Turku ja tori, kauppiaat ja kupparit

Judas I. Käkriäinen · **Liittynyt:** Ti Syys 01, 2009 6:47 pm **Viestit:** 599

Voisikohan wendi olla Tampereen suunnassa vänni?

Jaska · **Liittynyt:** Pe Syys 15, 2006 4:20 pm **Viestit:** 2564

Sigfrid kirjoitti:

Missäpäin tuota pohjoisitämerensuomea puhuttiin?

Suomenlahden pohjoispuolella. Käytin nimitystä pohjoisitämerensuomi, koska muinaishäme, muinaiskarjala ja muinaisvepsä olivat jo ainakin alueellisesti eriytyneet, eli ei voida enää puhua yhtenäisestä pohjoiskantasuomalaisesta murteesta. Slaavilaiset lainasanat ovat kulkeutuneet koko pohjoiselle alueelle.

Judas kirjoitti:

Sukunimi Vento istuisi tähän aika hyvin, vennonpaikkoja on mm. vanhalla kauppareitillä Suomenlahdelta Mustijokea pitkin Hämeenlinnaan.
Voisikohan wendi olla Tampereen suunnassa vänni?

Vento voi sekin liittyä tähän jotain kautta (ellei eri perää kuten Sigfrid mainitsi), mutta vielä todennäköisemmin Ventä, Ventelä jne. Nämä ovat Kansalaisen karttapaikan haun mukaan pääasiassa länsirannikon nimiä.

Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Vänni tulee nimestä Sven, ja varhaisissa lähteissä nämä nimet on usein kirjoitettukin s:llisinä.

Judas I. Käkriäinen · **Liittynyt:** Ti Syys 01, 2009 6:47 pm **Viestit:** 599

Jaska kirjoitti:

Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Vänni tulee nimestä Sven, ja varhaisissa lähteissä nämä nimet on usein kirjoitettukin s:llisinä.

Joo, niinhän sitä sanotaan. Joku vänni voisi silti olla oikeasti vaikka vänti.

Jotuni · **Liittynyt:** To Elo 31, 2006 12:19 pm **Viestit:** 8784

Jaska kirjoitti:

Judas kirjoitti:

Sukunimi Vento istuisi tähän aika hyvin, vennonpaikkoja on mm. vanhalla kauppareitillä Suomenlahdelta Mustijokea pitkin Hämeenlinnaan.
Voisikohan wendi olla Tampereen suunnassa vänni?

Vento voi sekin liittyä tähän jotain kautta (ellei eri perää kuten Sigfrid mainitsi), mutta vielä todennäköisemmin Ventä, Ventelä jne. Nämä ovat Kansalaisen karttapaikan haun mukaan pääasiassa länsirannikon nimiä.

Suomessa ventää on ‘to keep tied (a reindeer bull one is taming)’. Ehkä se on liian arkista.

-

Jaska · **Liittynyt:** Pe Syys 15, 2006 4:20 pm **Viestit:** 2564

Judas kirjoitti:

Joo, niinhän sitä sanotaan. Joku vänni voisi silti olla oikeasti vaikka vänti.

Sekin on silti vielä kaukaa haettu, kun pitäisi olla Ventä. Ja sellainen sentään on.

Ventä, Ventälä on asutusnimenä Pohjanmaalla, Ventelä Etelä-Pohjanmaalla ja Hämeessä.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html

Moses Leone · **Liittynyt:** La Helmi 03, 2007 1:56 pm **Viestit:** 19316

Judas I. Käkriäinen kirjoitti:

Jaska kirjoitti:

Gorgle kirjoitti:

Suomen rannikoiden suora yhteys entisen Itä-Preussin alueelle tulee kyseeseen ainakin 700-luvulla, ehkä myös roomalaisajalla. Viikinki- ja ristiretkiajan osalta ei konkreettista näyttöä ole ainakaan esitetty.

Ja tähän yhteyteen muuten sopii kuin nenä otsaan myös Jan Ivar Bjørnflatenin perustelu siitä, että vanhat slaavilaiset lainasanat (joiden levikki painottuu yllättäen pohjoisitämerensuomeen) olisivat peräisin länsislaaveilta Pommerin alueelta eli Itämeren kaakkoisrannalta:

http://www.helsinki.fi/venaja/nwrussia/eng/Conference/pdf/Bjornflaten.pdf

Slaavilaisen kronologian perusteella kosketukset olisivat alkaneet juuri 700-luvulla. Eräänä todisteena myös länsislaavien vendi-etnonyymi (lainattu asussa *venät : *venäδen > venä(j)än), jota itämerensuomalaiset ainoina ovat käyttäneet venäläisistä - siirros tulee kyseeseen viimeistään siinä vaiheessa kun saksalaiset kukistivat vendit 1100-luvun lopulla ja venäläiset alkoivat hääriä aktiivisemmin itämerensuomalaisten lähellä.

Sukunimi Vento istuisi tähän aika hyvin, vennonpaikkoja on mm. vanhalla kauppareitillä Suomenlahdelta Mustijokea pitkin Hämeenlinnaan.

Mistähän muuten suomen termi ventovieras tulee? Olisikohan se ollut kestin vastakohta?

http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=16774

Lainaa:

Turkulaisten porvareiden lisäksi kaupungissa majaili vierailevia saksalaisia kauppiaita eli kestejä.

Kesti oli tuttu vieras, jota kestittiin. Ehkä ventovieras oli tuntematon vieras, jota ei kestitty?

Jotuni · **Liittynyt:** To Elo 31, 2006 12:19 pm **Viestit:** 8784

Moses Leone kirjoitti:

Mistähän muuten suomen termi ventovieras tulee?

Venton merkitys ja etymologia on tuntematon, mutta ilmeisesti idästä se on.

Joku liittää sen veneti-vendi-venäläinen sanueeseen.

-

sigfrid · **Lähetetty:** Ti Tammi 05, 2010 10:25 pm

Jotuni kirjoitti:

Moses Leone kirjoitti:

Mistähän muuten suomen termi ventovieras tulee?

Venton merkitys ja etymologia on tuntematon, mutta ilmeisesti idästä se on.

Joku liittää sen veneti-vendi-venäläinen sanueeseen.

-

Eiväthän vendit tulleet idästä.

Jotuni · **Liittynyt:** To Elo 31, 2006 12:19 pm **Viestit:** 8784

sigfrid kirjoitti:

Jotuni kirjoitti:

Moses Leone kirjoitti:

Mistähän muuten suomen termi ventovieras tulee?

Venton merkitys ja etymologia on tuntematon, mutta ilmeisesti idästä se on.

Joku liittää sen veneti-vendi-venäläinen sanueeseen.

-

Eiväthän vendit tulleet idästä.

Ok. Etelästä. Baltiasta.

-

Judas I. Käkriäinen · **Liittynyt:** Ti Syys 01, 2009 6:47 pm **Viestit:** 599

"A very intensive contact in prehistory"

http://www.leidykla.eu/fileadmin/Baltis ... Blazek.pdf

Jaska · **Liittynyt:** Pe Syys 15, 2006 4:20 pm **Viestit:** 2564

Judas kirjoitti:

"A very intensive contact in prehistory"

”Summing up, Tapio meant something located ‘around or by the mountain’, most naturally ‘forest’ or something connected with it.”

Tämä on aika heiveröinen selitys: metsänjumalan nimi tulisi ’vuoren lähellä olevasta’. Aikamoinen aasinsilta, samalla tavoin voisi yhdistää vaikka mitä, esim. yhden kielen sanan ’kotka’ ja toisen kielen sanan ’vuori’: ”kotkathan asuvat vuorilla.” Lisäksi tuollaista muinaispreussin sanaa ei ole edes tallennettu (unattested) ja se puuttuu muistakin balttikielistä.

Samaa epäuskottavaa tasoa on myös Ukon yhdistäminen superlatiiviprefiksiin ucka ’kaikkein’ - tällä metodilla mitä tahansa voidaan yhdistää mihin tahansa. Mutta nuo muutamat jäljelle jäävät ovat kyllä uskottavia ja riittävät todistamaan syvällisistä kontakteista.

Moses Leone kirjoitti:

Kesti oli tuttu vieras, jota kestittiin. Ehkä ventovieras oli tuntematon vieras, jota ei kestitty?

Niin se merkityksen puolesta tosiaan oli. Kummoisia selityksiä ei sillekään sanalle ole esitetty, joten vendi-nimitys voisi hyvin olla siinäkin taustalla. Mielenkiintoista on kansanrunoista rinnakkain tavatut personoitumat Unto ja Vento, joista Unto/Untamo on tutkimuksessa haluttu yhdistää germaaneihin siinä missä naapurinsa Kalervo/Kaleva itämerensuomalaisiin. Vento voisi siis viitata länsislaaveihin:

”Kylpi Unto, kylpi Vento,
kylpi viisi venhäläistä”

(Heti eka tulos kun hakee Vento-sanalla:)
http://dbgw.finlit.fi/skvr/

sigfrid · **Lähetetty:** Ke Tammi 06, 2010 12:34 am

Jaska kirjoitti:

Judas kirjoitti:

"A very intensive contact in prehistory"

”Summing up, Tapio meant something located ‘around or by the mountain’, most naturally ‘forest’ or something connected with it.”

Tämä on aika heiveröinen selitys: metsänjumalan nimi tulisi ’vuoren lähellä olevasta’. Aikamoinen aasinsilta, samalla tavoin voisi yhdistää vaikka mitä, esim. yhden kielen sanan ’kotka’ ja toisen kielen sanan ’vuori’: ”kotkathan asuvat vuorilla.” Lisäksi tuollaista muinaispreussin sanaa ei ole edes tallennettu (unattested) ja se puuttuu muistakin balttikielistä.

Samaa epäuskottavaa tasoa on myös Ukon yhdistäminen superlatiiviprefiksiin ucka ’kaikkein’ - tällä metodilla mitä tahansa voidaan yhdistää mihin tahansa. Mutta nuo muutamat jäljelle jäävät ovat kyllä uskottavia ja riittävät todistamaan syvällisistä kontakteista.

Eikös Perkunas/Perkules kuitenkin ole Liettuasta? Olisiko ristiretkeläisllä ollut jokin syy tuoda tänne liettualaisten jumala uudessa merkityksessä? Vai oliko Perkunas kuitenkin suomalaisten jumalagalleriassa jo pakana-ajalla?

Jotuni · **Liittynyt:** To Elo 31, 2006 12:19 pm **Viestit:** 8784

Judas I. Käkriäinen kirjoitti:

"A very intensive contact in prehistory"

http://www.leidykla.eu/fileadmin/Baltis ... Blazek.pdf

Kolme neljästä löytyy vain preussista.

Prussian toponym Tapio – 1255 Tapio; 1258 Tapiom; 1261 in terra Tapiow(e), Tapiaw; 1288 agros sibi iuxta Tapiow, 1297 Tapio, 1299 de Tapiow, 1301 in Topiow, 1304 in Tapio, 1326 Tapiow, etc., to 1939 Tapiau

Jonkun noista Tapio-paikannimistä havaitsi Gotlundikin aikoinaan Samlandista, joka oli osa Preussia.

Tämä nyt vain vahvistaa käsitystä, että Samland oli suomalaiskielinen. Ilmeisesti lähellä liivin kieltä, koska liiviä puhuttiin varsin lähellä.

-

Jaska · **Liittynyt:** Pe Syys 15, 2006 4:20 pm **Viestit:** 2564

Sigfrid kirjoitti:

Eikös Perkunas/Perkules kuitenkin ole Liettuasta? Olisiko ristiretkeläisllä ollut jokin syy tuoda tänne liettualaisten jumala uudessa merkityksessä? Vai oliko Perkunas kuitenkin suomalaisten jumalagalleriassa jo pakana-ajalla?

On sekin sieltä, kun murteissa on peräti asuja perkuna. Viron vastineen põrgu kanssa nämä täytyy palauttaa jo pakanuuden aikoihin.

Moses Leone · **Liittynyt:** La Helmi 03, 2007 1:56 pm **Viestit:** 19316

Jotuni kirjoitti:

Judas I. Käkriäinen kirjoitti:

"A very intensive contact in prehistory"

http://www.leidykla.eu/fileadmin/Baltis ... Blazek.pdf

Kolme neljästä löytyy vain preussista.

Prussian toponym Tapio – 1255 Tapio; 1258 Tapiom; 1261 in terra Tapiow(e), Tapiaw; 1288 agros sibi iuxta Tapiow, 1297 Tapio, 1299 de Tapiow, 1301 in Topiow, 1304 in Tapio, 1326 Tapiow, etc., to 1939 Tapiau

Jonkun noista Tapio-paikannimistä havaitsi Gotlundikin aikoinaan Samlandista, joka oli osa Preussia.

Tämä nyt vain vahvistaa käsitystä, että Samland oli suomalaiskielinen. Ilmeisesti lähellä liivin kieltä, koska liiviä puhuttiin varsin lähellä.

-

Ja Amazonilta kotoisin oleva tapioca vahvistaa käsitystä, että Brasilia oli suomalaiskielinen.

KESKUSTELU

Turku ja tori, kauppiaat ja kupparit

Paikallaolijat