailla ruusuisia kuvia jonkin ETYKiä vastaavan konferenssin mahdollisuuksista rauhanprosessissa.

Theravada · **Liittynyt:** Ma Heinä 11, 2011 3:45 pm **Viestit:** 717

KathmandouTiger kirjoitti:

Tereshkova kirjoitti:

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/L%C3%A4hi-id%C3%A4ss%C3%A4+voitaisiin+oppia+Etykin+mallista/a1305559330214

" Lähi-idässä voitaisiin oppia Etykin mallista

Johan Galtung Kirjoittaja on rauhantutkija joka johtaa Transcend Peace University -virtuaaliyliopistoa.

Kansallisvaltiojärjestelmä on viime aikoina näyttänyt meille pahimpia piirteitään: solvausten ja uhkausten vaihtoa, pakotteita, äärimmäisen väkivallan uhkaa ja kansan halveksimista.

Mediaa hallitsevat erilaiset vastakkainasettelut ja kärjistyneet tilanteet. Ratkaisujen etsiminen neuvottelemalla ja välittäjien avulla sen sijaan loistaa poissaolollaan.

Kaiken taustalla muhii konfliktien rypäs. Ydinasevaltiot Yhdysvallat ja Israel pelkäävät, että Irankin kehittää oman ydinaseensa.

Yhdysvallat joutui odottamaan kauan, ennen kuin ydinasevallat Neuvostoliitto ja Kiina oppivat keskustelemaan sen kanssa. Israel taas on tottunut Pakistanin ydinpelotteeseen. Miksi siis tähtäimeen on nyt otettu Iran, jonka kyvystä rakentaa ydinase ei ole todisteita?

Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n entisen johtajan Mohamed ElBaradein mukaan länsimaat käyttävät ydinasetta tekosyynä painostaakseen Iranin vaihtamaan hallintonsa.

Iranin presidentti Mahmud Ahmadinejad haluaisi puolestaan nähdä vallanvaihdoksen Israelissa, johon hän visioi "maailmaa ilman sionismia". Hän vertaa Israel-visiotaan Iranin shaahin syrjäyttämiseen, Neuvostoliiton hajoamiseen ja Saddam Husseinin kaatamiseen Irakissa.

Ahmadinejad ei koskaan ole ilmoittanut haluavansa "pyyhkiä Israelia kartalta". Hän on myös allekirjoittanut niin sanotun Riadin julistuksen, jossa luvataan tunnustaa Israel, jos se tunnustaa vuoden 1967 kuuden päivän sotaa edeltäneet rajat.

Eräät Yhdysvaltain tiedusteluvirkailijat arvioivat, että näillä seikoilla oikeutetaan pakotteet, joilla on tarkoitus kasvattaa iranilaisten tyytymättömyyttä niin, että maan johtajat ymmärtäisivät muuttaa toimintaansa.

Näin ei ole kuitenkaan käynyt. Iranilaiset kärsivät mutteivät käänny omia johtajiaan vastaan vaan kohdistavat vihansa kärsimyksen välittömiin aiheuttajiin: Israeliin, Yhdysvaltoihin, Euroopan unioniin ja Yhdistyneisiin kansakuntiin. Niin on käyttäytynyt jopa kotiarestissa istuva Iranin näkyvin oppositiojohtaja Mir Hussein Musavi.

Yhdysvallat ja Israel ehkä haikailevat aikaa, jolloin shaahin johtama Iran toimi Yhdysvaltain valitsemana Lähi-idän vahtina ja puuttui esimerkiksi Omanin asioihin.

Iranilaiset, niin shiiat kuin kommunistitkin, suhtautuivat 25 vuoden ajan torjuvasti shaahin hallintoon, jonka Yhdysvaltain ja Britannian tiedustelupalvelut nostivat valtaan vuoden 1953 vallankumouksessa. Angloamerikkalaiselle maailmalle kyse saattoi olla rutiinitapauksesta, joka ulkoistettiin arabi- ja muslimihallintoja halveksuneille tiedusteluagenteille. Iranilaiset pitivät tapahtumia kuitenkin syvästi nöyryyttävinä.

Osa ongelmavyyhtiä on Israelin konflikti arabien ja muslimien kanssa. Alueen ainoan ydinasevallan Israelin yritys esiintyä alueellisena supervaltana on tuomittu epäonnistumaan. Silti maa toimii niin.

Entä tulevaisuus? Maailman suurimpiin öljynviejiin kuuluva Iran uhkaa sulkea Hormuzinsalmen. Seuraukset muun muassa ruokahuollolle ovat ankaria, jos öljy korvataan biodieselillä.

Lännen ei pidä aliarvioida shiiojen ja sunnien keskinäistä solidaarisuutta. Isku muslimeja vastaan voisi yhdistää Syyriaa Hizbollahin ja Hamasin kanssa. Edes Saudi-Arabian puolenvalintaa ei kannata pitää selvänä.

Iranin vallanvaihdos ja Israelin voimistuminen ei ole mahdollinen tulevaisuudenkuva. Se vahvistaisi Israelin-vastaisia voimia. Mikä tahansa täsmäpommituksilla saavutettu voitto Iranista jäisi hyvin lyhytikäiseksi.

Tilanteesta on kuitenkin ulospääsy.

Kannattaa muistaa ydinpelotteen luomat kauhukuvat kylmän sodan aikaisessa Euroopassa. Helsingin henki saatteli Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin Etykin kohti kestävää ratkaisua vuosina 1973–75. Vaikka Yhdysvallat sabotoi Etykin aikaansaannoksia vaatimalla Eurooppaan keskipitkän matkan ohjuksia, Etykissä onnistuttiin lieventämään jännitteitä. Siitä alkoi kehitys kohti kylmän sodan loppua.

Lähi-idän konfliktin ratkaisussa ensimmäinen askel on alueen oma turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi Etykin mallin mukaan.

Hanke on tarkoitus käynnistää tänä vuonna YK-kokouksella.

Kokoukseen liittyy useita mahdollisia tavoitteita. Yksi on ydinaseeton Lähi-itä, joka kattaisi myös Israelin ja Iranin. Toinen on vaaleja valvova yhteistyöelin, jonka avulla kansalaiset pääsisivät itse valitsemaan hallintonsa. Kolmas on Israelin ja arabi- ja muslimivaltioiden kiistat lopettava Lähi-idän yhteisö, joka saisi mallinsa EU:n perustan luoneesta vuoden 1958 Rooman sopimuksesta ja jolla olisi oma turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö.

Kaikki vaihtoehdot olisivat luontevaa jatkoa arabikeväälle, joka kosketti hetken myös Israelia. Malliin voitaisiin liittää myös alueen kehittämiseen tähtäävä taloudellinen yhteistyö.

Kun israelilaisilta kysyttiin, soisivatko he ydinaseen mieluummin sekä Israelille että Iranille vai eivät kummallekaan, 65 prosenttia Israelin juutalaisista valitsi jälkimmäisen vaihtoehdon. Lisäksi jopa 64 prosenttia vastaajista kannatti ajatusta ydinaseettomasta Lähi-idästä.

Vastaisivatko iranilaiset samoin? Luultavasti. Annetaan heidän päättää.

Niin kauan kun islamilainen maailma ei hyväksy juutalaisvaltiota Lähi-idässä, on turha maalailla ruusuisia kuvia jonkin ETYKiä vastaavan konferenssin mahdollisuuksista rauhanprosessissa.

Tää oli hyvä...

Ahmadinejad ei koskaan ole ilmoittanut haluavansa "pyyhkiä Israelia kartalta". Hän on myös allekirjoittanut niin sanotun Riadin julistuksen, jossa luvataan tunnustaa Israel, jos se tunnustaa vuoden 1967 kuuden päivän sotaa edeltäneet rajat.

Taitaa olla osa arabiliiton rauhantahtoista elettä israelille, miksei kelpaa?

http://en.wikipedia.org/wiki/Arab_Peace_Initiative

KathmandouTiger · **Liittynyt:** To Joulu 11, 2008 10:24 am **Viestit:** 3946

Theravada kirjoitti:

KathmandouTiger kirjoitti:

Tereshkova kirjoitti:

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/L%C3%A4hi-id%C3%A4ss%C3%A4+voitaisiin+oppia+Etykin+mallista/a1305559330214

" Lähi-idässä voitaisiin oppia Etykin mallista

Johan Galtung Kirjoittaja on rauhantutkija joka johtaa Transcend Peace University -virtuaaliyliopistoa.

Kansallisvaltiojärjestelmä on viime aikoina näyttänyt meille pahimpia piirteitään: solvausten ja uhkausten vaihtoa, pakotteita, äärimmäisen väkivallan uhkaa ja kansan halveksimista.

Mediaa hallitsevat erilaiset vastakkainasettelut ja kärjistyneet tilanteet. Ratkaisujen etsiminen neuvottelemalla ja välittäjien avulla sen sijaan loistaa poissaolollaan.

Kaiken taustalla muhii konfliktien rypäs. Ydinasevaltiot Yhdysvallat ja Israel pelkäävät, että Irankin kehittää oman ydinaseensa.

Yhdysvallat joutui odottamaan kauan, ennen kuin ydinasevallat Neuvostoliitto ja Kiina oppivat keskustelemaan sen kanssa. Israel taas on tottunut Pakistanin ydinpelotteeseen. Miksi siis tähtäimeen on nyt otettu Iran, jonka kyvystä rakentaa ydinase ei ole todisteita?

Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n entisen johtajan Mohamed ElBaradein mukaan länsimaat käyttävät ydinasetta tekosyynä painostaakseen Iranin vaihtamaan hallintonsa.

Iranin presidentti Mahmud Ahmadinejad haluaisi puolestaan nähdä vallanvaihdoksen Israelissa, johon hän visioi "maailmaa ilman sionismia". Hän vertaa Israel-visiotaan Iranin shaahin syrjäyttämiseen, Neuvostoliiton hajoamiseen ja Saddam Husseinin kaatamiseen Irakissa.

Ahmadinejad ei koskaan ole ilmoittanut haluavansa "pyyhkiä Israelia kartalta". Hän on myös allekirjoittanut niin sanotun Riadin julistuksen, jossa luvataan tunnustaa Israel, jos se tunnustaa vuoden 1967 kuuden päivän sotaa edeltäneet rajat.

Eräät Yhdysvaltain tiedusteluvirkailijat arvioivat, että näillä seikoilla oikeutetaan pakotteet, joilla on tarkoitus kasvattaa iranilaisten tyytymättömyyttä niin, että maan johtajat ymmärtäisivät muuttaa toimintaansa.

Näin ei ole kuitenkaan käynyt. Iranilaiset kärsivät mutteivät käänny omia johtajiaan vastaan vaan kohdistavat vihansa kärsimyksen välittömiin aiheuttajiin: Israeliin, Yhdysvaltoihin, Euroopan unioniin ja Yhdistyneisiin kansakuntiin. Niin on käyttäytynyt jopa kotiarestissa istuva Iranin näkyvin oppositiojohtaja Mir Hussein Musavi.

Yhdysvallat ja Israel ehkä haikailevat aikaa, jolloin shaahin johtama Iran toimi Yhdysvaltain valitsemana Lähi-idän vahtina ja puuttui esimerkiksi Omanin asioihin.

Iranilaiset, niin shiiat kuin kommunistitkin, suhtautuivat 25 vuoden ajan torjuvasti shaahin hallintoon, jonka Yhdysvaltain ja Britannian tiedustelupalvelut nostivat valtaan vuoden 1953 vallankumouksessa. Angloamerikkalaiselle maailmalle kyse saattoi olla rutiinitapauksesta, joka ulkoistettiin arabi- ja muslimihallintoja halveksuneille tiedusteluagenteille. Iranilaiset pitivät tapahtumia kuitenkin syvästi nöyryyttävinä.

Osa ongelmavyyhtiä on Israelin konflikti arabien ja muslimien kanssa. Alueen ainoan ydinasevallan Israelin yritys esiintyä alueellisena supervaltana on tuomittu epäonnistumaan. Silti maa toimii niin.

Entä tulevaisuus? Maailman suurimpiin öljynviejiin kuuluva Iran uhkaa sulkea Hormuzinsalmen. Seuraukset muun muassa ruokahuollolle ovat ankaria, jos öljy korvataan biodieselillä.

Lännen ei pidä aliarvioida shiiojen ja sunnien keskinäistä solidaarisuutta. Isku muslimeja vastaan voisi yhdistää Syyriaa Hizbollahin ja Hamasin kanssa. Edes Saudi-Arabian puolenvalintaa ei kannata pitää selvänä.

Iranin vallanvaihdos ja Israelin voimistuminen ei ole mahdollinen tulevaisuudenkuva. Se vahvistaisi Israelin-vastaisia voimia. Mikä tahansa täsmäpommituksilla saavutettu voitto Iranista jäisi hyvin lyhytikäiseksi.

Tilanteesta on kuitenkin ulospääsy.

Kannattaa muistaa ydinpelotteen luomat kauhukuvat kylmän sodan aikaisessa Euroopassa. Helsingin henki saatteli Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin Etykin kohti kestävää ratkaisua vuosina 1973–75. Vaikka Yhdysvallat sabotoi Etykin aikaansaannoksia vaatimalla Eurooppaan keskipitkän matkan ohjuksia, Etykissä onnistuttiin lieventämään jännitteitä. Siitä alkoi kehitys kohti kylmän sodan loppua.

Lähi-idän konfliktin ratkaisussa ensimmäinen askel on alueen oma turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi Etykin mallin mukaan.

Hanke on tarkoitus käynnistää tänä vuonna YK-kokouksella.

Kokoukseen liittyy useita mahdollisia tavoitteita. Yksi on ydinaseeton Lähi-itä, joka kattaisi myös Israelin ja Iranin. Toinen on vaaleja valvova yhteistyöelin, jonka avulla kansalaiset pääsisivät itse valitsemaan hallintonsa. Kolmas on Israelin ja arabi- ja muslimivaltioiden kiistat lopettava Lähi-idän yhteisö, joka saisi mallinsa EU:n perustan luoneesta vuoden 1958 Rooman sopimuksesta ja jolla olisi oma turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö.

Kaikki vaihtoehdot olisivat luontevaa jatkoa arabikeväälle, joka kosketti hetken myös Israelia. Malliin voitaisiin liittää myös alueen kehittämiseen tähtäävä taloudellinen yhteistyö.

Kun israelilaisilta kysyttiin, soisivatko he ydinaseen mieluummin sekä Israelille että Iranille vai eivät kummallekaan, 65 prosenttia Israelin juutalaisista valitsi jälkimmäisen vaihtoehdon. Lisäksi jopa 64 prosenttia vastaajista kannatti ajatusta ydinaseettomasta Lähi-idästä.

Vastaisivatko iranilaiset samoin? Luultavasti. Annetaan heidän päättää.

Niin kauan kun islamilainen maailma ei hyväksy juutalaisvaltiota Lähi-idässä, on turha maalailla ruusuisia kuvia jonkin ETYKiä vastaavan konferenssin mahdollisuuksista rauhanprosessissa.

Tää oli hyvä...

Ahmadinejad ei koskaan ole ilmoittanut haluavansa "pyyhkiä Israelia kartalta". Hän on myös allekirjoittanut niin sanotun Riadin julistuksen, jossa luvataan tunnustaa Israel, jos se tunnustaa vuoden 1967 kuuden päivän sotaa edeltäneet rajat.

Taitaa olla osa arabiliiton rauhantahtoista elettä israelille, miksei kelpaa?
http://en.wikipedia.org/wiki/Arab_Peace_Initiative

Varmaan siksi, että aloitteen onttous paljastuu kun puhutaan vuoden 1967 Kuuden päivän sotaa edeltäneistä rajoista - joita ei ole olemassa.

Tereshkova · **Liittynyt:** La Maalis 24, 2012 10:10 pm **Viestit:** 49

KathmandouTiger kirjoitti:

Theravada kirjoitti:

KathmandouTiger kirjoitti:

"Tereshkova": http://www.hs.fi/paakirjoitukset/L%C3%A ... 5559330214

Niin kauan kun islamilainen maailma ei hyväksy juutalaisvaltiota Lähi-idässä, on turha maalailla ruusuisia kuvia jonkin ETYKiä vastaavan konferenssin mahdollisuuksista rauhanprosessissa.

Tää oli hyvä...

Ahmadinejad ei koskaan ole ilmoittanut haluavansa "pyyhkiä Israelia kartalta". Hän on myös allekirjoittanut niin sanotun Riadin julistuksen, jossa luvataan tunnustaa Israel, jos se tunnustaa vuoden 1967 kuuden päivän sotaa edeltäneet rajat.

Taitaa olla osa arabiliiton rauhantahtoista elettä israelille, miksei kelpaa?
http://en.wikipedia.org/wiki/Arab_Peace_Initiative

Varmaan siksi, että aloitteen onttous paljastuu kun puhutaan vuoden 1967 Kuuden päivän sotaa edeltäneistä rajoista - joita ei ole olemassa.

Jossakin sentään edetäänkin siihen suuntaan:

http://www.hs.fi/ulkomaat/Pakistanin+pr ... 5559496045

" Pakistanin presidentti Intiaan – vierailun uskotaan parantavan maiden suhteita

NEW DELHI. Pakistanin presidentti Asif Ali Zardari on saapunut vierailulle Intiaan. Zardari on Pakistanin ensimmäinen valtionpäämies seitsemään vuoteen, joka vierailee naapurimaassa.

Zardari tapaa yksipäiväisen vierailunsa aikana ainakin maan pääministerin Manmohan Singhin. Vierailun uskotaan parantavan maiden tulehtuneita suhteita, vaikka suuria edistysaskelia ei odotetakaan.

Zardarin ja Singhin ennakoidaan keskittyvän tapaamisessaan lähinnä maiden kauppasuhteisiin, jotka ovat viime vuosina tiivistyneet. Intialaisen hallituslähteen mukaan aremmat aiheet jäävät toiseen kertaan.

Intiassa muistetaan vielä vuoden 2008 Mumbain terrori-iskut, joiden tekijöiden uskotaan olleen pakistanilaisia terroristeja. Maiden välisiä suhteita hiertää myös kiista Intian luoteisosassa sijaitsevan Kashmirin alueen hallinnasta. "

KESKUSTELU

Saako Obama sovun Israelin ja Palestiinan välille ?

Paikallaolijat