KESKUSTELU

En, ymmärräthän miten YEL-työtulo ja MYEL-työtulo eroavat yleiskäsitteestä työtulo?

Täh? Sinällään kummallista että minä joudun selittämään sinulle mitä sinun lähteesi tarkoittavat mutta se menee siis rautalangasta väännettynä näin:

Saadakseen minimieläkkeen maatalousyrittäjä maksaa 23 700 euron MYEL-työtulosta vuosittain sen 10,3 prosenttia (yli 56-vuotias hieman enemmän). Jos työtulo ja tulevan eläkkeen perusta määritellään noin 37 000 euroon, vuosittainen vakuutusmaksuprosentti on 21,2 (yli 56-vuotiailla 22,4).

Eläke, kuten tiedät, ei kuitenkaan ole sama kuin työtulo vaan jotain (olisiko kuutisenkymmentä) prosenttia työtulosta vuositasolla. Vertailun vuoksi, korvaa MYEL -> YEL niin oletettavasti tiedät mistä puhutaan. Väite että maatalousyrittäjä maksaa eläkkeestään 10 prosenttia ja valtio loput on yksiselitteisen valetta. Yhtä väärin kuin että yrittäjä maksaisi eläkkeestään 22 pros ja valtio loput. Puuttumatta nyt siihen että valtio ei maksa eläkettä, vaan eläkevakuutusyhtiöt.

Voidaan toki keskustella onko oikein, että alemmissa tuloluokissa tuo eläkemaksu prosentuaalisesti on pienempi maatalousyrittäjillä kuin yrittäjillä tai palkansaajilla. Minusta ei ole oikein. Mutta sitten keskustellaan edes asiasta eikä ennakkoluuloista.

Ymmärrän toki. Niin?

Tuossahan tuo eläkemaksuprosentti tulikin korjattua, katsotaan sitten seuraavaksi miten maatalousyrittäjien eläkkeet todellisuudessa rahoitetaan.

Otetaan vuosi 2008 esimerkiksi. Vuonna 2008 maksettiin Myel-eläkkeitä 828 miljoonaa, josta valtion maksuosuus oli 458 miljoonaa eli 55 %. Loput rahoitettiin eläkemaksuilla.

Mitä sitten saatiin tällä rahalla? Keskimääräinen kuukausieläke oli roimat 422 euroa ja eläkkeensaajia kaikkiaan 162 095. Eläkevakuutusmaksun maksajia oli 84 063 eli jokaista vakuutusta maksavaa kohti oli 1,9 eläkeläistä.

Luvuista voi päätellä, että nostamalla vakuutusmaksu yli kaksinkertaiseksi eli jonnekin 50 % pintaan työtulosta voitaisiin eläkkeet kustantaa pelkillä eläkemaksuilla. Tilanne johtuu rakennemuutoksesta: eläkeläisiä on huomattavan paljon verrattuna aktiiveihin vielä jonkin aikaa.
Hieman samankaltaisten asioiden eteen Suomen eläkejärjestemä joutuu kokonaisuudessaan tulevaisuudessa. Kovin kohtuuttomana en tuota keskimääräistä MyEl-eläkettä kuitenkaan osaa pitää.

Lähteet:

MELA:n tilastosivut

http://asp.hci.fi/mela/tilastot.nsf/079 ... d?OpenForm

Eläturvakeskus
Tyoeläkkeiden rahoitus 2008
9 YEL:n ja MYEL:n mukaisten eläkkeiden rahoitus

http://www.etk.fi/Binary.aspx?Section=40886&Item=64583

Hmm.. taisi tällä kertaa sitten olla Mirepoixin luvuissa aika vahvat liioittelukertoimet. Ja kaikki liioittelut vielä samaan suuntaan, mistä sitten johtuikin.

"Puhun niin totta kuin osaan."

Aivan kuten epäilinkin. Lähteesi (joka muuten käyttää omana lähteenään täsmälleen samaa tilastokeskuksen taulukkoa kuin minkä linkkasin) kertoo kotitalouksien tulosta, jonka sinä, epähuomiossa varmaankin, olit ymmärtänyt yhden ihmisen tuloksi.

Siten, että jos määrään itselleni tulotason, jonka jokin kuviteltu "toinen" saisi toimestani, se lienee pikkasen eri asia kuin reaalinen tulo, josta mainittu kuvitteellinen palkansaaja maksaa sen eläkemaksun pakosta yhteiseen kanssaan, sitä kutsutaan muuten kans sillä "työtuloksi".

Jos et vieläkään ymmärtänyt, niin ehkä yhdistetty sosiaalipolitiikan ja kansantaloustieteteen pikakurssi auttaisi, kuuluvat olevan muodissa.

Jos lähdemme siitä, että ylipäätään maataloustoimijan palkan maksaa veronmaksaja, niin mielisin nähdä sen kaavan sinulta, joka osoittaa että mainittu 90 % ei ole kasautuvasti validi.

Se mistä äsken puhuttiin, oli siis onko työtulo se mitä verottaja katsoo sen olevan (palkansaaja) vai se mikä on itse ilmoitettu (yrittäjä, maanviljelijä), onko mielestäsi ihan nyt ok näin. Itsestäni, joka siis en kyllä ole kansantaloustieteilijä, vaikuttaa nyt vahvasti siltä että jotkut maksavat yhteiseen kassaan vähemmän. Oletko sinä?

Niin siis YEL:in ja MYEL:in muodostuminen ovat minulle kristallinkirkkaita eikä kumpaakaan tietääkseni opeteta suosittelemillasi kursseilla. Sinähän se tässä olet levittänyt valheellista informaatiota maatalousyrittäjien eläkkeen maksurakenteesta, mikä nyt toivottavasti tuli korjattua useamman kirjoittajan voimin.

Kuten todettu, myös käsityksesi Suomen maataloustuiden määrästä heittää noin 100 prosentilla mikä on sinällään merkillistä, koska oman ilmoituksesi mukaan sinulla on melko vahva tietopohja po. asiasta.

Emme lähde siitä ilman että perustelet asiaa jollain todellisilla luvuilla.

Jos lähdemme siitä että sinä väität valtion maksavan 90 % "maataloustoimijan" eläkkeestä niin katson todistustaakan olevan sinulla semminkin kun asia on jo edellä lähdeviitteillä kumottu.

Mites verottaja tähän liittyy? Jotkut toki maksavat yhteiseen kassaan enemmän, hyvätuloiset palkansaajat pakosta ja YEL- sekä MYEL -yrittäjät vapaaehtoisesti (ne jotka maksavat). Seikka joka vaikuttaa tietenkin tulevien eläkkeiden tasoon eli enemmän maksaneet nostavat tietenkin enemmän eläkkeitä. Onko tässä jotain epäselvää?

Millä kursseilla? Minä alan nyt havaita että haastat tavalliseen tapaasi riitaa. Kyllä näistä sosiaalipolitiikan kurssilla oli muistaakseni puhetta. Se mitä et lukijoille kerro, on siis se että jos MYEL-työtulo määräytyy YEL-työtulon tavalla, se on yrittäjin itse määrittelemä summa, eikä verrattavissa palkansaajan eläkerasitteeseen. Kuinka paljon eläkkeestään maatalousyrittäjä maksaa itse, on tämän keskustelun eräs säije. Kaivamani tiedon mukaan noin 10 %, oliko sinulla jokin muu laskelma. Haluaisin nähdä sen. Vaikeahan sitä on tietysti tehdä, koska on huomiotava myös se, kuinka paljon mainitusta työtulosta on jo tukea.


Ei tuota esitettyä väittämää ole nähdäkseni kumottu. Sen leimaaminen valheeksi on aatoksen paloa.


Yhteenlaskettu kansallinen ja EU-tuki ja kaikki muut piilotuotuet on tuon artikkelin mukaan 4 miljardia euroa. Sinun, täytyy sanoa varsin trollaavan, käsityksesi mukaan se on siis 0 euroa? Yritä rauhottia ja perustella jos haluat jatkaa keskustelua. Miksi suhtaudut asiaan noin fanaattisesti? Esitä omat lukusi, älä rähjää.

Mielenkiintoista kuinka kiihkeää palaute on, jos näistä dogmeista yrittää keskustella. Omavaraisuuseste on mielestäni ylisuuri eikä sille ole perusteita, sen säätäminen on kuitenkin "isänmaanpetturuutta". Lakko-oikeuden käyttökin on on "epädemokraattista" ja jotenkkin Suomea loukkaavaa. Tällaista tekstiä tulee kun keskustalaisuutta hieman raaputtaa: tympeää nationalismia.

Maataloustuen määrästä ja eläke-eduista ei saa keskustella, koska kaikki luvut ovat vääriä. Minusta jos OECD huomauttaa suomea ylisuurista tuista, niin kyllä siinä täytyy jotain perää olla.

Esimerkki omasta elämästä: kesäasuntoamme, joka sijaitsee sukumme kotikonnuilla, vastapäätä kapen järven oisella rannalla on viettävä rinne, johon on tunnollisesti kymmeniä vuosia levitetty kemiallisia lannotteita, jotka ovat valuneet suoraan järveen, joka on pahasti rehevöitynyt, vaikka mitään muuta rasitetta ei ole kuin maanviljelys. Tunnen omistajan ja hän menettelee niin koska viljelyä tuetaan. Suoja-aluesuositusta ei ole noudatettu koska se on Kepun vaatimuksesta vapaaehtoinen ja siitä saatava korvaus on kuulemmä vähäinen (siis oikeasti maksetaan siitä ettei saastuta). Vilja levitetään pienelle pellolle isolla trakotorilla ja korjataan massiivisella puimuirilla, jotka ovat tuella hankittuja kallita laitteita, vaikka ko. viljelijän viljelysmäärä on pienehkö. Minusta tilanteessa ei ole mitään järkeä.

Anomalian mukaan jos maisemaa ei hoidettaisi, se kasvaisi pajua. Minusta siihen voisi istuttaa kyllä takaisin metsänkin ja laskea kuinka paljon ko. viljelijä käyttää hankintoihinsa tukea ja paljonko tuottaa ja maksaa sosiaaliapuna ko. erotus käteen, siitä että tekisi jotain hyödyllisempää, vaikka istuisi pellolla ja miettisi voiko ryhtyä viljelemään siitakesieniä siinä tyhjässä (tukirahoilla rakennetussa) navetassaan. Ei ole mieltä maksaa kuluja sellaisesta asiasta joka ei tuota. On mielekkäämpää maksaa rakennemuutoksesta.

Ei sitten ainakaan leivän päälle niitä sieniä laitettaisi, jos viljan viljelystä Suomessa luovuttaisiin. Eikä lihan kanssa kastikkeeksi, jos rehuviljaa ei olisi. Vai toisitko kaikki muut elintarvikkeet muualta? Aiemmin kaipasit muistaakseni pieniä lähileipomoita, (jotka olet hukannut johonkin, meillä niitä on). Luulin sinun arvostavan lähiruokaa.

Älä nyt järkyty, mutta todennäköisesti leipäsi on jo tehty tuontiviljasta. Takana ovat ne ajat, jolloin viljaa sai tuoda vain erikoisluvalla. Itse muistan nekin vuodet, jolloin spagetti piti salakuljettaa maahan, durum-vehnää ei saanut tuoda, Keskustapuolue halusi näin, joten oikeaa pastaa ei ollut minkään kaupan hyllyllä.

Kyse ei ole viljan viljelyn lopettamisesta, vaan omavaraisuusasteen säätämisestä ja sen miettimisesti mitä kannattaa viljellä.

Meillä ei tosiaan ole pieniä lähileipomoja eikä kondiittoreja, siis Suomessa, yleisellä tasolla juuri lainkaan. Käypä Saksassa ihmettelemässä kuinka voi olla mahdollista että leipälajikkeita on niin paljon, niin tuoreina niin lähellä ja niin tiheässä. Boxberg-Heikka syyttää asiasta sosialismia, mutta itse näkisin, että kyse on arviostuksesta ja kaupan ketjuuntumisesta, Suomessa on aika mahdoton toimia ellei kuulu johonkin isoon ketjuun, joilla on poliittiset tukijansa. Kyllä, juuri siellä.

Helsingissä on leipomoita vähemmän kuin yhdessä eurooppalaisessa kaupunginosassa. Ja hassu piirre on, että paras leipä tulee ulkomaalaisten leipureiden perustamista pikkupuljuista. Jonnekin se taito ja viitselijäisyys vain katosi, ja ammattiylpeys.