KESKUSTELU

On totta, että Keskustassa on vahva agraari- ja aluesiipi. Mutta on sillä myös liberaalisiipensä. Aivan samoin kuin kokoomuksesta ja demareista löytyy vanhoillinen ja edistyksellinen siipensä. Keskustassa on vanhoillisensa, mutta kyllä sinne aina meitä arvoliberaalejakin mahtuu.

Miksi Keskusta tekeytyisi muuksi kuin mitä se on? Ruuhka-Suomen kaksi miljoonaa kyllä katsovat mielellään muuta Suomea nenänvarttaan pitkin, mutta jättää samalla kolme miljoonaa suomalaista likipitäen kokonaan Keskustan temmellyskentäksi. Suurista puolueista erityisesti SDP on lähes täysin hylännyt politiikassaan ns. Alueiden Suomen. Luulenpa että Pohjois-Karjalan ja Oulun demareilla on kova selittäminen puoluejohtonsa tekemisistä.

Meillä on täällä Tornion terästehdas, Raahen Rautaruukki, Oulun yliopisto. Satamat pidetään auki ympäri vuoden jäänmurtajien voimin, Oulussa ja Kemi-Torniossa on jopa pätkät moottoritietä. Oulussa on valtakunnan kakkoslentokenttä ja ratayhteyksiä ollaan kohentamassa. Meillä ei ole näitä, koska olemme pyytäneet, vaan koska olemme vaatineet! Yhteistä näille kaikille on, että niitä ollaan Helsingin seudulla vahvasti vastustettu.

Yksi vastustuksen muoto on puhuminen siltarumpupolitikoinnista. Minua on aina ihmetyttänyt, miksi liikennehankkeiden edistäminen Helsingin ulkopuolella on vastenmielistä ja tuomittavaa siltarumpupolitikointia, mutta Helsingin seudun liikennehankkeiden edistäminen on järkevää yhdyskuntapolitiikkaa! Näiden hankkeiden ainoa ero on yleensä hintalapussa. Muualla Suomessa puhutaan kymmenistä miljoonista, Helsingin seudulla sadoista miljoonista.

Lehtomäestä muuten. Eihän hän ole pakenemassa vastuutaan, vaan jatkaa ministerinä ja pyrkii tulevissa vaaleissa eduskuntaan. Mutta hän ei elämäntilanteensa vuoksi halua pyrkiä merkittävämpään ministeritehtävään (=pääministeriksi) eikä puolueen puheenjohtajistoon. On Aamulehden oma häpeä, jos menee tekemään vääriä johtopäätöksiä.

Tähän mennessä ehtottomasti asiantuntevin ja kannatettavin ehdotus Kepun puheenjohtajaksi. Tuksuhan on tottunut elämään sponsorirahalla ja lomailee suurimman osan ajastaan. Ainakin ilmaista ruokaa ja skumppaa on riittänyt neitokaisen nykyisistä uhkeista muodoista päätellen. Kun Tuksusta saadaan pääministeri, pääsee koko kansa nauttimaan sponsoroidusta ruuasta ja juomasta. Talvet voi rahvaskin sitten lomailla Thaimaasessa ja Maijamisessa ja kesät vaikkapa hoidella puutarhaa. Kyllä Tuksu hoitaa yhdelle pienelle kansalle sponsorit.

Siis pointtini oli, että Kepu on agraari/alue-puolue, vaikka sen äänestäjät eivät kaikki ole. Ymmärrän että puolueissa on eri linjoja, mutta tässä on kyse liian paljon siitä että liberaaleilla kalastetaan ääniä ei-liberaalisuudelle.



En vastusta aluepolitiikkaa, kyse on tukemisen asteesta ja siitä miten tuetaan.


Nämä ovat kaikki hyviä hankkeita, 90 % ei välttämättä ole.


Kyse lienee siitä mikä on hankkeiden panos/hyöty-suhde taloudelliselta kannalta ja tietysti myös siitä kuinka vähän Hgin seudun veromarkoista jää Hgin seudulle. Tiedätkö muuten kuinka vähän? Onko sillä sinulle merkitystä?

Asian dramaattinen puoli on siinä, että Suomella ei ole yksinkertaisesti varaa ylläpitää muita maita suurempaa maisemanhoitokansanryhmää, niin kivaa kun se olisikin. Tuottavaa työtä täytyy löytyä eikä sitä löydy keinotekoisella hajasijoittamisella. Tuottavaa työtä syntyy kaikkein vähiten perinnemetodilla jossa tuet leivottiin tukijaisina tuotteen tuottajahintaan. Ei ihme että palveluelinkeinoa ei koskaan syntynyt Suomen maaeudulla. Tästä tämän Googelin kanssa täällä on puhuttukin, hänen mielestään moniyrittäjyys on talonpojan alentamista. Tämä ylimielinen asenne on se jota ylläpidetään veromarkoillani. En pidä siitä. Se ei vaikuta todelliselta tarpeelta ylläpidettäväksi, vaan joltakin joka estää maaseutua kehittymästä. Käykääpä katsomassa miten homma hoidetaan vaikka muualla skandinaviassa tai saksassa ja ranskassa tai englannissa. Maaseutu voi tosiaan olla elävä. Mutta sen pitää muuttua.


Ns. virallinen selitys on ostettu aika helposti.

Jaa, vai tuota mieltä olen ollut. No näin ne asiat vääristyy, kun oikein kunnolla yritetään. Mielestäni on maanviljelijän alentamista, jos vaaditaan häntä pitämään Michelin-tähden arvoista viinitilaa Kainuun korvessa ja samalla tuottamaan maalle leipää. Sivuelinkeinot ovat aina olleet osa talonpojan arkea, mutta ne sivuelinkeinot on suoritettu pääelinkeinon ehdoilla. Nykyisinkin tiloilla usein vaimo käy tilan ulkopuolella "oikeissa" töissä. Noh, kukin taplaa tyylillään, mutta totuudessa olisi hyvä pysyä.

Edelleen odottelen todisteita Suomen puoluekentän väitetystä poikkeuksellisuudesta suhteessa "yleiseurooppalaiseen" kenttään.

Kyllähän sinä näin nimenomaan sanoit ja pilkkasit moniyrittäjyyden tavoitetta johon esimerkkinä kerroin kuuluvan vaikka bed&breakfast-majoitus, jolta puuttuu Suomesta muun euroopan tapainen yhteinen varausjärjestelmä. Tällaisen kehittämiseen tulisi kohdentaa aluekehitysvaroja, ei siihen että omavaraisuusastetta pidetään ylikorkealla. Kiistätkö siis yhä puheesi? Voin kyllä kaivaa viestisi esiin, jos on tarvis.


Ai, oletko tosiaan tällaista kaivannut? Mielestäni tämäkin on jo keskusteltu, olet unohtanut? Voit tarkastella minkä tahansa EU15-maan puoluekenttää. Aloitetaan vaikka Pohjoismaista, Sveduissajan Thorbjörn Fälldinin ennen muinoin ohjastaman vaikutusvaltainen Keskustapuolue on yhteiskunnallisen muutoksen myötä kannatuksellaan aika lähellä maanviljelijäryhmän kansanosuutta, tuoreen mittauksen perusteella: 3.1 %. Kansanpuolueella, siis arvoliberaalilla keskustapuolueella, on paljon suurempi kannatus. Samanlainen asetelma oli syntymässä Suomessa 60-luvulla, mutta eri suuntaan mentiin.

Tässä ote eräästä mielipidekirjoituksesta, jo hieman vanhempi, en jaksanut kirjoittaa samaa asiaa uudelleen:

Ruotsissa havahduttiin 60-70-luvuilla siihen, että "hei tämähän maksaa rahaa" ja "tämä rahahan on poissa mm. opetuksesta ja terveydenhuollosta", jolloin typerä alueellistaminen lopetettiin. Sittemmin Ruotsissa Keskustapuolueen kannatus on tippunut 25 prosentista aina nykyiseen 8 prosenttiin.

Michelinin tähdet... nyt kun toit tuon esille, on aika hyvä indikaattori, niitä on tosiaan euroopassa paljon taajamien ulkopuolella. On vielä tosiaan matkaa siihen että Kainuun korpeen tehdään matkoja vain ruoan takia. Se on utopia, tuottava utopia, mutta nyt puhutaan ihan pelastamistoimista. Löhituotteiden ja ruoan perässä tosiaan matkustetaan Ranskassa ja vaikka Sveitsissä, maalla on yksityisiä pieniä hotelleja joiden työllistämisvaikutus on suuri, myös paikkakunnan tuottajille joiden tuotteilta odotetaan laatua. Ylpeys laadusta on se mikä on tervettä talonpoikaisuutta, ylpeys sosiaaliavusta ole.

Suosittelen opintomatkaa ihan sinne Ruotsiin. Jos savupiiput kaadetaan ja duunari joutuu uudelleenorientoitumaan niin kyllä täytyy maaseudunkin muuttua. Se ei ole kuolema vaan syntymä. Näin ei voi jatkaa, ja tappina tässä on Kepu 20 % (siis ei 3:n) kannatuksella.

Ainakaan niillä B&B paikoilla joissa olen käynyt, mm. Skotlanti, ei ollut mitään tekemistä maanviljelyn kanssa. Tämä on se sinun linjasi. Maatalouden lopullinen alasajo. Kummaa on tuollainen kauna mitä jyväjemmareita kohtaan jotkut tuntee. Mistähän sekin johtuu?



Määrittele minulle, mikä se "yleiseurooppalainen" puoluekenttä? Ai anteeksi nyt se on vain EU15-maiden puoluekenttä. Kohta perusteluina Suomen "anomaliasta" on Hiili- ja teräsunionin maiden puoluekenttä ja lopulta varmaan Walesin maakuntaparlamentin puoluekenttä. Mitään yhtenäistä puoluekenttää ei tunnu löytyvän, mutta Suomen kansaa ja sen tahtoa pitää vain yrittää mollata, kun se ei vastaakaan omaa aatettasi, joka on ainoa, kallis ja oikea.




Jos et ole huomannut, niin maaseutu on ollut rakennemuutoksen pyörteissä jo 1800-luvun lopulta lähtien. Se on myös muuttunut ajan mukana, vaikka sitä ei sieltä tehtaan savupiipun takaa ranskalaista punaviiniä hörppiessä ehkä uskoisikaan.

Tuntuukin kyllä olevan niin, että duunareilla se suurin ongelma on sopeutua rakennemuutokseen. Sama änkyröinti jatkuu ja turhia lakkoja järjestetään, vaikka tehtaat kilvan liputtavat työpaikkoja ulos. En voi kyllä olla tuntematta pientä vahingoniloa kun muutos on alkanut purra sosialistia omaan nilkkaan.



Tätä en kiistä, mutta nykyinen järjestelmä, jonka ihailemasi hiili- ja teräsunionin "yleiseurooppalaiset" puolueet ovat luonneet, pakottaa talonpojan elämään tukiaisilla. Kuten olen jo usein todennut.

Paljon parempi olisi jos tuottajalle maksettaisiin kunnon hinta, mutta teollisuus ja ay-väki luonnollisesti vastustaa tällaista järjestelmää. Totean nyt vielä senkin, että aluepolitiikka ei ole mitään pelkkää maataloustukijaisten jakelua. Turhaa tämän kyllä sanoin kun ei se kuitenkaan sinuun uppoa, mutta etpähän mene "tietämättäsi kadotukseen".

Olen käynyt maanviljelyä osin harjoittavilla B&B-tiloilla paljonkin, mutta se ei ollut lainkaan se pointti. Vaan se, että maaseutu ei säily elävänä kuluttamalla veromarkkoja vaan tuottamalla. Se on sama mitä tuotanto on, yritin vain konkretoisoida, puhumalla jalostusasteen nostamisesta, erikoistumisesta ja ammattikunnaista, onko se uusia viljelyskasveja, tatteja vai juottovasikkaa vai ratsutilaa vaiko mitä juustolaa tai lomamajoitusta, siihen en ota kantaa. Palvelut luovat kysyntää paikallisten tuottajien tuotteille, kyse on työnjaosta, koita nyt tajuta. Mene ranskalaiseen maalaiskylään katsomaan, miksi siellä on kahvila, leipomo ja ravintola sekä hotelli? Ja on muuten postikin.

Esitin jo aiemmin että täytyy tajuta se, että ilmakuivatusta laatusiasta saattaa saada 50 e kilo tuottajana, kun taas massatuotantosiasta ei saa kain 5 e kilo, omaan karsinaansa menehtyneestä siasta ei saa oikein mitään.


Ei, vaan maatalouden säilyttäminen esittämilläni tervejärkisillä keinoilla. Kyllä sinäkin varmaan tajuat että tuetun Record-perunan massatuotannon aika on ohi. Olkinukkeversio: En maksa enää teille ulkomailta lannotteita jotta voitte larpata maanviljelijää ja sotkea luontoa.

Minulla on juureni maaseudulla, enkä hyväksy asennettasi. Jaan pikemminkin naapurinisännan asenteen (ratsastustalli sivuelinkeinona) että kaikki tukiaiset kaikilta pois, ja homma alkaa toimia uudelta pohjalta. Markkinoiden täytyy päästä vaikuttamaan, toki niitä voimia tulee säädellä. Mutta missään erityisasemassa ei voi viljantuottaja enää olla valssaajaan verrattuna. Sori.


Väistelet. Ei kai yleiseurooppalaisuuden määrittely ole noin vaikeaa, Pohjoismaita tarjosin mittapuuksi kun ne ovat lähinnä. Mutta voidaan puhua EU15-maistakin, vaikka Italiasta tai Espanjasta tai Kreikasta tai Portugalista, tai Ranskasta.

Jos jokin on olkinukke, niin tuo sinun Record-perunasi. Kyllä itse ainakin saan ostettua ihan lähimarketista ihan muunlaisia perunoita. Ehkä kannattaisi suunnata syytöksen sinne Elannon herroille?

Mitä tulee Ranskaan, niin se on maana aivan toisenlainen. Väkeä enemmän, turisteja enemmän ja maataloustukiaisiakin enemmän. Mutta ethän sinä näitä seikkoja suostu näkemään. Kunhan vain viinitiloja haluat.

En kyllä yllättyisi jos alkaisit väittämään, että Ranskan maataloustuet on keskustan vika.

Väistelet yhä pointtejani etkä tunne selvästikään alasi historiaa. Record oli siis maataloustukiaisten kulta-aikaan yleensä ainoa saatavilla oleva perunalajike kuluttajalle kaupoissa. Sen nimi oli vain "peruna". Lajike oli runsassatoisin koskaan kehitetty, ja sen haittapuolena oli vetisyys, helppo pilaantuvuus ja huono maku. Tätä perunaa suosittiin koska tuottajille ei annettu laatukriteereitä vaan korvauksen sai kilolta, ihan sama miltä kilolta. Tukiainen oli siis kätketty korkeampaan tuotantohintaan, siis tällainen sosialistinen dilemma tavallaan. Kun markkinat avautuivat, Recordia tuotettiin enää vain sian ruoaksi. Se, että saat marketista nyt jotain muuta on sen kehityksen tulos, jota vastustat.


Puhutaan sitten pohjoismaista. Mutta kyllä voin puhua viinitiloista tai sahtitiloistakin ja vertailla Ranskaan, erilainenhan se paikka on ja tosiaan turisteja on enemmän maaseudullakin, mistähän se johtuu?

Mutta siis toki, en vastusta maataloustukia kategorisesti, kuten sanoin, kyse on tasosta ja siitä mitä ja miten tuetaan. EU:n tuissa on sama vika kuin maataloustuissa ylipäätään.


Hm, ehkä se kuvaa sitä miten outoa sinulle on omien dogmiesi osittainenkin kyseenalaistaminen.

EU:n budjetista menee 40 % maataloustukiin, se on aivan liikaa (käsittämätön summa 55 mrd euroa, jolla suurinpiirtein poistettasiin Euroopasta kurjuus) ja saattaa kehitysmaat ikävään kilpailuasemaan. Jos tämän päälle vielä myönnetään maakohtaisia tukia runsaalla kädellä, niin ymmärretään missä Suomessa ollaan. Suomalainen viljelijä saa varmastikin enemmän tukia tuotantokiloa kohden.

Suomen kansalliset maataloustuet muodostavat suuremman osuuden suomalaisten maanviljelijöiden tuloista kuin Euroopan unionin kautta maksettavat tuet
http://www.kepa.fi/uutiset/6475/

Ja jos tajutaan että nämä tuet ovat pientä verrattuna siihen missä oltiin 80-luvulla, ymmärretään millainen kallis kehityksen jarru tuet ovat olleet.

Totta, EU:n (ja Suomen) budjetista menee liian suuri osuus maatalouden tukemiseen, ja tulevaisuudessa on pyrittävä karsimaan tukia ja byrokratiaa (tosin en tiedä onko koskaan historian kuluessa missään aidosti onnistuttu karsimaan byrokratiaa ). Ongelmana on kuitenkin, ettei maataloudessa VOIDA mennä täydelliseen vapaaseen kilpailuun. Emme voi uhrata Euroopan emmekä Suomen tasolla omaa maatalouttamme. Paradoksaalista kyllä, ellei Eurooppa tuottaisi lainkaan elintarvikkeita, olisi kysyntä ja tarjonta sellaisessa tasapainossa, että täälläkin olisi jälleen kannattavaa tuottaa elintarvikkeita. Valitettavasti tällöin seurauksena vain olisi nälänhätä niillä alueilla jotka eivät pystyisi maksamaan 'markkinahintoja'.

Maatalouden erikoistuminen taas, eipä voisi sanoa ettei sillä alalla ole yritetty. Viinitiloja, maaseutumatkailua, matkailuyrittämistä, hevostaloutta, marjatiloja, konekorjaamoja, pienteollisuutta. Kaksi pulmaa siinä kuitenkin on. Ensinnäkin, olemme liikkeellä suhteellisen myöhään, ja toiseksi, Suomessa keskimääräinen väentiheys on 15 asukasta neliokilometrillä, Ranskassa 100. Suomalaisia on 5 miljoonaa, ranskalaisia 64 miljoonaa. On siinä hieman eroa väestöpohjassa, niin asiakaspohjana kuin innovaation luojinakin...

Samaa mieltä.


En ihan usko tätä, moinen malli ei edes olisi toteutettavissa.


Tämä on kaikki totta, mutta miksi se yrittäminen alkoi niin myöhään, se on osa tätä ongelmaa. Ei ollut tarvetta ennen EU:ta. Muutokselle täytyy nyt vain antaa aikaa. Jos vertaa Tanskaan tai Ruotsiin, huomaa sellaisen eron palvelukulttuurissa ja laadussa että vielä ei voida kilpailla läntisista asiakkaista tasavertaisesti. Venäläisille kelpaa kyllä. Jos olisin markkinointipäällikkä MEK:ssä ja tehtävänäni olisi kehittää tätä puolta, niin kauhuskenaario olisi juuri Googeli-tyyppinen asenne. Ylpeä tukiaisiin tottunut kepulaisisäntä joka ei maataan alista "etelän kakaroiden puuhamaaksi", ärisee vierailleen, ei sentään pure. Siinä konseptissa kuitenkin laatu nähdään fiinistelynä, "on sitä ennenkin syäty vain pernaa ja kastiketta". Ei nähdä, että itsekin on luovuttu perinteestä. Missä ne kaikki hyvin tehdyt perinneruoat oikein ovat? Minusta on surkeaa kun Hämeestä ei löydy enää edes kunnon leipää, pelkkää höttöä. Ruokapaikka on ABC-bensa-aseman kebab, koska paikalliset eivät arvosta omia ruokaperinteitään ja koska ulkona syömisen kulttuuri, edes juhlapäivinä, puuttuu.

Ainakin Suomen ja Ranskan vertailussa on kyllä yksi merkittävä ero maaseudun mahdollisuuksissa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4est%C3%B6tiheys

"Suomen väestötiheys on noin 17,1 asukasta maapinta-alan neliökilometriä kohden..."

http://www.autoliitto.fi/matkalla_ja_li ... 43=1544803

"Väestöntiheys: 112 as./km²"

Noin 6-7 kertaa korkeammalla väestöntiheydellä myös maaseudun erikoistuneillekin palveluille riittää huomattavasti enemmän käyttäjiä.

Mainitsemasi asian pääsyy on elintarviliikkeiden ketjuuntuminen. Ja myös se, että oikeaa leipää (laatua) ei arvosteta. Suuret tukkuliikkeet pystyvät tuottamaan niin halpaa leipää markkinoille, ettei pienemmillä yrittäjillä ole mitään mahdollisuutta kilpailla hinnalla. Tavallisesti suomalainen ostaa sieltä mistä saa halvimmalla.

Kyllä, mutta toisaalta kyse on myös tapakulttuurista, koska olet viimeksi ajanut 50 km autolla päästäksesi sunnuntailounaalle Suomessa?


Niin, aivan, laatua ei arvosteta. Itse pitää arvostaa ensin, ennen kun voi odottaa jonkun muun sitä tekevän. Taas on muuten joku ulkomaalainen laittanut hyvän settauksen pystyyn, saa nähdä kauanko pärjää, riittääkö hyvälle leivälle kysyntää: Leibomo Limbbu Oy, suositellaan.

Vai olisiko tämä vanha ajatus, jota hoetaan totena? Eilisissä tv-uutisissa kerrottiin suomalaisten vihannesten talvimyynnin kasvaneen. Kun vielä tuotantokustannukset ovat pysyneet kohtuullisena, sai jutusta sen kuvan, että tuottaja oli varsin tyytyväinen. Samoin haastateltu kauppias, joka totesi kotimaisen tuotannon riittävän jopa kampanjatuotteeksi. Eli sen mukaan suomalaiset ostavat tomaatit ja kurkut laadun ei pelkän hinnan perusteella.

Olisiko aika vaihtaa hokemaa? Uusiutua, jotain johon kuvittelin keskustankin pystyvän.