KESKUSTELU

Sitä en kiellä, etteikö osuustoiminnalla saisi olla suurempi osuus nykyisessä yhteiskunnassa. Taitaapa maininta osuustoiminnasta löytyä vielä kepunkin puolueohjelmasta. Osuustoiminta on kuitenkin ensisijassa yksilöiden asia, ei valtion tai EU:n.

Toinen asia on sitten onko puimuriosuuskunta sopiva ratkaisu tähän. Hyvä puintiaika on kuitenkin suhteellisen lyhyt ja silloin ei ole aikaa ruveta odottelemaan, että yhteinen puimuri vapautuu.

Se mitä setäsi ja hänen naapurinsa tekee on minulle täysin tuntematonta ja siihen en ota kantaa. Investointi tuki ei kuitenkaan kata täysin investointia, joten setäsikin on siitä puimuristaan jotain maksanut.



Väitteesi perustuu siihen olettamukseen, että kotimainen maatalous olisi jotenkin yhteisen edun vastaista. Alkiota mukaillen sinua taitaa se ahneuden synti vaivata, kun et pysty "omastasi" antamaan muille. Kaiken olisit poistamassa mikä ei suoraan itseäsi hyödyttäisi.

Täytyy kyllä myöntää, että tämä sopii loistavasti vaatimukseesi "liberaalista" keskustasta. Liberaaliutesi näyttäisi kylläkin tarkoittavan vain klassista liberalismia ja yövartijavaltioita.

Tuskin "suomalainen talonpoika" sellaiseen taipuu, mutta olisiko tässä kuitenkin jokin optimi jossa tukea säädettäisiin tilakoon mukaan, että tuettavan puimurin tulisi ainakin mahtua pellolle? Vai voitaisiinko tilakoot vielä puolittaa ja ostaa jokaiselle oma New Holland -puimuri, joka juuri ja juuri mahtuisi kääntymään tiluksilla? (á 140 000 e)


Sanoin setä, en setäni.


Uhri on syyllinen. Veronmaksajan vika kun ei rahoita joidenkin elämäntapaa. RAY:n vika että Kaikkonen rahasti. SKOPin vika että Juhantalo kiristi.


Eikö se kepu ole tässä kuitenkin se oikeistopuolue joka tilailee niitä talousliberaalien kaupallisten thinktankien papereita verorahoilla "seuraavan hallitusohjelman" pohjaksi? Minä arvostan arvoliberaalisuutta, en talousliberaalisuutta.

Niinhän tässä on käynnyt viimeisen 20 vuoden aikana että tilakoko on kasvannut kohti suurenpia yksiköitä, et siiten tätäole huomannut?

Ovat tainneet pienet pläntit omistavat sedät voittaa lotossa ja nyt viljelevät maata niin kauan kuin rahat riittävät. Investointiavustusta kun saa vain yhteiskäyttöön tai -omistukseen tuleviin sadonkorjuukoneisiin.

No, joka tapauksessa maatalouden investointiavustusten kokonaismäärä on vuodelle 2010 80 - 100 miljoonaa €.
Korkotukia myönnetään max 300 miljoonan € lainoille, jotka siis haetaan pankeista, valtio ei enää näitä lainoja myönnä.
Investointiavustukset ovat lypsy- ja nautakarjataloudelle osittain EU-rahoitteisia, mutta pääosin investointituet rahoitetaan Makeran varoin. Makera on rahasto, joka perustettiin asutustoiminnan varoille ja jonka tulot koostuvat valtaosin sille siirretyistä valtion aikoinaan myöntämien maatalouslainojen lyhennyksistä ja koroista. Varat ovat ehtymässä ja kaiketi Makeralle on jonkin verran siirretty budjettivaroja viime vuosina. Korkotuet menevät valtion budjetista.

Nyt haluaisin tietää, mistä Mirepoix veti tuon 4 miljardia ja sitten 3 miljardia, kun suorat tuet ovat luokkaa 2 miljardia ja esim. investointiavustuskin (joka ei ole pääosin suoraan pois valtion budjetista, mutta tietysti epäsuorasti) on suuruusluokkaa 80 - 100 miljoonaa. Tai tiedänhän minä, tällä kertaa lähteeksi kelpasi nimetön mielipidekirjoitus jossain epämääräisessä nettilehdessä, vaikka Mirepoix yleensä vaatii ainakin muilta kirjoittajilta luotettavia lähteitä. Mainittu nettikirjoitus oli sekoitus faktaa, ja fiktiota ja väärinkäsityksiä (esim. eläkkeiden rahoitus).

Se siitä, nyt anomaan investointitukia. Ohessa käytettävissä olevat varat, myöntämisperusteet ja myönnettävät osuudet.


http://www.pirmk.fi/lomakkeet/Investoin ... ivaala.pdf

Arvasin, että sinä et ymmärrä todellisesta elämästä mitään, mutta yritetään nyt vielä. Ehkä olisi sinunkin kannattanut käyttää aikasi johonkin muuhun kuin kansantalouden peruskursseihin? Toisaalta et kyllä niilläkään oppinut muuta kuin puhumaan muunneltua totuutta(antamasi luvut maataloustuesta). Kreikkalainen kirjanpito on varmaan sinun mieleesi, ja on kai Kreikassa maatalouskin paremmalla tollalla kuin täällä kepun sementoimassa Suomessa.

Yksi viinirypäleiden polkija voi kerrallaan polkea vain yhdessä rypäleläjässä. Samoin yksi puimuri voi puida kerrallaan vain yhdessä paikassa. Rypäleitä toki voi polkea huomennakin toisessa sammiossa, mutta viljakorjuussa asiat on toisin. Syyssateet tekevät pelloista savivelliä ja raskaat koneet uppoavat sinne kuin suohon. Toki voisit vaatia laiskoja jyväjemmareita korjaamaan satonsa jo kesäkuussa. Mieluiten ennen juhannusta, niin olisivat turhat traktorit ja puimurit poissa teiltä ja pääsisit rauhassa hurauttamaan viikonlopuksi nauttimaan maaseudun rauhasta hyvän ranskalaisen punaviinin ja parman kinkun kera.

Siitähän se sinun itkusi vasta pärähtäisi, kun laiskat maalaiset osuuskunnan varjolla hankkisivat vain yhden puimurin ja sen ansiosta vilja mätänisi pelloille tai päätyisi harakoiden suihin.

Kuulostaa aika uskomattomalta, peruste? Että navettakin tulisi pakosta siis rakentaa yhteiseksi naapurin kanssa, jos sielle aikoo saada tukea? Sosialismi onkin pidemmällä kuin olen ounastellut Täällä puhutaan kyllä "luonnollisesta henkilöstä", joten luulenpa että panet omiasi:
http://www.mavi.fi/fi/index/maaseudunra ... ituet.html
Hupaisa sivuhuomio: jos esim. puimurin tuki ylittää, tai saattaa ylittää 50 % sen hankinta on kilpailutettava kuten julkisten hankintojen laissa sanotaan. Hehheh. Sedät ajelevat siellä rannassa siis julkisilla liikennevälineillä.


Niin, myönnettäköön uudelleen että lähde oli hieman perseestä. Mutta kuten sanottua ei tuo virallinen 2.5 mrd ole koko totuus, siitä puuttuu mm. listaamani erät. Tukisettihän on viidakko tukia.
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maat ... atuet.html

Ymmärsin tekstistä, että hän laski suoran maataloudelle myönnetyn tuen lisäksi kaikki tuet, mitä maalainen voi saada. Kai siinä oli mukana sairaan lapsen hoitotuesta alkaen todella kaikki. Onhan se väärin, että maalaisia tuetaan, hehän asuvat lomanviettopaikassa, yhtä lomaa läpi vuoden, toiset sentään tekee oikeita töitä.

Samoja tukia voi saada kaikki pienyrittäjät, esim. omistajavaihdoksessa. Jos tuki tulee yrityskeskuksen kautta se on tietysti paljon hyödyllisempää tukea.

Kappas vain, tuli kovin moniselitteinen lausahdus, kun tiivistin kaksi lausetta yhteen. Otetaan uusiksi. Investointitukea saa sadonkorjuulaitteisiin silloin ja vain silloin kun ne tulevat yhteiskäyttöön tai yhteisomistukseen. Tarkemmat investointituen myöntämisperusteet, kohteet ja osuudet purettuna käytännön tasolle löytyvät linkistäni, jota et siis lukenut. Tuo Mavin teksti on yleisluonteista kuvailua.




Missä on sanottu, että "virallinen" tuki on 2,5 miljardia? Mitä tulee tuohon eläkkeeseen, en sitä laskisi maataloustueksi. Yhtä hyvin sitten voitaisiin nimittää yrittäjien ja miksei työntekijöidenkin eläkkeitä yritystueksi. Veroluonteisella eläkemaksuilla (ja yrittäjien kohdalla pieneltä osin suoralla budjettirahalla) nekin rahoitetaan. Ero on itse asiassa vain siinä, että maanviljelijöitä on eläkkeellä 1,9 jokaista aktiivia kohden, kun työntekijöillä suhde on jotain 0,4.

No oletkos kuulut siitä että maataloudessa yleistyyy koko ajan tuo koneurakointi Noissa maataloustöissä.Yhä enennevässsä määrin teetetään töitä niinhin erikoistuneelta urakoitsijalta joten itsetekeminen alkaa jossain määrin väistyä.

Mire irvaili tuossa että pitäisikö rakenaa yhteisiä navettoja? sellaistakin alkaa pikkuhiljaa tapahtua että useampi viljelijä laittaa "Hynteet "yhteen ja perustaa yhteisen suuremman yksikön.Joten se kehitys mitä mire peräänkuuluttaa on jo tapahtumassa.

Kyllä minä sen silmäilin, mutta lienee aika kohtuutonta odottaa, että jos viittaa monikymmensivuiseen aineistoon, että opponentti lähtisi sitä rivi riviltä purkamaan. Jos sinulle on väitteesi tueksi lause, niin voit sen itse poimia ja laittaa linkin sen vahvistukseksi. Eli väittämäsi oli, että investointitukea (70%!) saa nykyään vain jos sadonkorjuulaite on yhteisomistuksessa. Merkittävä parannus, jos näin on. Ehkä noiden setien puimurit, joista veronmaksajat olivat maksaneet arvioilta 200 000 e, olivat toisaan osaomisteisia keskenään tai vaikka kolmannen vastaavan naapurin kanssa. Mieletöntä touhua noilla tilakooilla, joka tapauksessa, siis taloudellisesti. Nämä tuet tulee laskea mukaan ilman muuta tukisummaan, jos puhutaan maataloustuista. 2,5 mrd on summa jolla Suomi on tukenut maataloutta, tieto on tosin vuodelta 2002, kun tarkistin. Perusteet monille muillekin käsityksellieni löytyvät täältä:
http://www.valt.helsinki.fi/staff/mmatt ... ous704.pdf
Kannattaa lukea tuon CAP-mallin historia esityksen loppupuolella semikä meni pieleen. Paperissa tuetaan myös käsitystäni siitä että ilman EU:ta Kepua ei oltaisi saatu kotimaisin voimin edes tällaiseen löyhään liekaan, missä se nyt on.


En irvaillut, vaan koska tiedän ettei sellaisia pidettäisiin Suomessa kolhooseina, kumosin esitety väittämän sellaisten olemassaolosta. Minusta osuuskuntamalli, jossa kylä jakaa osan investoinneista on eräs hienolta kuulostava malli, mutta menepä sanomaan se julkisesti. Itäsuomessa tuohon voisi olla perinteitäkin, karjalassa veronkantoyksikkönäkin joskus on ollut kylä. Kulttuuri on toinen, saunassa lauteet ovat vastakkain. Itse olenkin muutamaan kertan ihmetellyt mihin tällainen katosi, nykyään vallitseva käsitys suomalaisuudesta on länsisuomalaisuus. Tai jopa pohjanmaalaisuus, joka taas on itselleni hyvin vierasta.

Luet taas omiasi. Kepuhan se Suomen EU:hun ajoi. Ja "lieka" ei kyllä maatalouspolitiikan kohdalla ole mikään löyhä, vaan kireä hirttosilmukka. Suomen maatalouspolitiikasta eivät ole suomalaiset päättäneet 15 vuoteen.



Yhteisöllisyyden tuhosi 1940-1950-luvuilla lopultakin toimeenpantu uusjako, joka tuhosi länsisuomalaisen kylärakenteen ja levitti talot muutaman kilometrin päähän toisistaan. Sitä ennen monikin asia oli ollut yhteistä. Lahkomyllyt, lammassaaret, tarvemetsät, siitossonnit ja jne. Yhdessä talonnumerossa saattoi 1900-luvun alussa olla todellisuudessa montakin taloa ja sukua.

Mitä tulee sitten kulttuurien paremmuuteen, niin aika kuolleelta näyttävät Savon ja Karjalan kylät kun sinne joskus vahingossa eksyy. Yksi talo keskellä korpea ja vieressä hehtaari pakettiin pistettyä kivistä pajupeltoa. Talot ovat rempallaan ja niin on talon isäntäväkikin.

"Pitää ihtekki yrittää, niin Jumalakin auttaa" sanoo pohjalainen sananlasku.

Hooh, en lue, niinhän tuossa suoraan sanotaan ja se on aivan totta, suomalaiset eivät ikinä olisi päässeet sopuun Kepun maatalousvallan rajoittamisesta, se voima tuli hakea ulkoa. En muuten tiennytkään että kansallisesta tuesta (jotain 550 miljoonaa euroa + sosiaalieduista + kirjanoitotulkinnosta + eläkezydeemeistä) vastaa EU.


Tarkoitatko että karjalaisten vika tämäkin? Siis meidän puoliryssien, jotka saavuimme siinä 30-luvun lopulla jo länsisuomeen pitämään praasniekkaa kauhuksenne?

En kyllä usko tuohon kuvaamaasi yhteisöllisyyteen, kylä yksikkönä on sille vieras ajatus. Pihapiiritkin ovat olleet erilaisia karjalassa ja pohjanmaalla. Ehkä se on se mikä mättää? Siksi kylät kuolevat koska ei ole mitään yhteisöllistä joka presentoituisi työnjaossa. Ero on siis huomattava, jos vertaa vaikka esimerkkimaana käyttämääni Ranskaan, mutta kyllä muutkin käyvät. On kylän baari/bistro, jossa oikeasti käydään syömässä, on leipuri ja on kauppa ja majatalo. Sinusta taas tämä on jotakin joka ei kuulu "suomalaiselle talonpojalle", minä taas olen pyrkinyt hieman nostamaan sitä nykyaikaan, jospa se sinun kuvasi asiasta perustuukin pitkään tukijaiskauteen joka on näivettänyt aidon rakenteen ja estänyt kuvaamani yhteisän synnyn?

Jostain syystä suutut aina jos tuon tätä mietelmääni esille? Tai ilmoitat "nauravasi" asialle. Ilmeisesti johonkin arkaan paikkaan kosketaan?


Itäsuomalaiset talot ovat aina länsisuomalaisten mielestä rempallaan, kyse on elämänasenteesta. Jotkut saavat ilon siitä että halkopino on suorassa osoittavat sen mökötttämällä koko elämän, toisten mielestä kanssakäyminen on se mikä on hauskaa, mutta asialliset hommat hoidetaan kyllä. Tätä juuri tarkoitin kulttuurierolla.

Osuukunta malli on tietysti yksi mahdollisuus ja osekeyhtiö malli toinen mahdollisuus toimia yhdessä Suomessa on esmerkiksi sikaloissa paljon suuria yksiköitä jotka toimii osekeyhtiö pohjalta ja ne omistaa viljelijät. Lehtitietojen mukaan keskisuomeen suunitellaan jopa tuhannen lehmän navettaa joonka omistai koko kylä osakkaina. Eli mirepoix kyllä sitä yhteistoimintaa alkaa olla ja se tulee yleistymään koko ajan.



Onko siis yhteistoiminta osuuskunta vai osakeyhtiö pohjainen on makuasia sinänsä. Pääasia on se että sitä kuitenkin on jossain muodossa.

No nyt kyllä kuvittelet taas ihan omiasi, mutta minkäs teet. Karjalanpiirakatkin on ihan hyviä, joskaan ei ohrarieskan veroisia.



Sinun uskollesi en voi mitään, mutta onneksi totuus ei ole sinun uskosi varassa. Itäsuomalainen kulttuuri on kyllä osoittanutunut vähemmän "elinvoimaiseksi", jos sellaista sanaa voi käyttää. Itä-Suomessa väestön vanheneminen, maaltamuutto ja alueiden kuihtuminen on huomattavasti suurempi ongelma kuin täällä lännessä.

Kyllähän maallakin on "bistroja" johon kantaväestö kerääntyy viettämään aikaansa. On ABC:tä, 4H-myymälää, rautakauppaa, varaosaliikettä, erilaisia yhdistyksiä(seuroja kuten täällä lännessä on ollut tapana sanoa) jne. Vaikka et itse nenäpystyssä kulkiessasi yhteisöjä huomaisikaan, niin se ei tarkoita sitä etteikö niitä olisi olemassa. Se mitä sanoin talonpojasta tarkoitti sitä, että talonpoika on talonpoika eikä mikään kestikievarin leipuriapulainen.

Harmi kun ei ole nyt sopivaa kirjaa kädessä niin antaisin sinulle suoran lainauksen J.W. Snellmanin mielipiteestä karjalaisista ja savolaisista. Tiivistettynä: laiskoja, lahjattomia, juroja ja lapsenkaltaisia.

Eikö se nimenomaan ollut sen pienviljeliyyden synty? Perinneruokia en osaa verrata, kuin suurempien linjojen pohjalta, itäinen ruokakulttuuri on monipuolisempi ja luovemmin yhdistelevä, mielestäni läntinen ruokakulttuuri kulminoituu limppisopassa.


Kyllä tuo rakenne on ihan fakta, ei Bomba-tyyppisiä taloja ole lännessä. Ei läntisessä kylässä ole samanlaista yhteisöä ja raittia. Mikäli katsot historiankirjaa, niin kuihtumisen alkusyy ajoittuu aika hyvin tapahtumiin jotka alkoivat 1939, tällöin ne laatokan rantamaat, joihin suomalaisuus visuaalisena metaforana rakentui lakkasivat olemasta enää suomalaisia. Jos Pohjanmaa olisi valloitettu, se olisi ollut parempi ratkaisu etenkin luonto- ja virkistysnäkulmien perusteella.


Kyllä olen bensa-asemat tosiaan huomannut. Niiden yhteydessä on ruokintapisteitä, jossa myydään ranskalaisia perunoita. En tarkoittanut ihan tätä paikallisella ruokakulttuurilla ja yhteisöllisyydellä. Ei kukaan tuke ranskasta syömään ranskalaisia perunoita ketjuhuoltamoon, täytyy sitten olla muutakin asiaa ja jokin hätä.


Ymmärsin kyllä, itse taas puhuin työnjaosta jonka estää mm. tuo urpoasenne palvelukulttuuria kohtaan.


Ei, kyllä minä olen laajalti perehtynyt siihen oikeistolaiseen nationalismiin joka näkyi lapuanliikkeen aikoihin ja sitä ennen diskriminointina maan sisälläkin. Nythän se näkyy pääasiassa suhteessa maahanmuuttajiin. Kenenkään mielestä viipurilainen saksalaista päivälehteään lukeava venäjän ja ruotsintaitoinen suomalainen kauppias ei ole enää laiska ryssä. Mutta ennen oli niin, että se minkä itäsuomalainen näki leppoisuutena, länsisuomalainen koki laiskuutena. Lapsenkaltaisuudenkin ymmärrän, jos ei tee koko ajan työtä irve kasvoillaan vaan esim erehtyy leikkiä laskemaan, on lapsenkaltainen. Lahjaton on varmaankin sitä ettei käy telttakokouksissa julistamassa osaavansa vähäkatekismuksen arameaksi ja esitäkin sitä rummutettuaan ensin jalkojaan kiivaasti lattiaan. Juroutta en osaa selittää, ehkä jokin heijaste, ehkä länsisuomalaiselle ei vain puhuttu, kun häntä luultiin kuuromykäksi, johtuen siitä ettei ollut viikkoon avannut sanaista arkkuaan, ennekuin katosi metsään.