KESKUSTELU

Se, että sinä käytät Gorglea suomalaisen arkeologian mittarina, saattaa ehkä loukata muita suomalaisia arkeologeja. Gorglea se saattaa jopa imarrella.

Ei se minua imartele, mutta hiukan ärsyttää. Silkkaa typeryyttähän se on, ja typeryys on rasittavaa.

Mutta Jotunin uskottavuus alkaa olla niin vähissä, että ei hän oikein enää pysty ketään edes loukkaamaan.

Täytyy tunnustaa, Judas, että tämä on minusta lupaavin tutkimuslinja, jota täällä on aikoihin käsitelty. Ja sanavertailusi ovat äänteellisesti ihan toista laatuluokkaa kuin monet täällä nähdyt "halstari tulee sanasta räkä, R.Ä.K.Ä > H.Ä.R.K.Ä, koska halstarissa härkää grillaavalla alkaa kuola valua suusta" -tasoiset "etymologiat".

Sortansuollekaan ei löydy selitystä Suomalaisesta paikannimikirjasta. Juuri Lohjan ja Sammatin alueen murteissa yleiskielen ts:ää vastaa ss, joten Kupissaa on siellä aivan äännelaillinen, samoin kuin Kupittaa Turun lähellä (Martti Rapola: Johdatus Suomen murteisiin).

Karjalan kielen sanakirja löytyy nyt myös verkosta:
http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/kks_etusivu.cgi

Hakukentässä voi hyödyntää *-merkkiä, esim. ”kupi*” tuo kaikki kupi-alkuiset sanat. Karjalassa ei näyttäisi olevan kupittaa-tyyppistä sanaa, mutta toisaalta sitä pidetäänkin Viron kautta lainautuneena (merkityksessä ’rajamerkki’). Myöskään mitään tuon näköistä ’piru’-sanaa ei löydy karjalasta merkityshaulla. Sattumoisin virossa on sana sorts ’paha noita’, joka lienee juuri tuosta venäjän sanasta lainattu.

Ehkä nämä ”venäläisenoloiset” paikannimet kuvastavatkin virolaisvaikutusta? Virossahan turg-sanakin on käytössä merkityksessä ’kauppatori, markkinat’, kun taas suomessa turku-sanaa tavataan vain vanhoissa sanonnoissa eikä se kuulu minkään murteen aktiiviseen sanavarastoon.

Vanha sanonta on, että Suomen Turku julistaa joulurauhan. Joulurauhan julistaminen Turussa on keskiajalta jatkunut perinne. Tuolloin lienee ollut jokin muukin Turku kuin Suomen Turku, koskapa se piti erikseen identifioida juuri Suomen Turuksi.

Joo, Unto Salon mukaan toinen oli Hämeen Turku eli se Hollolan Turkumäki, jota tuossa äskettäin juuri sivuttiin.

Joo, virolaisvaikutus saattaisi myös toimia. Karjalasta löytyy toisaalta ainakin Sortanlahti, Konevitsaa vastapäätä ja en ole oikein varma siitä, pitäisikö sieltä löytyäkään Kupittaa-paikkoja. Ne saattavat nimenomaan Länsi-Suomessa liittyä paikalliseen sammas-perinteeseeen Klingen hengessä. Taustalla voisi itse asiassa olla vanha tuttu piitta-sana, esim. "Kupparinpiitta", pylväs jolla kauppias merkitsi kauppapaikan.

Piitta löytyykin mm. jo monta kertaa esillä olleen Karholannokan vierestä.



Vähän kauempana onkin sitten taas Iso- ja Pieni Sammassaari. Paikallistarinat istuisivat edelleen taas hyvin siihen, että karjalaiset ajettiin pois ruotsalaisten ja katolisen kirkon toimeksiannosta.

Hyvä mielikuvitus auttaa, mutta saattaa tässä tosiaan asiaakin olla nyt mukana. Jo aiemmin esillä olleen Kupperinkosken ja Jaaman alajuoksulla löytyy Piittalanmäki jonka vieressä on paikka nimeltä Sampu. Löytyy myös Sammunjoki.

Muita kiinnostavia nimiä lähellä ovat mm. Kastari, jonka Kirkinen liitti kreikan kastro l. linna sanaan ( vieressä on jopa paikka nimeltä Ryssäntorni, joka saattaa kyllä liittyä 1800-lukuun ja lennätinkokeiluihin) ja läheltä löytyy myös Korhola joka voisi liittyä aiempaan Karholannokkaan. Suku on leimallisesti itäsuomalainen, joten on vähän vaikea keksiä miksi nimi esiintyy nyt näin kaukana lännessä.

Itse asiassa se oli jaskiaisen kirjoitus jossa hän lainaa Saloa joka on arkeologi ja tätä kommentoin matalasta tasosta. Tietenkään et pysy kärryillä, koska sinulta puuttuu joku tarpeellinen ratas. Gorgle vastatkoon naurettavasta halustaan tukea typeryyttä motiivinaan loukkaus nykysuomalaisten tunteita kohtaan. Gorgle arkeologi kuulemma.

Tyhmyydelle saa nauraa räkättää.

-

Minähän juuri nauraa räkätin sinulle. Huomasitkos tämän: ?

Muinaisslaavilainen muoto oli trŭgŭ. Ruotsissa nimi Trogsta (<-trugu+sta/stad) esiintyy mm kauppapaikka Enköpingin niemellä.

-

P.S. Niin piti vielä sanoa se että Korholan vieressä on taas paikka nimeltä Kuppari. Niitä on tosin enemmänkin Kokemäen suunnassa.

Uudella ajalla laajempi kaupankäynti oli maalla sallittu vain markkinoilla. Puolivälissä Klaus Kurjen tietä on Narvan vanha markkinakylä, joka oli tunnettu markkinapaikka kautta Etelä-Suomen 1700-luvun lopulle asti. Jo kauan ennen sitä Narva oli ollut turkisten kauppapaikka. Helavalkeita poltettiin läheisillä Hurskasvuoren ja Hiidennokan kallioilla aina 1900-luvun alkupuolelle saakka. Nykyään helavalkeitten sijaan poltetaan tervaa joka viides vuosi pidettävillä Narvan Markkinoilla.

http://www.vesilahti.fi/elinkeinotoimin ... urjen_tie/

Käsillä taitaa olla klassinen muna vai kana-ongelma. Kupparit, siis ne verenimijät, käyttävät sarvia. Toisaalta on tunnettua se, että keskiaikaisessa Euroopassa kauppapaikat merkittiin laajalti Roland-patsailla, joka piti kädessään sarvea. Teemaa on käsitelty paljon mm. Klingen teksteissä. Tunnusta käytti Suomessa mm. Horn-suku.

Kauppapaikan merkki myös Suomessa, l. piitta, sammas jne. oli hyvinkin todennäköisesti koristeltu myös juuri sarvella. Saivatko verenimijät siis nimensä kauppiaista vai päinvastoin? Asetelma on niin humoristinen että kumpikin on mahdollista. Tuntematta mitään kilpailevaa etymologiaa, pidän edellistä todennäköisenä.

Miksi Suomessa olisi seurattu tätä kansainvälistä käytäntöä? Se omaksuttiin muualta kuten myös pirkka-velkakirja, jota mm. Grandell on tutkinut. Pirkka-oikeus on varhainen hyvin todennäköisesti friisiläisperäinen kauppatapa, jonka idea on kirjata kahteen toisiaan täydentävään puukapulaan kauppakumppanin velka. Myöhemmin sillä merkittiin mm. taksvärkkiä. Wallerström pitää ymmärtääkseni todennäköisenä että malli omaksuttiin Suomeen juuri Novgorodista, jossa venäläistutkijoiden mukaan oli friisiläiskolonia.

Mistä päästään taas haplokeskusteluun Hrörekin kautta, mutta annetaanpa Mossen hoitaa sitä sarkaa.

Jota perua on vieläkin käytössä sanonta "päivä on pulkassa".

http://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4iv%C3%A4pulkka

Juutas



Minä näen tässä vain välineet, kupparilla oli itseasiassa sarvi eikä torvi. Muoto oli käytännöllinen, helppo asentaa haavan päälle ja siinä oli riittävä ilmatila alipaineen aikaansaamiseksi. Torvi taas on soittoa tai merkinantoa varten. Torven exponentiaalimuoto vahvistaa ääntä tehokkaasti. Ei mitään yhteistä kupparin toiminnan kanssa, paitsi tuo mainitsemasi humoristinen. Sekoitat sarven ja torven funktiot.



Friisiläisiä oli tunnetusti Suomessa omasta takaakin, miksi pitää käydä Moskovassa kääntymässä, jos siihen ei ole näkyvää tarvetta