Turku ja tori, kauppiaat ja kupparit

salai · **Liittynyt:** To Maalis 17, 2005 5:16 pm **Viestit:** 5668

Arkkis · **Liittynyt:** To Huhti 03, 2008 6:24 pm **Viestit:** 10749

Jaska kirjoitti:

Judas kirjoitti:

Ymmärrän kommenttisi niin, että kyse voisi olla esim. suomenkielisten antamista nimistä siten, että nimen antajat ovat olleet vahvan balttivaikutuksen alaisia. Syystä tai toisesta, sitä emme tiedä. En jaksa uskoa että tarkoitat kommentillasi nimien sisältävän lopultakin vain normaalia "uralilais"-suomalaista ainesta. Näin ollen kyseessä saattaisi olla esim. joku liiviläisryhmä, mutta se on vain arvailua.

Minkä ihmeen balttivaikutuksen alla?

Olisko vasarakirveskansa mitään?

Se oli indoeurooppalaista, MUTTA EI TAATUSTI KERMAANISTA!

Sitten vuoden 1000 e.a.a on myös paljon balttisanoja, mukaan lukien "Perkele" nykyisessä muodossaan.

Idän ja saamenkautta on tullut balttisanoja, ja vuoden 500 jälkeen on tullut kuurisanoja, mahdollisesti kilpaa kermaanisten kanssa.

Jos vilkaisisit joskus vaikka Kansallismuseon sivuja...

Lainaa:

Tottakai tuossa aikatasossa kielessä oli kosolti vieraita sanoja: niitä oli lainattu kanta- ja luoteisindoeuroopasta, esi- ja kanta-arjasta, iranista, baltista, germaanista, slaavista, saamesta ja paleoeuroopasta - ja kaikki paitsi saamelaisperäiset ja ehkä osa paleoeurooppalaisista jo Suomen ulkopuolella.

Ei suinkaan välttämättä!

Mistä sulle tuollaisia päähänpistoja iskee?

Lainaa:

Et ole esittänyt vielä yhtään uskottavimmaksi selitykseksi nousevaa balttilaista nimiselitystä. Tämä sokea pisteesi näkyy valitettavan hyvin seuraavassa:

Judas kirjoitti:

Miten tämä istuu siihen, että esim. Taura-vuori Hämeessä voi olla balttikielisenä ainoastaan baltin puhujan paikalla nimeämä, jää minulle täysin hämäräksi. Suomenkielistä etymologiaahan tällekään nimelle ei löydy.

Sorrut aksiomaattisuuteen: kukaan muu kuin sinä (ja mahdollisesti Arkkis) ei pidä Taura-vuorta balttikielisenä.

Senkö täytinen sen estäisi, että EI VOISI OLLA!!??

TIEDE HOI!!!!

Ei sitä saa tehdä ILMESTYKSILLÄ eikä päähänpistoilla, ei positiivisilla eikä negatiivisilla perseestä reväistyilläaksioomilla! :evil:

Siten tehdään VAIN USKONTO(J)A!!

Lainaa:

Oletus ei ole perustelu. [b]Oletuksella ei voi todistaa mitään, vaan päinvastoin oletus pitäisi ensin pystyä todistamaan.

Samanlaiset sanat ovat yksi perustelu, jos esteitä ei ole. TODISTEhan se ei ole, mutta perutelu kuitenkin!

Lainaa:

Itämurteissa tavataan sanaa takra ’onki, syötti’, joka olisi länsimurteissa **taura; paikannimien tiedetään monin paikoin säilyttäneen sellaisia sanoja, jotka murteista ovat kadonneet (ks. esim. kirja Nimistöntutkimuksen perusteet). Lisäksi ainakin pohjoisessa tavataan asu tauro, tauru ’murea liha tai kala’, joka on tämän sanan saamelaisesta vastineesta lainattu.

"Tauras" on samaa kantaa kuin suomen "kauris".

Siinä on ollut sen tyyppinen k alussa. Laina osoittaa erittäin vanhaa vuorovaikutusta.

Latvian ķ on sellainen k:n ja t:n välinen konsonantti liudentuneena.

Lainaa:

Semanttisesti oletus että Tauravuori olisi saanut nimensä härästä, juomasarvesta

kauriista, kauriinsarvesta, lapin "taura" on luultavasti ollut kauriinlihaa.

Lainaa:

tai mistä ikinä ei ole lainkaan uskottavampi kuin että se on saanut nimensä siitä että siellä on syöty tai ansapyydetty mureaa lihaa (kalaa harvemmin vuorilla). Toinen vaihtoehto on taas henkilönnimi, joka esim. Tauri-nimien kohdalla on esitetty.

Judas kirjoitti:

Huomaan että tämäkin asia on liian vaikea minulle, kiitos kärsivällisistä kommenteistasi. Ai niin, se aiemmin esillä ollut Aisus, talon nimi, tarkoittaa ainakin surua. Ehkä se tarkoittaa myös jotain muuta hottentotiksi.

Ja kenties suomeksi tai saameksi tai ruotsiksi, tai on jonkin mainitun kielen aiemmin tunnettu henkilönnimi. Vasta kun nämä vaihtoehdot on suljettu pois, voi lähteä merta edemmäs ottamaan härkää sarvesta.

Aisus voisi olla peräti niinkin helposti selittyvä kuin johdos aisa-sanasta;

joka on jotvinkia(/kuuria, ei vain ole lähdettä) ja hyvin uusi sana:

post1248484.html?hilit=aisa#p1248484

Ei ole Jaska ollenkaan lukenut ketjun Suomessa uusia tieteellisiä asoita...

Lainaa:

tällä tavalla on johdettu esim. olentoja: vanha --> vanhus, poika --> poiku(u)s. Kyse voisi siis olla uniikista esim. käden taitojen perusteella annetusta lisänimestä Aisus 'aisahäiskä'.

balttia, ja tarkoittaa "puunkuorijaa".

Lainaa:

Mutta älä lannistu, tarvitaan vain metodin tuntemusta, kriittisyyttä, perehtymistä laajalti kohteena oleviin kieliin

Jota Jaska ei ole viitsinyt tehdä...

Lainaa:

ja kosolti hyvää onnea, niin joskus voi tärpätäkin. Jos onnistuu löytämään yhdenkin uskottavan lainasanan tai alueellisen vierasperäisen paikannimikerrostuman, voi onnitella itseään. Esimerkiksi minä tuskin tulen koskaan esittämään yhtäkään kriittiset mitat täyttävää lainaetymologiaa, koska en ole erikoistunut lainasanatutkimukseen enkä soveltuviin kontaktikieliin. Minun työsarkani on uralilaisen kielikunnan sisällä. Mutta toki pidän silmät auki, kaiken varalta - joskus voi kompastua sattumalta johonkin hedelmälliseen.

Arkkis · **Liittynyt:** To Huhti 03, 2008 6:24 pm **Viestit:** 10749

h3pe kirjoitti:

Judas I. Käkriäinen kirjoitti:

Jaska kirjoitti:

"Judas": Svante->Vand, Vannu, kuten jo arvelinkin. Diletantin elämä on sarja jatkuvia nöyryytyksiä, onneksi kuitenkin nimimerkin suojassa.

Hmmm, marttyyrihuumorisi ei välttämättä aukea kaikille...

Mielenkiintoista jos Wenden on viroksi Vannu. Mitähän kautta se on vääristynyt tuollaiseksi; se ei sovi lainasanoista saatuun kuvaan, koska e:n pitäisi edustua e:nä.

Pohjanmaan Vand-nimet eivät myöskään voi olla Svantesta peräisin, koska suomalaisilla nimessä ei olisi d:tä ja ruotsalaisilla taas alku-s ei olisi kadonnut mihinkään. Vand-nimet tuskin kuitenkaan liittyvät vendeihin, kuten analyysistä nähdään:

Vand-nimiin (ei mukana Van- eikä Vanda-nimiä) liittyvät seuraavat seikat:
- Ne ovat puhtaasti luontonimiä, yhtään asutusnimeä tai omistusnimeä ei tunneta. Tämä kyllä viittaa vahvasti siihen, ettei vand liity ihmisiin eikä etnonyymeihin.
- Ne ovat hyvin suppea-alaisia rajoittuen Kruunupyyn lähistöön. Jos nimet liittyisivät vendeihin, niitä pitäisi olla etelämpänäkin rannikolla, ja vielä enemmän.
- Ne ovat kaikki täysin ruotsinkielisten nimien määriteosina (alkuosina) eikä Vand esiinny yksinään. Nimet ovat siis vasta ruotsalaisten antamia, ja nimien levikin perusteella vasta melko myöhään. Ne eivät näin voisi liittyä keihinkään alueella ennen 1300-lukua toimineisiin, edes vendeihin.

Todennäköisin selitys on tällä perusteella, että vand on jokin paikallisen suomenruotsin murteen nuorehko maastonimitys tai adjektiivi.

Muox:
P.S. Tanskaksi vand on ’vesi’, skooneksi vann.

Sinähän olet oikeasti nero. Vand*-nimet ovat keskiaikaisia lainasanoja suomesta, perusmuoto vant* joka esiintyy esim. muodoissa vanta* ja vantu*. Esim Korppoossa on saari nimeltä Vandrock, jonka nimi on uhmannut selitysyrityksiä. Korppoon länsipuolella on taas saari Vantmo, jossa alkuperäinen muoto on enemmän esillä, ehkä *Vantunmaa. Korppoon ruotsinkielinen asutus on nimenomaan syntynyt suomenkielisen asutuksen pohjalle, aivan varmasti, ks. esim. Pitkänen. En edes yritä arvailla, mikä rock on alunperin ollut.

Pohjanmaalla hieman vand*-nimien alla on esimerkiksi Kyröjoen Kyromossen, jossa on kaksi Vantussaarta. Niiden keskellä on muuten Vatiloo, jonka tulkitsen vapautuneesti Vatianluodoksi. Kuten sanoin, tietyt ryhmät tuntuvat liikkuneen samoilla kulmilla ilman ongelmia.

Nyt voimme tietysti väitellä siitä, voiko vend* lainautua muotoon vant*. Viron esimerkki osoittaa, että jonkin prosessin kautta se on mahdollista ja niin on todella tapahtunut.

P.S. Totta kai Karjalasta löytyy kaksi ryhmää, "alkuperäinen" ja erityisesti ryhmän x muuton myötä muodostunut. Jälkimmäinen on nuorempi ja diftongi liittyy ymmärtääkseni juuri siihen. Viipurin alueelta se tietysti osin häviää Ruotsin asutustoiminnan vuoksi keskiajalla.

P.P.S. Jaska, sattuuko sinulla olemaan tätä tutkielmaa:

Neighbours getting together in Karelia. Bernhard Wälchli, Livonian in a genetic, areal and typological perspective, or is Finnish better Finnic than Livonian?

"Vanduo", gen. vandens = liettuan ja kantabaltuin "vesi", latviaksi "udens", jotvingiksi "vunden", preussiksi "undan".

Jaska · **Liittynyt:** Pe Syys 15, 2006 4:20 pm **Viestit:** 2143

Judas kirjoitti:

Pari loppukommenttia, luulen, tässä vaiheessa.

Jaska: En sorru aksiomaattisuuteen, mutta epäselvään ilmaisuun. Muotoilen siksi lauseen toisin: " Taura-vuori voisi siis olla baltinkielisenä ainoastaan baltinpuhujan paikalla nimeämä". Jos todistat sen olevan hottentottia niin hyvä niin. Murea liha kuuluu kyllä kategoriaan nolot selitysyritykset, vähän kuin kiimaääntely. Toivottavasti murea liha ei nyt sentään ollut Paikannimikirjassa. "Kalansyöttikallio" rimmaisi kyllä aika kivasti Simpukkakallion kanssa.

Hyvä ja odotettu tarkennus: jos Taura-vuori olisi baltinkielinen, se voisi siis olla ainoastaan baltinpuhujan paikalla nimeämä.

Etkö todella huomaa, että oma kauppajuomasarvi-selityksesi on vähintään yhtä epäuskottava? Olet itse keksinyt koko tradition siihen ympärille, ei sellaisesta oikeasti ole mitään merkkejä. Harmi että sokeuduit tälle asialle, parane pian. Kiimaääntelylle on sentään rinnakkaisia esimerkkejä paikannimissä kuten esitin (Soidin-, Rouku-), kauppajuomasarvinimittelylle ei mitään!

Ei ollut ’mureaa lihaa’ Suomalaisessa paikannimikirjassa, kaivoin soveltuvan sanan mieliksesi SSA:sta.

Mutta kaikki muut kyllä huomaavat, että syömäpaikkaselitys on tasan yhtä uskottava tai epäuskottava kuin juomapaikkaselityskin. Kyllähän sinäkin sen oikeasti huomaat, etkö? Eihän sillä ole nimeämisen uskottavuuden kannalta mitään merkitystä, onko nautittu substanssi kiinteää vai nestemäistä.

Judas I. Käkriäinen · **Liittynyt:** Ti Syys 01, 2009 6:47 pm **Viestit:** 479

Arkkis, kiitos taas avusta. Tämä oli ilmeisesti liian ilmeistä, en siksi ymmärtänyt ottaa tätä mukaan tarkastelun. Perku*, perkku* on tietysti osa kokonaisuutta.

Härkä,- oinas ja muut vastaavat mäet ovatkin sitten suomenkielisinä ilmeisesti pääsääntöisesti savolaisten vastuulla ja liittyvät tapahtumaketjun osin seuraavaan vaiheeseen.

Aika hassu juttu, huomasin oikeastaan vasta eilen että tämä hiljalleen rakentelemani hypoteesien ketju onkin julkistettu jo aikaa sitten. Täytyy kyllä myöntää, että en olisi ottanut sitä itsekään vakavasti ilman tätä prosessia. Nyt taitaa olla parasta jättää vaan toistaiseksi Gorgle ja Jaska tänne puolustamaan linnakettaan. Eiköhän aika hoida tätä asiaa.

P.S. Sanoin, että minulla ei ole valokuvaa kupperista. Onhan minulla. Mies ja puu, josta roikkuu sarvi. Varsågoda.

Jotuni · **Liittynyt:** To Elo 31, 2006 12:19 pm **Viestit:** 6900

Jaska kirjoitti:

Itämurteissa tavataan sanaa takra ’onki, syötti’, joka olisi länsimurteissa **taura; paikannimien tiedetään monin paikoin säilyttäneen sellaisia sanoja, jotka murteista ovat kadonneet (ks. esim. kirja Nimistöntutkimuksen perusteet). Lisäksi ainakin pohjoisessa tavataan asu tauro, tauru ’murea liha tai kala’, joka on tämän sanan saamelaisesta vastineesta lainattu. Semanttisesti oletus että Tauravuori olisi saanut nimensä härästä, juomasarvesta tai mistä ikinä ei ole lainkaan uskottavampi kuin että se on saanut nimensä siitä että siellä on syöty tai ansapyydetty mureaa lihaa (kalaa harvemmin vuorilla). Toinen vaihtoehto on taas henkilönnimi, joka esim. Tauri-nimien kohdalla on esitetty.

Ruotsissa on Torsbyssä Taurso Kojvickoso:n vieressä. So= suo.

Karjalassa verbit taurata ja tauruta tarkoittavat tukistamista ja hakkaamista.

Nimistöä tulisi setviä laajemmalla alueella Suomessa ja Skandinaaviassa, koska samat nimet esiintyvät molemmissa.

-

Arkkis · **Liittynyt:** To Huhti 03, 2008 6:24 pm **Viestit:** 10749

Judas I. Käkriäinen kirjoitti:

Jaska kirjoitti:

Judas kirjoitti:

Mikä on uskottavaa? Onko se uskottavaa, että suurin osa suomen uks*, uuks*, parku*, parkku*, taur*, raks*, rakin* ja raakin*-luontonimistä esiintyy vain toistensa yhteydessä?

Tottakai se on uskottavaa, jos nimet on antanut yksi porukka yhdellä ajanjaksolla. Eihän pelkkä yhdessä esiintyminen voi todistaa nimiä balttilaisiksi! Esimerkiksi Uudenmaan hämäläisasutusta tutkittaessa on löydetty paljon samanlaisia siirtymänimiä aina joltain Uudenmaan alueelta verrattuna johonkin Hämeen alueeseen. Juuri siitä, että tiettyjä nimiä esiintyy yhdessä samalla alueella, saadaan käsitys eri alueiden nimeäjien samuudesta.

Judas kirjoitti:

Uskottavaa suhteessa mihin tavoitteeseen? Minulla ei ole muuta tavoitetta kuin löytää asialle selitys. Ilmiö on liian keskittynyt, jotta se voisi liittyä esim. kivikauteen. Kyllä tämä minun mielestäni liittyy lähinnä varhaiskeskiaikaiseen Sastamalaan. Ilmiö tihkuu vain nihkeästi ympäristöön, mikä voisi viitata siihen että kristillistyminen on jo käynnissä. Preussilainen tai kuurilainen kauppakolonia johon liittyy siirtolaisuutta? Pakolaisia Samlannista? Jotain muuta, mitä?

Edellisen kappaleen jälkeen osannet jo vastata? Kauppakolonia, siirtolaisia, pakolaisia, uudisasukkaita, mitä tahansa, mutta suomalaisia, joilla on tiettynä aikana tietyllä alueella ollut käytössään tietyt nimeämismallit.

Huomaatko nyt, kuinka omituista on olettaa nimiä vierasperäisiksi vain sillä perusteella että ne esiintyvät yhdessä?

Nimiä voi olettaa vierasperäisiksi vain jos ne selittyvät vain vieraasta kielestä lähtien.

Ymmärrän kommenttisi niin, että kyse voisi olla esim. suomenkielisten antamista nimistä siten, että nimen antajat ovat olleet vahvan balttivaikutuksen alaisia. Syystä tai toisesta, sitä emme tiedä. En jaksa uskoa että tarkoitat kommentillasi nimien sisältävän lopultakin vain normaalia "uralilais"-suomalaista ainesta. Näin ollen kyseessä saattaisi olla esim. joku liiviläisryhmä, mutta se on vain arvailua.

Miten tämä istuu siihen, että esim. Taura-vuori Hämeessä voi olla balttikielisenä ainoastaan baltin puhujan paikalla nimeämä, jää minulle täysin hämäräksi. Suomenkielistä etymologiaahan tällekään nimelle ei löydy.

Huomaan että tämäkin asia on liian vaikea minulle, kiitos kärsivällisistä kommenteistasi. Ai niin, se aiemmin esillä ollut Aisus, talon nimi, tarkoittaa ainakin surua. Ehkä se tarkoittaa myös jotain muuta hottentotiksi.

"Aisus" on "aisu(u)", "aisaus", "aisaaminen" puun kuoriminen, kuuriksi "*aisūs", latviaksi "aisums", liettuaksi "iežimas"

Arkkis · **Liittynyt:** To Huhti 03, 2008 6:24 pm **Viestit:** 10749

Jaska kirjoitti:

Judas kirjoitti:

Mutta pointti onkin oikeastaan siinä että sanat eivät perustu juuri näillä paikoilla oleskelleisiin venäjänkielisiin, vaan henkilöihin jotka olivat omaksuneet termit muualla, esim. Laatokanlinnassa. Siksi termit ovat satunnaisia ja liittyvät kaupantekoon, jos nyt liittyvät. Aikakausi arviolta 1000-1200-luku, ennen Itämeren kaupan kääntymistä länteen.

P.S. sorrun kliseeseen mutta puhe uudesta turusta viittaa siihen että on ollut myös vanha turku. Satavan Sampan kylässä onkin Turkukallio, sitä ei ole valitettavasti merkitty karttaan. Vastapäätä on tietysti Vepsän saari, jonka eteläpäässä on paikka nimeltä Törsborg (?), hyvin jyrkkä kallio. Viereisen saaren nimi on kuinkas ollakaan Kaarnitta. Venäjän sana gornitza tarkoittaa vieraskamaria. Aurajokivarressa on Kupittaa, siis venäjän ostaa-taa ja vieressä on Koroinen l. gorod l. kaupunki.

Tämä on teoriassa mahdollista, osoittavathan slaavilaisperäiset kristilliset sanatkin, että suomalaiset tutustuivat idän kristittyihin ennen kuin ruotsalaiset tulivat riehu... kuvioihin.

Ongelmana vain on, että monille paikannimille on kilpailevia selityksiä: Paaskunta ei välttämättä liity pogostaan vaan germaaniseen miehennimeen Basigunde; Kupittaa ei välttämättä liity venä(jä)läisiin kauppiaisiin vaan sitä pidetään lainana viron sanasta kupitsa 'maakukkula, rajamerkki', koska 1500-luvulla paikka kirjoitettiin Kupitza ja mainitaan rajana tuomiokirkon ja Turun kaupungin välisessä kiistassa (Suomalainen paikannimikirja); Koroinen ei välttämättä liity gorodiin vaan samainen kirja pitää sitä tyypillisenä koro-paikkana - tämä murresana merkitsee pitkänomaista uurrosta tai rakomaista muodostumaa.

Itä-Suomen Vepsä-nimet liitetään vepsäläisten etnonyymiin, mutten tiedä, miksei Turun lähistön saarta käsitellä - ehkä se on asiakirjojen perusteella myöhäinen. Jos se taas on vanha, niin teoriasi saisi tukea. Ongelmana on edelleen se, ettei ole sellaisia nimiä, joiden ainoa selitys olisi venäläisperäinen. Kaarnitta-nimeäkään ei käsitellä, mutta gornitza-selityksesi on jälleen äänteellisesti aika uskottava (sen vanhuus ja aikaisemmat kirjoitusasut pitäisi tarkistaa historiallisista lähteistä), tosin muinaisvenäläisissä lainoissa suomen a:ta vastaisi venäjän o ja aa:ta venäjän a:

http://www.helsinki.fi/hum/slav/nwrussia/eng/Conference/pdf/Kallio.pdf

Unto Salo käsittelee pitkässä artikkelissaan kirjassa Hämeen käräjät I (voi tilata Hämeen heimoliitolta, suosittelen) mm. sitä, että Suomen Turun lisäksi olisi ollut toinenkin kauppapaikka, Hämeen Turku.

Tämä linkki ei pelaa.

Jaska · **Liittynyt:** Pe Syys 15, 2006 4:20 pm **Viestit:** 2143

Joo, sivuosoite on muuttunut. Tässä on Topics on the Ethnic, Linguistic and Cultural Making of the Russian North vuoden 2005 konferenssi:

http://www.helsinki.fi/venaja/nwrussia/eng/Conference/papers.htm

Ja tässä vuoden 2008:
http://www.helsinki.fi/venaja/nwrussia/eng/sbornik2008/papers.htm

Johan · **Lähetetty:** To Touko 13, 2010 1:48 am

Arkkis kirjoitti:

Johan kirjoitti:

Neidonkorento kirjoitti:

Öh. No kuitenkin kiitos vastauksestasi.

Suorastaan itse yllätyin juuri yli 30 vuotta pyöriessäni VT:n ja egyptologian tutkimuksen parissa, että raamatun Amalek ei enää olekaan Negevin autiomaan verenhimoinen beduiiniheimo Shasu/Shosehu, joka taisteli jopa heettiläisten rinnalla Ramses II:ta vastaan Orontes-joen Kadeshissa.

Hyksos onkin todellisuudessa "Amu" ja samalla Amalek. Heidäthän piti listiä Sharuhenin 3 vuoden piirityksen jälkeen, vaikkakin suuri osa heistä tunnetaan Jerusalemin laajentajina (Manetho).
Hyksojen ensimmäisen dynastian (= Egyptin XVI) viimeinen kuningaskin oli nimeltään "Amu".

Miksi heidän pääkaupunkinsa on Niilin deltan AVARIS?
Hautausmenot - heppa ilman diminutiivia ukon kanssa samaan hautaan?

Saattaa olla mahdollisuus, että aamukin
on jostain SU-heimojen reitin varrelta, sillä he ovat selvästi Xiongnun typpistä "Hunuy-kansaa", jotka Santorinin Theran jättipurkaus sai liikkeelle. Tuuli todellakin painoi savun ja tuhkan tuolle alueelle. Maybe Scythians ratsastavine liittolaisineen ovat myös kuvassa mukana?

Usko nyt hyvä mies, että Xiongnu ei ollut hunnivaltakunta, eivätkä sen kaksi keskeistä väestöryhmää olleet hunnityyppiä, vaan toinen on oli nykyisten mongolikielisten mongolien tyyppiä, ja toinen, ns. "boma", lyhytkalloiset melko pienikokoiset europidit, olivat tanguuttityyppiä. Ja sitten oli muita ryhmiä, varmaan hunnejakin, mutta heidän pääjoukkonsa oli muualla.

Xiongnu on HISTORIALLISEN ajan valtakunta, jota koskevia kiinalaisia tekstitietoja koko ajan selvitetään. Xiognu oli sajanista itään, hunnit länteen. Hunnit olivat verraten hiljattain tulleet Sinkiangiasta, ennen kuin lähtivät Minusinskajan kattilalaaksosta länteen. He olisivat varmaan mielummin lähteneet itään , mutta kun siellä oli Xiongnu vastassa, jolla kerrotaan kiinalaisissa lähteissä tuolloin olleen 6000 sotilaan armeija.

Tapoihini ei kuulu norkoilla täällä kaivellen ikivanhoja ja korvan taaksen jääneitä "vääryyksiä".
Satuin vain viattomasti ja maailmanlaajuisesti googlaamaan Xiongnua tehtyäni useita päiviä (=many days) geneettisiä karttoja, mitkä vedenpitävästi todistavat Xiongnun hunniaineksen tulleen Eurooppaan Attilan riveihin. En noita lukuisia karttoja suinkaan sinua varten ole kyhännyt.
Ota joskus jopa Jaskasta mallia perehtymällä epämääräisten kallojen sijasta genetiikkaan.
Valitettavasti minulla ei ole aikaa ryhtyä väittelemään teemasta tämän enempää.
Siis, on selvä geneettinen yhteys Xiongnun ja Attilan joukkojen välillä.

Arkkis · **Liittynyt:** To Huhti 03, 2008 6:24 pm **Viestit:** 10749

Johan kirjoitti:

Arkkis kirjoitti:

Johan kirjoitti:

Suorastaan itse yllätyin juuri yli 30 vuotta pyöriessäni VT:n ja egyptologian tutkimuksen parissa, että raamatun Amalek ei enää olekaan Negevin autiomaan verenhimoinen beduiiniheimo Shasu/Shosehu, joka taisteli jopa heettiläisten rinnalla Ramses II:ta vastaan Orontes-joen Kadeshissa.

Hyksos onkin todellisuudessa "Amu" ja samalla Amalek. Heidäthän piti listiä Sharuhenin 3 vuoden piirityksen jälkeen, vaikkakin suuri osa heistä tunnetaan Jerusalemin laajentajina (Manetho).
Hyksojen ensimmäisen dynastian (= Egyptin XVI) viimeinen kuningaskin oli nimeltään "Amu".

Miksi heidän pääkaupunkinsa on Niilin deltan AVARIS?
Hautausmenot - heppa ilman diminutiivia ukon kanssa samaan hautaan?

Saattaa olla mahdollisuus, että aamukin
on jostain SU-heimojen reitin varrelta, sillä he ovat selvästi Xiongnun typpistä "Hunuy-kansaa", jotka Santorinin Theran jättipurkaus sai liikkeelle. Tuuli todellakin painoi savun ja tuhkan tuolle alueelle. Maybe Scythians ratsastavine liittolaisineen ovat myös kuvassa mukana?

Usko nyt hyvä mies, että Xiongnu ei ollut hunnivaltakunta, eivätkä sen kaksi keskeistä väestöryhmää olleet hunnityyppiä, vaan toinen on oli nykyisten mongolikielisten mongolien tyyppiä, ja toinen, ns. "boma", lyhytkalloiset melko pienikokoiset europidit, olivat tanguuttityyppiä. Ja sitten oli muita ryhmiä, varmaan hunnejakin, mutta heidän pääjoukkonsa oli muualla.

Xiongnu on HISTORIALLISEN ajan valtakunta, jota koskevia kiinalaisia tekstitietoja koko ajan selvitetään. Xiognu oli sajanista itään, hunnit länteen. Hunnit olivat verraten hiljattain tulleet Sinkiangiasta, ennen kuin lähtivät Minusinskajan kattilalaaksosta länteen. He olisivat varmaan mielummin lähteneet itään , mutta kun siellä oli Xiongnu vastassa, jolla kerrotaan kiinalaisissa lähteissä tuolloin olleen 6000 sotilaan armeija.

Tapoihini ei kuulu norkoilla täällä kaivellen ikivanhoja ja korvan taaksen jääneitä "vääryyksiä".
Satuin vain viattomasti ja maailmanlaajuisesti googlaamaan Xiongnua tehtyäni useita päiviä (=many days) geneettisiä karttoja, mitkä vedenpitävästi todistavat Xiongnun hunniaineksen tulleen Eurooppaan Attilan riveihin. En noita lukuisia karttoja suinkaan sinua varten ole kyhännyt.
Ota joskus jopa Jaskasta mallia perehtymällä epämääräisten kallojen sijasta genetiikkaan.
Valitettavasti minulla ei ole aikaa ryhtyä väittelemään teemasta tämän enempää.
Siis, on selvä geneettinen yhteys Xiongnun ja Attilan joukkojen välillä.

Ainon mahdollinen tapan erottaa "Xiognun geenit" on tutkia niitä Xiognun kalloista. Xiognun kummankaan pääväestön kallot eivät olleet hunnien tyyyppiä, ne mm. olivat kaikki lyhyitä. Mutta saattoi siellä ola "sivuväestönä" hunnejakin. Olgelma on, että mikä voisi kertoa heidän olleen juuri xiognulaisia MUISTA HUNNEISTA POIKETEN. Uskon enemmän Xiognun ja Kiinan länteenpäin rajojensa tuntumasta kyttäilemästä karkottamiin hunneihin. Lena-joella oli kyllä asunut joskus varhaiskivikaudella dinglig-hunnityyppistä väestöä, mutta ei asunut tuolloin enää. He olivat huomattavasti siirtyneet etelämmäksi.

Jaska · **Liittynyt:** Pe Syys 15, 2006 4:20 pm **Viestit:** 2143

Arkkis kirjoitti:

Ainon mahdollinen tapan erottaa "Xiognun geenit" on tutkia niitä Xiognun kalloista.

Käsittämätön väite, koska kalloista näkee - vieläpä epäsuorasti - vain ne muutamat geenit, jotka kallonmuotoon vaikuttavat. Ainoa mahdollinen tapa erottaa xiongnu-geenit on tehdä geenitutkimus muinais-DNA:sta.

Arkkis · **Liittynyt:** To Huhti 03, 2008 6:24 pm **Viestit:** 10749

Jaska kirjoitti:

Arkkis kirjoitti:

Ainon mahdollinen tapan erottaa "Xiognun geenit" on tutkia niitä Xiognun kalloista.

Käsittämätön väite, koska kalloista näkee - vieläpä epäsuorasti - vain ne muutamat geenit, jotka kallonmuotoon vaikuttavat. Ainoa mahdollinen tapa erottaa xiongnu-geenit on tehdä geenitutkimus muinais-DNA:sta.

Tarkoitin, että jos keenitutkimuksella kalloista (hampaista) voidaan jotkin geenit yhdistää niihin jollakin todennäköisyydellä. kallot kai voidaan yhdistää niihin liittyvän muun tavaran perusteella Xiognun kulttuureihin. (Hampaissa on itsessäänkin erikoispiirteitä mm. joidenkuiden kiinalaisten ja muiden välillä. On jopa epäilty pekingin ihmisen vaikutusta. ille pitää nyt uudestaa höristää korviaan tämän "meikäläisten" neandertalilaisvaikutuksen takia...)

Judas I. Käkriäinen · **Liittynyt:** Ti Syys 01, 2009 6:47 pm **Viestit:** 479

Lueskelin vapaapäivän kunniaksi Salon seudun esihistoria-teosta. Lukuisiiin löytöihin perustuen kirjoittajan arvio tilanteesta oli se, että alueen historialliset kaupalliset yhteydet olivat huomattavan vilkaat Itä-Baltiaan, Viroon ja Latvian alueelle, myös Veikselin suuseutu ja Volgan alue taustalla nostettiin esille. Riianlahden alueen liiviläisten todettiin olleen keskeisiä kauppakumppaneita Halikonlahden alueen väestölle. Löydöistä päätellen yhteydet länteen Ruotsin suuntaan pl. Gotlanti vilkastuivat vasta 1000-luvun jälkeen.

Jaska · **Liittynyt:** Pe Syys 15, 2006 4:20 pm **Viestit:** 2143

Olisiko Judas heittää aikatauluja? Tuskin nuo vaikutteet olivat jatkuvia tuhansien vuosien ajan.

KESKUSTELU

Turku ja tori, kauppiaat ja kupparit

Paikallaolijat