KESKUSTELU

Mirepoix taas vaatii "asia keskustelua" ja tietoon perustuvia argumentteja. Heti perään kuitenkin itse turvautuu naurettaviin lipposlaisiin stereotypioihinsa. Olisi joskus edes itse hyvä toimia sillä tavalla kuin itse vaatii muilta.

Terveisiä vain täältä impivaaralaisesta kepulandiasta, joka on sementoitu 1920-luvulle. Usko horinoihisi jos tahdot. Sokea Reettakin kuitenkin näkee, että ne ovat pelkkää mielikuvituksen tuotetta. Toivottavasti emme samoille nahkurinorsille koskaan päädy.

Hm, ehkä tässä on vain vaikea nähdä toisen kantaa, mielstäni perustelen kyllä. Minusta te ette oikeasti näe koko kuvaa, ettekä edes tunnut ymmärtävän mistä puhun kun puhun vaikka ruokakulttuurista ja siihen liittyvästä laadun arvostamisesta ja työnjaosta välttämättömänä osana rakennemuutosta. Sellainen puuttuu kokemuspiiristäsi, linkkaamani konkretisoinnit ohitat tai leimaat elitistisiksi. Välillä syyttelet palkansaajia (90% suomalaisista).


Kuinka niin, mikä sitten on Kepun visio? Menneiden vuosikymmenien tukipolitiikka ei paljon muuhun viitannut. Kärjistäisin vielä, jos sallit: kepu juuret ovat korpikommunismin vastustamisessa, lupaamalla maatalousluokalle rajattuja etuja, se sai radikalisoitumisen aisoihin. Tämä hyvä. Kommunismi on kuitenkin kuollut ja yhteiskunnan täytyisi kehittyä. Se tarkoittaa maaseudullakin monipuolistuvaa elinkeinorakennetta ja uutta suhdetta luontoon, muihin ihmisiin ja tuotannon laatuun.


Aika henkilökohtaisesti otat erilaiset näkemykset. Suutuitko nyt noin paljon siitä että Arla-demonisointisi kämähti, ei Ruotsissa tosiaan ole tapahtunut samankaltaista pienten tuotantoyksiköiden alasajaoa vaikka tilakoko onkin suurentunut, ne ovat erikoistuneet, vrt. tuo juustola joka olisi Suomessa mahdoton.

No, ehkä minun on vaikea ymmärtää mielipiteitäsi, kun kantavana teemana niissä tuntuu olevan vain kotimaisen tuotannon alasajo. Vaadit oletetun suomalaisen "ylituotannon" alasajoa. Samalla ostat kuitenkin hymy huulilla ja silmät kiiluen Suomen markkinoille polkuhintaan työnnettävää ruotsalaista ylituotantoa. Kaiken lisäksi ylituotanto koskee vielä maidon kaltaista bulkkituotetta. Haluatko siis Ruotsin tuottavan Suomen elintarvikkeet?

Lisäksi puhut kauniisti paikallisesta pientuotannosta, mutta samalla haluat siirryttävän maataloudessa ja sen tuotteiden jalostuksessa yhä suurempiin ja monikansallisiin yksiköihin. Tämäkö on niitä pienleipomoita ja puimuriosuuskuntia?



Taas olet täysin hakoteillä, kuten tavallisesti. En nyt jaksa tilastoja hakea, mutta maaseudun elinkeinorakenne ei ole 70 vuoteen ollut sellainen kuin kuvittelet. Alkutuotantannon parissa ei tosiaankaan työskentele 80% maalaisväestöstä, kuten vielä 1920 - 1930-luvuilla. 20 prosenttia on varmaan lähempänä ja sekin luultavasti liikaa. Voisit tosiaankin päivittää tietosi edes 1950-luvulle.



En ole kyllä huomannut minkään Arla-demonisointini kämähtäneen. Arla on Kiinassa omien sanojensa mukaan tuottanut ja myynyt kuluttajille myrkyllistä maitojauhetta. Eihän se tietenkään tarkoita sitä, että ruotsalaisten maitopurkkiesi sisältö olisi myrkyllistä. Sen myrkkymaitojauhe kuitenkin kertoo, että Arla ei ole mikään absoluuttinen hyvä kuten haluat ajatella.

Väitteesi sisältää muuten melkoisen loogisen ristiriidan. Väität, että Ruotsissa pieniä tuotantoyksiköitä ei ole alasajettu, mutta samaan hengen vetoon toteat tilakoon kasvaneen. Lisäksi olet aikaisemmin todennut, kuinka Ruotsissa tilakoko on Suomea keskimäärin selvästi suurempi. Lisäksi olet useasti todennut kuinka Ruotsissa tilat ovat suurempia ja tehokkaampia, kuin täällä sementoidussa impivaarassa.

Tarkoitit varmaan sanoa, että "Ruotsissa maatalous on teollistunut sosialidemokraattisen hegemonian ansiosta huomattavasti Suomea enemmän. Suurtilat ja suurmaanomistajat tuottavat tehokkaasti koko Pohjolan markkinoille halpoja bulkkituotetta, jotka onnistuneesti ajavat pienet paikalliset kilpailijat alas. Suomen tulisikin innokkaasti ottaa vastaan Ruotsin maateollisuuden ylituotanto, ja päättäväisesti ajaa loputkin kotimaisesta maataloudesta alas."

Minun taas on vaikea ymmärtää mielipiteitäsi koska ne perustuvat oman edun tavoitteluun eikä yhteiseen hyvään. Kuten osoitin, Arla-Ingman ei merkitse kotimaisen tuotannon alasajoa, vaan sen tehokkaampaa kanavointia kilpailua lisäämällä. Kerroin sinulle myös esimerkin siitä, että isot yksiköt voivat hyvin elää rinnan pienten yksiköiden kanssa, se vaatii vain erikoistumista, jota ohjaamaton tuki ja asenneilmapiiri estää. Taas kärjistetään: Mielestäni todellinen maasedun ystävä olen minä, ja sen tuho olet sinä.


Vakuuttavampaa, ainakin asteen verran, voisi potentiaalisesti olla se, että kommentoisit jotain, jota olen sanonut etkä jotakin, jonka keksit itse.


ja tässä on sinusta ristiriita, oikeasti? Etkö ymmärtänyt sanaakaan siitä mitä olen puhunut moniyrittämisestä ja erikoistumisesta. Erikoistumista ei ole estänyt perinteisesti ulkomaalainen kilpailu vaan Valion ja muiden vastaavien rakenteiden nihilistinen suhtautuminen paikallisen tuotantoon, oli se juustoa tai makkaraa tai what ever. Suomessa koko linja on tukittu muilta tehokkaasti jakeluun ja kauppaan saakka.


Osasyy saattaa tosiaan olla se, että ruotsissa aluepolitiikan lippua on heiluttanut sosiaalidemokraattinen puolue, joka ei ole sitoutunut impivaaraan. Suomessahan Keskustan ideologia on lähellä jonkinlaista agraarisosiaalidemokratiaa sen historiallisen alkutehtävän johdosta, joka siis oli tavallaan vaihtoehdon tarjoaminen maadeudulla korpikommunismille.

Jatkakaamme kiintoisaa keskinäisruoskintaamme kun palaan lomilta.

Mitähän omaa etua minä maataloudella oikein tavoittelen? Maata en omista aariakaan, eikä sitä ole vuokrallakaan, raktorilla on ajannut varmaan kahdesti elämäni aikana ja elukoita ei ole minkäänlaisia.

Mirepoix, mitä "maatalouden etuja ajavia" vero-kirjanpitoon liittyviä ihmeellisyyksiä siis tarkoitat?
Annoit kuvan, että ne ovat epäoikeudenmukaisia muihin yrityksiin verrattuna. Lasket ne jopa maatalouden tueksi. Miksi väität niin? Etenkään kun kerran myönnät, ettet tiedä asiasta juurikaan mitään? Luulet vain.

Poisto verotuksessa tuotantokalustossa poikkeaa jonkin verran yritystoiminnassa verrattuna maatalouteen.
(Teen nyt rohkean oletuksen, että ymmärrät, mitä poisto tarkoittaa.)
Esim. yritys hankkii työkoneen tuotantoaan varten. Verotuksessa vuosittainen poisto jaetaan yrityksen kirjanpidossa neljälle vuodelle yhtä suureen osaan eli neljännen vuoden jälkeen kone on "poistettu". (Toisaalta, aina ei välttämättä ole järkevää/mahdollista käyttää "maximi" poistoja.)
Kun taas maanviljelijä hankkii koneen, sen arvosta voidaan poistaa vuosittain korkeintaan 25% ns. menojäännöksestä.
Selventääkseni vielä.
Jyväjemmarin kone maksaa 100 000 euroa. Ensimmäisenä käyttöönottovuonna siitä poisto on 25 000 euroa, kuten yrityksenkin kirjanpidossa. Sen jälkeen käytäntö eroaakin. Jäljelle jääneestä arvosta muodostuu se menojäännös, 75 000. Seuraavana vuonna poisto lasketaan siitä 75 000 eurosta. Jolloin kyseisen vuoden poisto on 18 750 euroa. "Normaali" yritys olisi saanut tehdä samana vuonna siis 25 000 euron poiston.
Vieläkö väität maatalouden poistoja hämäräperäisiksi ja sumplituiksi?
Tuotantorakennuksilla yms. on huomattavasti pienemmät max-poistoprosentit esim. 10.
Jos tuossa yrityksen poisto-oikeudessa on tapahtunut muutoksia, jotka kumoavat yllä esitetyn, niin paremmin tietävät voinevat oikaista?

Ihanko empiiristä tietoa, että "järvesi" on pilannut maanviljelijän keinolannoitteet, jotka ovat valuneet suoraan vesistöön?
Epäilen.

Ihan noin yleensä.
Oletko koskaan kuullut luonnollisesta huuhtoumasta?
Aivan liian usein kuulen kaltaisiesi, uskossaan vahvojen, esittävän ravinnekurmitusprosenttejaan, jotka eivät huomioi lainkaan luontaista huuhtoumaa. On vain teollisuuden ja asumiskeskittymien "päästöt" ja sitten suurimpana maatalous. Toisinsanoen luonnollinen ravinteiden huuhtouma laitetaan kokonaisuudessaan maatalouden piikkiin! Mutta sehän ei haittaa teitä "kaikkitietäviä". Saadaan hienommat käppyrät maanviljelyn syyllistämiseksi, kun valehdellaan sopivissa kohdin.
Hmmm. Missähän olen törmännyt kyseiseen toimintatapaan ennenkin...

Ja väite, että yksittäinen maanviljelijä olisi saanut säännönmukaisesti EU:n-alkuaikoina tukea vaikkapa traktorin/puimurin ostoon oman tilan töihin, on säälittävyydessään omaa luokkaansa. Sanoisinko, että taattua Mirepoixia
Mutta kun lyödä pitää maanviljelijää, niin kaikki käy. Omat luulotkin!

Entäpä sitten se ylisuuri ja kallis naapurin sedän puimuri, jota niin kauhistelit.
Esimerkkinä:
"Setä" ostaa sen puimurin 140 000 eurolla. Pui sillä omat peltonsa, ja mahdollisesti urakoi 300 hehtaaria toisten peltoja.
Hehtaarilta hän veloittaa 90 euroa. Vuosittain tienaa kaiken muun lisäksi siis 27 000 euroa puimurillaan. Saman hän toistaa kuutena peräkkäisenä vuotena, eli tienaa yhteensä 162 000 euroa koneellaan. Kuudennen vuoden jälkeen hän myy käytetyn puimurin pois, sanotaan vaikkapa 70 000 eurolla.
Ynnäile siitä lystiksesi, mitä setä tienasi. (muista kuitenkin huolto- ja polttoainekulut) Ja samalla se piru pui vielä omat peltonsa.
Entä jos se setä puikin 400 hehtaaria vieraille vuosittain.
Tai sitten hänellä vaan sattuu olemaan rahaa... Vielä sitä on saanut käyttää, kuten on itse parhaaksi nähnyt.

Tervetuloa nykypäivään, Mirepoix.

Joten mirepoix ehkäpä kannataisi tutustua maatalouteen muutenkin kun sen kesä asunon vieressä oleban pellon touhua katsellen.Arvostella ttoki saa mutta toivoisi kuitenkin että perustiedot on ajan tasalla.

Maatalouden kannattavuutta ja useita muita tunnuslukuja eri Euroopan maissa pääsee vertailemaan MTT:n ylläpitämässä palvelussa.

Tuossa esimerkiksi oman pääoman tuottoprosentti. Siitä näkee helposti eron muun muassa Ruotsin ja Suomen välillä. Ei tekisi mieleni olla ruotsalainen maanviljelijä. Ellei tuosta vielä vakuutu, voi katsoa vaikkapa työtuntiansiot.

Kannatta myös tsekata vaikkapa kannattavuuskerroin, jos pitää ruotsalaisten tapaa järjestää maataloustuotantoa jollain tapaa parempana. Kannattavuuskerroin 1.0 tarkoittaa, että viljelijä saa työlleen palkan ja sidotulle pääomalle koron.

Lisätään tähän vielä noita eläkeasioita.

Maksetut MYEL-eläkkeet, eli keskimääräinen eläke 329 Euroa kuukaudessa tammikuussa 2010. Uusien eläkkeensaajien keskimääräinen myel-eläke 499 euroa kuukaudessa. Lähde MELA

Kaikkien eläkkeensaajien keskimääräinen eläke 1 344 euroa kuukaudessa vuoden 2009 lopussa. Lähde Eläkeuutiset

Kerroin jo olevani yrittäjä. Olen jo kertonut että pointtinani ei ole maatalouden tuntemus, vaan kansantaloudellinen näkemys siitä mikä on paras tapa kohdentaa resursseja.


Osakeyhtiössa noudatetaan ihan samankaltaista menojäännöspoistomenettelyä.


Kyllä, jos tietäisit jotain näistä asioista niin tietäist maatalouden olevan suurimpia veistöjen kuormittajia, mikä on hullun hommaa. Siis ostaa ulkomaanvaluutalla lannoteraakaianeet ja valuttaa ne vesistöhin arvonlisän ollessa aika pieni.
http://yle.fi/alueet/teksti/etela-karja ... 69245.html


Varmaankin jossain tieteellisessä aineistossa, joka ei huomioi salaliittoagendaasi?

Maatalouden ympäristövaikutuksiin puuttuminen näyttäisi Suomessa olevan jonkinasteinen tabu, vaikka viljelyn vesistöille aiheuttama kuormitus on erittäin merkittävää.

Merkittävin ympäristötukimuoto on maataloudelle maksettavat viljelytuet, joiden vaikutukset ympäristön tilan kohentajana ovat olemattomat käytettyyn rahamäärään nähden.
http://www.tkk.fi/Yksikot/Talousoikeus/ ... yo2005.pdf


Siis kiistätkö todellakin maatalouden investointitukien olemassaolon?
http://www.mavi.fi/fi/index/maaseudunra ... ituet.html


Tilastoista voisi päätellä että Suomessa maataloutta tuetaan enemmän?


Lisätään vaan, mutta ei nyt ihan kokonaan sotketa asioita, vertaat pelkän yrittäjäeläkkeen osuutta eläkkeeseen jossa on työeläke ja kansaneläke. Yrittäjäeläkkeen (YEL tai MYEL) voi periaatteessa päättää ihan itse määrittelemällä itselleen työtulon. YEL jää tutkimusten mukaan alle 700 euroon keskimäärin, johtuen juuri tuosta itsemääräämismahdollisuudesta, varmaankin sama koskee MYELIä.

On se Vanhanen senverran viisas kettu, ettei jää kotipesäänsä likaamaan.
Parempi erota ennen oikeuskäsittelyä, ettei puolueen maine likaannu.

Eikö kepulta löydy edes suht koht normaalia ihmistä pääministeriksi, enkä nyt nimenomaan tarkoita Väyrystä.

Voit toki avautua asiasta, niin ei tarvitse arvailla. Pointti oli että viiteryhmäsi etu on niin voimakkaasti esillä että se hieman häritsee kokonaisuuden edun katsomista.

Ajankohtainen muistutus oman maatalouden tärkeydestä: Satamalakko ei ole juuri vaikuttanut kauppojen tarjontaan. Vaan mikä olisikaan elintarvikkeiden saatavuus, jos meillä ei nyt olisikaan omaa maataloutta? Olemme parhaillaan keskellä sellaista kriisiä, joka vaikeuttaa elintarvikkeiden tuontia ulkomailta. Sellaistahan ei pitänyt nykymaailmassa enää koskaan tapahtua, eihän?

Muistuttaisin propagandasi yhteyteen kahdesta asiasta, jos sopii. 1) kyse ei ole ollut maatalouden lopettamisesta vaan siitä mikä on perustelluin omavaraisuusaste. 2) jos missiosi on promotoida ei-maatalousorientoitunutta keskustalaisuutta, niin kannattaisi muistaa se, eikä joka toinen päivä vauhkota talonpojan tappolinjasta ja siitä millaisia isänmaanpettureita lakko-oikeutta käytävät työläiset ovat, I suppose. 3) Jokaiselle suomalaiselle ostettaisiin maataloustuen määrällä vuoden ruoat varmuusvarastoon, joten ihan heti ei lakko vaikuttaisi vaikka maataloutta ei olisi lainkaan, joka siis ei ole suositukseni, vaan vain siirtyminen muiden maiden tasolle.

Aivan, sinä et tarkasti ottaen ole puhunut maatalouden alasajosta, mutta valitettavasti olen argumentoinut netin keskustelupalstoilla monen ilmeisen vakavissaan sellaista vaativan kanssa.

Ahtaajien lakko on todellakin täysin laillinen, vaikka julkisuussodan he kyllä ovat hävinneet 100-0. Käytin vain lakkoa esimerkkinä siitä, ettei ulkomaantuonnin varaan perustuva elintarviketuotanto ole suinkaan immuuni häiriöille.

Maatalouden tukia pitää todellakin laskea, mutta aivan täysin muiden maiden tasolle on vaikea mennä (jos nyt kovin paljon enemmän nytkään saamme). Epäsuotuisten olosuhteiden haitta on jotenkin korvattava, jotta pystymme ylläpitämään tuotantomme lähellä omavaraisuusrajaa.

Epäilen, ettei vuotuinen maataloustuki suinkaan riitä ostamaan vuoden ruokia varantoon, ei ainakaan normaalikulutustasolla.