http://www.aamulehti.fi/verkkolehti/a/2 ... 067554.htm " Alakerta
Medvedev puolustaa neuvostohistoriaa
Esa Tuominen
Kirjoittaja on Venäjään erikoistunut vapaa toimittaja.
Moskovan johto haluaa määrätä, miten historiaa tulkitaan. Vireillä on laki, joka kriminalisoi Venäjälle kiusalliset "väärät" tulkinnat.
Venäjän presidentti Dmitri Medvedev asetti ukaasillaan hyvin mielenkiintoisen komission muutamia kuukausia sitten. Sen nimi kuuluu suomeksi suurin piirtein näin: Venäjän vahingoksi tapahtuvan historian väärentämisen vastaisen toiminnan komissio.
Monimutkaisen nimen taustalta löytyy ajatus, että maailmassa - ja varsinkin monissa Venäjän naapurimaissa - on menossa enemmän tai vähemmän systemaattinen kampanja, jonka tarkoituksena on muuttaa toisen maailmansodan historiankirjoitusta. Ja nimenomaan Venäjän etujen vastaisesti.
Historiasta on viime aikoina kieltämättä tullut yhä enemmän poliittisen taistelun näyttämö. Nykyhetken vallankäyttäjien kannalta ei todellakaan ole yhdentekevää, kuinka historian kriittisiä merkkitapahtumia tulkitaan.
Silti Medvedevin komission asettaminen herättää joukon kysymyksiä, joita sopii pohtia muidenkin kuin ammattihistorioitsijoiden.
Esitänpä näsäviisaan kysymyksen: entä jos historian vääristäminen ei tapahdukaan Venäjän vahingoksi vaan sen hyväksi - onko se silloin vähemmän tuomittavaa tai peräti hyväksyttävää?
Tällainen kysymys ei ole aivan niin hassu kuin ensilukemalta saattaisi ajatella. Venäjän edeltäjävaltiolla, Neuvostoliitolla, oli nimittäin tapana pitää eräistä historiallisista tapauksista esillä versiota, joka oli maalle huomattavasti miellyttävämpi kuin niin sanottu länsimaiden versio samoista tapauksista.
Me suomalaiset tunnemme hyvin Mainilan laukaukset, joita neuvostopropaganda väitti talvisodan välittömäksi syyksi. Suomalaisten väitettiin ampuneen rajalla Neuvostoliiton puolelle ja surmanneen muutamia neuvostosotilaita.
Nykyisin venäläinenkin tiedemies myöntää, että Mainilan laukauksia ei koskaan ammuttu - tai jos ammuttiin, ampujina olivat neuvostoliittolaiset itse.
Neuvostoliitto kiisti pitkään myös Molotovin-Ribbentropin sopimuksen salaisen liitteen, jolla Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Eurooppaa "vaikutuspiireihinsä" toisen maailmansodan alla. Mihail Gorbatshovin aikana itänaapurimme vihdoin myönsi salaisen lisäpöytäkirjan olemassaolon ja tuomitsi sen.
Puolalaisten älymystön jäsenten ja upseerien joukkomurha Katynin metsissä oli neuvostoliittolaisen historiantulkinnan mukaan natsien tekoja - kunnes itänaapurissammekin lopulta myönnettiin, että murhat oli hyväksytty Stalinin politbyroossa ja että niiden toimeenpanosta vastasi Neuvostoliiton turvallisuuspalvelu NKVD.
Venäläisille toisen maailmansodan voitto on edelleen lähes pyhä asia. Kun muistaa, millaisia kärsimyksiä saksalaiset itänaapurillemme aiheuttivat ja millaisella hinnalla voitto saavutettiin, voi hyvin ymmärtää venäläisten juhlintaa voiton vuosipäivänä 9. toukokuuta.
Jos venäläisiä haluaa oikein ilkeästi loukata, se onnistuu kyllä kiistämällä tavalla tai toisella heidän kärsimyksensä ja voittonsa toisessa maailmansodassa. Niinpä virolaisilta olisi odottanut suurempaa harkintaa, ennen kuin he siirsivät Pronssisoturi-patsaan pois Tallinnan keskustasta juuri voiton vuosipäivän alla.
Mutta kaukaa haetulta tuntuu kuitenkin ajatus, että Baltian maissa ja muualla Venäjän ulkopuolella olisi käynnissä kampanja Venäjän voiton ja uhrausten mitätöimiseksi - fasismia ihannoiden. Siksi on vaikea hyväksyä Venäjän hallitsevan puolueen, Yhtenäisen Venäjän, ajamaa lakia, jolla kriminalisoitaisiin tietyt väittämät toisesta maailmansodasta.
Venäjän duuman käsittelyyn tullutta lakialoitetta ajavat arvovaltaiset tahot. Itse duuman puhemies Boris Gryzlov on ryhtynyt sen puolestapuhujaksi.
Lailla kriminalisoitaisiin muun muassa "hitlerinvastaiseen liittoutumaan kuuluneiden valtioiden toiminnan väittäminen rikolliseksi". Tällä viitataan mitä ilmeisimmin Baltian maiden näkemyksiin, että neuvostoarmeija toimi kansainvälisen lain vastaisesti miehittäessään Baltian maat sodan jälkeen.
Historiaa koskevien väittämien kriminalisointi ei sinänsä ole uutta. Itävallassa tuomittiin brittihistorioitsija David Irving vankeuteen, kun hän kiisti juutalaisten kansanmurhan eli holokaustin.
Siinä tapauksessa oli kuitenkin kyse täsmällisen historiallisen faktan, juutalaisten joukkotuhon, kieltämisestä historiallisena tosiasiana.
Jos sen sijaan Baltian maiden miehittämisen arvioiminen kansainvälisen lain vastaiseksi johtaisi Venäjällä rikossyytteeseen, kyse ei olisi niinkään historiallisen tosiasian kieltämisestä tai myöntämisestä vaan siitä, että poliittinen arvio haluttaisiin tuomita rikolliseksi.
Jos Neuvostoliiton toimia Viron miehittämiseksi - sen jälkeen kun saksalaiset oli karkotettu Viron maaperältä - luonnehtii rikollisiksi, esittää lähinnä poliittisen tai maksimissaan juridisen arvion. Tällaisen arvion esittämistä ei ole syytä kriminalisoida, ollaanpa arviosta muuten mitä mieltä tahansa.
Presidentti Medvedev on muutenkin esiintynyt historian asioissa. Noin vuosi sitten hän tuli lausuneeksi, ettei Venäjä tai sen edeltäjä, Neuvostoliitto, ole milloinkaan aloittanut sotatoimia muita maita vastaan.
Käsityksensä Medvedev esitti puhuessaan toisen maailmansodan veteraaneille Kurskissa.
Ainakin talvisodan historiaa tuntevien kulmakarvat kohosivat Medvedevin lausunnon vuoksi. Neuvostoliitto aloitti sotatoimet Suomea vastaan vuonna 1939, ja sitä on todella vaikea kutsua miksikään muuksi kuin hyökkäykseksi.
Tuskin Suomessa silti harkitaan sellaisen lain laatimista, jolla kriminalisoitaisiin väitteet, joiden mukaan Suomi ei joutunut vuonna 1939 aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.
Eiköhän tämä asia kannata jättää historioitsijoille.
Terveellistä aivovoimistelua voisi olla sen miettiminen, miten suomalaisten oma käsitys sodistaan on muuttunut poliittisten suhdanteiden mukana.
Oli aika, jolloin "Karjalan vapaus ja suuri Suomi" väikkyivät silmiemme edessä. Sitten häpesimme osallistumista toiseen maailmansotaan Saksan rinnalla ja pidimme itseämme häviäjinä.
Nykyään puhumme torjuntavoitosta ja vaadimme sotasyyllisten kunnian palauttamista. Mitä seuraavaksi? "
Historianväärennys on tieteenväärennystä, ja se ON KRIMINALIOITAVA ellei ole jo kriminalisoitu. Väärennys pitää pystyä näyttämään toteen tieteellisesti. Siinä ei ole mitään vaikeutta laajan viimeaikaisen EN- ja EU-laisen "virallisen hoistorianväärennyksen" suhteen, jossa "historiaa" on ruvettu kirjoittamaan uusiksi poliittisillä äänestyspäätöksillä!
Nämä EU:n ja EN:n "päätökset" ovat sitten sen jälkeen myös Venäjällä rikoksia, ja niiden tekijät rikollisia, joita ei esimerkiksi tarvitse päästää maahan.
19
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy
UKK
Etsi
-- Hitler ei olisi enää kauaa elänyt ja myös tavissaksalaiset olisivat hetimmiten vaatineet K-sosialismin tilalle demokratiaa -- ja meillä olisi jo Marsissa siirtokuntia...
