KESKUSTELU

Suomenruotsalaista propagandaa Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta syöttää Yaira Obstbaum ruotsinkielisessä "tutkimuksessaan" BROTTSLIGHET BLAND FINSKSPRÅKIGA OCH SVENSKSPRÅKIGA UNGDOMAR

Tutkimuksen suomen kielisestä yhteenvedosta käy ilmi että ruotsin kieliset rötöstelevät enemmän kuin suomen kieliset. Mutta tuo ei ilmene lehdistotiedotteesta. Nimittäin lehdistötiedotteen propaganda väittää:

"Ruotsinkieliset nuoret tekevät vähemmän rikoksia kuin suomenkieliset nuoret"
"Ruotsinkieliset syyllistyvät harvemmin rikoksiin"

Yhteenvedosta näkyy, että ruotsinkielisistä vähintään yhteen rikokseen on osallistunut 53,7 % ja suomenkielisistä 50,6 %. Tutkijan mielestä ruotsinkielisten suurempi osallistuminen rikoksiin on tilastollisesti merkittävää. Mutta silti väitetään että "Tutkimus vahvistaa osaltaan käsitystä suomenruotsalaisten positiivisesta poikkeavuudesta myös nuorisorikollisuuden alueella."

Näköjään suurempi rikollisuuskin saadaan käännettyä positiiviseksi ruotsalaisuudeksi.

Entä millaisia rikokset ovat? Tutkimuksessa suomen kielisten rikoksia ovat mm kotoa karkaaminen ja luvaton poissaolo koulusta. Ruotsin kielisten rikoksia mm humalassa moottorajoneuvolla ajaminen, kotoa varastaminen ja ajokortitta ajo. Tekojen vakavuuden perusteella suomenkieliset ovat vain tottelemattomia ja ruotsinkieliset oikeita rikollisia.

Tutkimuksen tulokset on vääristelty ilmeisesti propagandatarkoituksessa.

Linkki:

http://www.om.fi/optula/36877.htm

Enpä tiedä oliko tuossa mitään suurta vääristelyä. Siellähän todettiin, että suomenkielisissä nuorissa on enemmän säännöllisesti rikoksia tekeviä. Taparikolliset kuitenkin tehnevät suurimman osan kaiksita rikoksista. Myös väkivaltarikosten osalta, (joka minun henkilökohtaisen käsityksen mukaan on rikollisuutta törkeämmästä päästä, vaikka oikeuslaitos ei sitä vakavana pidäkään) ruotsinkielisillä oli etu puolellaan.

Kun tuota katsoo hieman tarkemmin, näyttää siltä että suomenkieliset syyllistyvät enemmän uhrillisiin rikoksiin, pahoinpitelyihin, varastamiseen ja vahingontekoon. Ruotsinkielisillä tuntuu olevan ehkä hieman enemmän taipumusta uhrittomiin liikennerikoksiin. Siltäkin kantilta katsottuna suomenkielisten rikollisuus on vahingollisempaa. Liikennerikkomuksista kuitenkin vain pieni murto-osa johtaa todellisen vahingon syntymiseen.

Summaryn perusteella ei ikinä pitäisi arvostella tutkimusta ja sen käyttämiä metodeja, koska se ei niistä hirveästi kerro. Itse en venäjää osaa ja kiinnostuskin on sen verran rajallinen, että saa nyt jäädä tutustuminen suomenkielisen summaryn lukemisee.

On toki hyvin mahdollista, että ruotsinkielinen tutkija on halunnut tutkimuksen osoittavan ruotsinkielisen väestön paremmuutta ja ihan suoraan sanoen, sillaisen vaikutelman tuota lukiessa myös sai. En ikinä laittaisi omaa nimeäni alle tieteelliseen julkaisuun, joka toteaa yhteenvedoksi "tutkimus vahvistaa osaltaan käsitystä suomenruotsalaisten positiivisesta poikkeavuudesta myös nuorisorikollisuuden alueella". Se on hyvin voimakas väite tuossa yhteydessä ja tulokset eroavaisuuksien osalta ovat, vaikkakin ehkä tilastollisesti merkittäviä, pääasiassa melko pieniä. OR 1.1 tai 1.2 on tilastoissa näkyvä, mutta käytännössä merkityksetön.

Olisi myös mukava nähdä tulokset sosiodemografisten sekoittavien tekijöiden eliminoinnin jälkeen. Se nyt nimittäin on ihan yleisessä tiedossa, että ruotsinkielinen väestö on paremmin koulutettua ja varakkaampaa voimakkaiden lobbarijärjestöjensä ansiosta. Ymmärtääkseni nämä tekijät vähentävät rikollisuutta (myös heidän lastensa rikollisuutta), joten ne olisi mielestäni hyvä ottaa mukaan.

Onko joku ihme maassa, jossa 5%:n vähemmistö omistaa 95% pääomasta?

Tässä on kyseessä tyypillinen kaksinaismoralismi, jota Suomen media ja tutkijapiiritkin usein noudattavat. Negatiivisia stereotypioita saa levittää vapaasti ja aktiivisesti jos ne koskevat valtaväestöä, silloinkin kun ne perustuvat valheeseen tai ainakin epäilyttävään tulkintaan kuten tässä tapauksessa.

Muistan jonkun tutkimuksen jossa ruotsinkielisten elävän muuta väestöä pitenpään ja terveempinä ja nauttivan parempilaatuisesta sosiaalisesta elämästä, jotka jotenkin korreloivat keskenään.
Elämän laatua voi mielestäni paranta sekin että monet heidän etuisuutensa on lailla suojattu, joka takaa paremman elintason.
Mikään ei mielestäni viittaa siihen että he olisivat rehdimpiä kuin kantaväestö. Taloudellisiin asioihin liittyen on jäänyt vaikutelma että he ovat ahneempia ja häikäilemättömpiä kuin suomenkieliset.