KESKUSTELU

Mielenkiintoista. Isoisäni isä jäi vangiksi Lahden ja Kouvolan välissä Kausalassa ja joutui Lappeenrannan vankileirille. Oli murtautunut ulos Tampereen piirityksestä ennen Tampereen antautumista ja oli ilmeisesti pyrkimässä Venäjälle turvaan. Olisi mielenkiintoista tietää enemmän yksityiskohtia tuohon vangiksijäämiseen liittyen.

Isoisäni taisteli valkoisten puolella, mutta en tiedä sen tarkemmin missä. Ehkä isoisäni otti sinun isoisäsi kapinallisena kiinni.

-

Minun isoisäni oli tuolloin 8 vuotias ja ilmeisesti tukevasti Pispalassa. En tiedä hänen olleen vankina.

Uskoisin isoisäni isän jääneen saksalaisten vangiksi, eikä valkoisten. Saksalaiset germaanithan paljolti tuolla Lahden suunnalla sotivat. Tampere vallattiin paljolti ruotsalaisten germaanien voimin. Ja olivatpa valkoiset ajamassa saksalaista germaania Suomen kuninkaaksikin.

Olen nyt tullut siihen tulokseen, että esillä ollut ilmiö liittyy melko suurella todennäköisyydellä Klingen Östersjövälden-kirjaan. Suomen ja muun baltian kauppa suuntautui ainakin osin kohti Veikseliä, sen keskeisiä toimijoita olivat prussit ja gootit Gotlannissa ja Öölannissa. Hollolan Kirkailanmäen vieressä on vieläkin sekä Ojumäki että Turkumäki, vierekkäin. Molemmat kansat olivat läsnä myös Novgorodissa.

Suomen kauppapaikat olivat käytössä ennen 1250-lukua. Saksalaiset tuhosivat sitten aluksi Prussian ja Birger käytti tilannetta hyväkseen hyökkäämällä Suomeen. Gotlannissa tilanne oli myös hieman sekava, Ruotsi oli sielläkin aktiivinen:

"The city of Visby and rest of the island were governed separately and a civil war caused by conflicts between the German merchants in Visby and the trading peasants on the countryside had to be put down by King Magnus III of Sweden in 1288"

http://en.wikipedia.org/wiki/Gotland

Prussian tuho oli kuitenkin käännekohta. Pirkkamiehet liittyivät sitten osin Ruotsiin, you know the rest. Kaikki tuntuu täsmäävän: Gotlannin N-haplo, Veikselin seudun materiaali Suomessa jne. Myös kuppari, joka ei ollutkaan kuppari, vaan kauppias.

Millähän nimellä Prusseja täällä kutsuttiin?

Mikä asia liittyy Klingen kirjaan?

Kaupan järjestäytyminen Suomen alueella ennen 1200-lukua, mikä näkyy vieläkin paikannimissä, kuten Turkumäki tai Kupparinmäki, niihin liittyen vaikkapa Pirkkala, voi näkyä kartalla myös esim. Pirkkolana. Ojumäki, Killankallio ja Kastari. Kyseessä ei ole siis Itä-Länsi-maaottelu, vaan eri kaupan kombinaatiot. Prussit ja gootit vs. svealaiset ja saksalaiset. Vilkaisepa Lalli-ketjussa olleita karttoja tiettyjen esineiden levinneisyydestä Itämeren alueella, hyvin valaisevaa. Novgorod tukeutui vanhaan perinteeseen, ei uuteen.

Klinge tajusi asian ihan oikein, mutta ei osannut perustella sitä oikein.

P.S. Prussit tukeutuivat siis nykyiseen Kaliningradiin, joka oli myöhemmin myös tärkeä Hansan tukikohta. Ainakin osa (balttilaisesta?) slaavilaisesta kaupan sanastosta tulee heiltä, samaa sanastoa käyttivät myöhemmin myös venäläiset. Saman sanaston kanssa oli tietysti aivan luontevaa käyttää myös goottien termejä, samoilla turuilla kupatessa.

Muutakin sanastoa ilmeisesti lainattiin, kuten perkele ja taivas. Ehkä ainakin osa jo Baltian puolella, tarhakalmistojen tekoa harjoitellessa.

Suomen rannikoiden suora yhteys entisen Itä-Preussin alueelle tulee kyseeseen ainakin 700-luvulla, ehkä myös roomalaisajalla. Viikinki- ja ristiretkiajan osalta ei konkreettista näyttöä ole ainakaan esitetty.

Ja tähän yhteyteen muuten sopii kuin nenä otsaan myös Jan Ivar Bjørnflatenin perustelu siitä, että vanhat slaavilaiset lainasanat (joiden levikki painottuu yllättäen pohjoisitämerensuomeen) olisivat peräisin länsislaaveilta Pommerin alueelta eli Itämeren kaakkoisrannalta:

http://www.helsinki.fi/venaja/nwrussia/eng/Conference/pdf/Bjornflaten.pdf

Slaavilaisen kronologian perusteella kosketukset olisivat alkaneet juuri 700-luvulla. Eräänä todisteena myös länsislaavien vendi-etnonyymi (lainattu asussa *venät : *venäδen > venä(j)än), jota itämerensuomalaiset ainoina ovat käyttäneet venäläisistä - siirros tulee kyseeseen viimeistään siinä vaiheessa kun saksalaiset kukistivat vendit 1100-luvun lopulla ja venäläiset alkoivat hääriä aktiivisemmin itämerensuomalaisten lähellä.

Missäpäin tuota pohjoisitämerensuomea puhuttiin?

Kaliningradissa oli alue nimeltään Samland, josta jo Gottlund läysi suomalaisia paikannimiä ja sukunimiä:
Lapinen, Linkunen, Kaukenen, Metschinen, Wilmandinen, Pellenen, Lasdenen, Mulinen,Laponen, Millunen jne.

Myös Samland, sen läheinen Samogitia sekä Suomi/Soome/saame tuntuvat kuuluvan samaan sanueeseen.

Adam Bremeniläinen kirjoitti Ruotsin Birkaan saapuvista kauppiaista sembroneista, joilla tarkoitetaan samlandilaisia. Käytiin kaupalla Birkassa.

-

Joo, joku Pukkinenkin taisi asiaa jo ammoin kommentoida, tuskin ne 1600-luvun sotien siirtolaisia sittenkään olivat. Mm. toisessa ketjussa sillä olleen tutkielman kuva 6. on kyllä erittäin vahva tuki käsillä olevalle arviolle.

http://fornvannen.se/pdf/1990talet/1991_225.pdf

Uskon itse että Birkoja oli monta, kuten myös Turkuja. Joku saattoi olla jopa Ahvenanmaalla, eli Dreijerkin oli vähän oikeassa.

Yksi voisi olla Norrtäljen edustan Björkö.

Adam Bremeniläinen kirjoittaa:
"In pity of their errors, our archbishop ordained as their diocesan capital Birka, which is in the middle of Sweden (Sueoniae) facing Jumne (Iumnem), the capital of the Slavs, and equally distant from all the coasts of the surrounding sea."

Jos kyse olisi Norrtäljen Björköstä, voisi Iumnem viitata Ahvenanmaalla olevaan paikkaan ja siellä todennäköisesti Jomalan kylään, jossa on Suomen vanhin kivikirkko. Ehkä arkeologit tietävät Jomalasta tarkemmin.

Latinalainen nimi Iumnem voisi kääntyä Jumnem eli Jumaniemi tai Jumanen. Nen-päätteistä seuraavaksi.

"For Sweden, six were consecrated: Adalvard the Elder (Adalwardum) and Acilinum, also Adalvard the Younger (Adalwardum) and Tadicum, and furthermore Simeon (Symeonem) and the monk John (Iohannem)."

Symeonem vihittiin scritefingosien (tulkittu saamelaisiksi) piispaksi ja Iohannem Itämeren saarten piispaksi. Molemmissa nimissä esiintyy loppuosa nem. Missään muissa nimissä sitä ei esiinny. Mahdollisesti kyseessä on korruptoituneet suomenkieliset nen-päätteiset nimet Simeonen ja Juhaninen. Piispojen lähetysalueetkin osoittavat suomalaiskielisyyttä.

Muut piispat olivat Adalwardum (vanhempi ja nuorempi), Acilinum ja Tadicum. Adalwardum on saksalainen kuten kaksiosainen nimikin viittaa. Acilinum ja Tadicum ei tietoa.

-

Sukunimi Vento istuisi tähän aika hyvin, vennonpaikkoja on mm. vanhalla kauppareitillä Suomenlahdelta Mustijokea pitkin Hämeenlinnaan.

Sukunimikirja mainitsee nimen Vento alkuperäksi pohjoissaksalaisen nimen Wende, Winde, Windo, mutta nimellähän saattaa olla myös saksalainen historia.

Paikannimikirja mainitsee samat saksalaisnimet ja lisäksi saksalaisyhteyden vendeihin.

Kotkassa on Jumalniemi. Sen nimisiä paikkoja on toki voinut olla muuallakin.