KESKUSTELU

Yhä useampi lapsi kasvaa köyhissä oloissa
Julkaistu 10.10.2006, klo 20.58 (päivitetty 10.10.2006, klo 21.37)

Köyhissä oloissa elävien suomalaisten lasten määrä on moninkertaistunut.
Suomessa köyhissä oloissa elävien lasten määrä on liki kolminkertaistunut reilussa kymmenessä vuodessa, kertoo YLEn TV-uutiset.

Jo joka kahdeksas suomalainen lapsi elää perheessä, jossa on alituinen rahapula. Niukimmissa oloissa elävät yksinhuoltajaperheet, joista useampi kuin joka neljäs luokitellaan köyhäksi. EU:n mukaan palkansaajan köyhyysraja kulkee reilun 800 euron kuukausituloissa.

- Pienituloisten tulokehitys on jäänyt jälkeen keskituloisista. Kun ennen lamaa keskituloisten tulotaso oli noin puolitoistakertainen suhteessa pienituloisiin, niin nyt tuo tulotaso on kaksinkertainen suhteessa pienituloisiin, laskee Stakesin erikoistutkija Pasi Moisio.

Perheiden tuloerot ovat kasvaneet, kun lapsiperheiden tuet ovat jääneet tuntuvasti jälkeen palkkojen kehityksestä. Eniten on jäänyt jälkeen lasten kotihoidon tuki.

Eduskunta ruotii lapsiperheiden huolia keskiviikkona, kun hallitus vastaa lapsiperheitä koskevaan opposition välikysymykseen.

YLEn TV-uutiset

http://www.yle.fi/uutiset/vasen/id44950.html


PS. Linkistä voi katsoa ohjelman.

Äkkiä lisää huostaanottoja niin lapsemme pelastuvat

Vai voisko jotenkin muuten auttaa? Vanha juttu mutta kuitenkin:

Työttömyyskorvaukset on jätetty vaille kipeästi tarvittavia lisiä
Sosiaalipaketilla köyhyys ei Suomesta poistu

KIRSTI POHJONEN

Ei hallituksen keskiviikkona sopima 80 miljoonan euron sosiaalipaketti viime vuosina pahentunutta köyhyysongelmaa poista.

Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti sanoo, että jos pikkuisen ilkeäksi äityy, pakettia voi pitää aika lailla kosmetiikkana.

- Se ei muuta pienituloisimpien asemaa perinpohjaisesti, koska summat jäävät vähäisiksi, hän arvioi. Lisien merkitystä ei voi hänestä silti väheksyä. Suunta on oikea.

Stakesin tulosaluejohtaja Mikko Kauttokin myöntää, että hyvinvointierot jatkavat yhä kasvuaan.

Hänen mielestään köyhyyspaketista sosiaalipaketiksi kääntynyt kokonaisuus on silti kohdennettu oikein juuri niihin ryhmiin, jotka tutkimustenkin mukaan tarvitsevat täsmätukea.

Ervasti harmittelee, että budjetti ei tartu järjestelmän kehittämiseen. Alimpien etuuksien yhteensovittamisessa on yhä isoja ongelmia.

Hallituksen olisi hänen mielestään pitänyt myös selkeästi parantaa työttömien toimeentuloa. Korvauksia olisi nostettava ainakin 30 prosenttia.

Täysimääräinen työttömän peruspäiväraha on nyt 23,50 euroa päivässä. Keskimääräinen ansiopäiväraha on noin 48 euroa.

- Useimmat etuudet eivät ole pysyneet yleisen kasvun tahdissa. Työttömän päiväraha on näistä keskeisimpiä ja nyt myös hankalin, Ervasti selvittää.

Hän epäilee, että työttömyyskorvausta voi olla poliittisesti hankalaa nostaa tilanteessa, jossa työttömyys koko ajan laskee. Nyt satsataan toisenlaiseen työvoimapolitiikkaan. Siitä kertoo vaikkapa työvoiman liikkuvuutta vauhdittava 700 euron muuttoavustus.

- Tuonkaltaisella työllisyyspolitiikalla nostatellaan kuitenkin turhan suuria odotuksia, professori huomauttaa.

Ilman rahaa ei pärjää

Ervasti muistuttaa, että taloudelliset vaikeudet tekevät työttömyydestä psyykkisesti raskaan kokemuksen, kun "ilman rahaa ei nykypäivänä pärjää".

Työttömyydestä ei saisi silti koitua dramaattisia seurauksia, kun yhteiskunnan on varauduttava myös pikaiseen työvoimapulaan.

- Silloin tarvitaan väkeä, joka on hyvässä kunnossa, joka on koulutettu ja jolla on hyvä itsetunto.

Oma lukunsa ovat Ervastin mukaan ne työttömät, joilla on jo ikää, huono koulutus, syrjäinen kotipaikka ja huono terveys. Heidät pitäisi päästää nykyistä helpommin eläkkeelle.

Eräiden laskelmien mukaan työttömistä yli puolet on pienituloisia. Pääosa heistä on pitkäaikaistyöttömiä.

Eläkeläisistä lähes puolet ja yksinhuoltajaperheistä joka neljäs kuuluu pienituloisiin.

Kauden toinen köyhyyspaketti

Sosiaalipaketin 80 miljoonaa on Kauton mielestä liikenneinvestointien 800 miljoonaan euroon verrattuna tietysti pieni erä. Stakesin tutkimukset ovat kuitenkin selvittäneet, että pikkulapsiperheet, yksinhuoltajat ja monilapsiset perheet tarvitsevat kipeästi tukea. Budjetissa on Kauton mukaan osattu ottaa käyttöön melko täsmälliset instrumentit, kuten korotukset yksihuoltajien elatustukeen, vanhempainrahoihin ja eläkeläisten asumistukeen.

- Pitkäaikaistyöttömille budjetti ei tuo rahallista hyötyä, Kautto vahvistaa. Hän aprikoi, että ehkä tehokkaampi keino onkin panostaa palveluihin, joilla parannetaan työttömien toimintakykyä ja terveyttä.

Budjetin päälinjaksi on valittu työllisyyden parantaminen. Tämän tavoitteen kannalta vääräksi signaaliksi on Kauton mukaan voitu arvioida esimerkiksi työttömyyskorvausten nosto.

Jos budjetilla olisi todella haluttu tasoittaa tuloeroja, sosiaaliturvaan olisi pantu lisää rahaa.

Ensi vuoden budjetin sosiaalipaketti on vaalikauden toinen köyhyyspaketti. Viime vuoden neuvotteluissa köyhyyden torjuntaan osoitettiin 90 miljoonaa euroa.

Julkaistu 25.8.2006 2:33:03

http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts= ... :0:0:0:0:0:

Köyhissä perheissä kasvaa ahkeria lapsia.

"Suomesta tullut rikkaampi ja julmempi maa"

Suomalainen sosiaalipolitiikka on muuttunut Kelan tutkijoiden mukaan perusteellisesti parin viime vuosikymmenen aikana. Suomesta on tullut aiempaa rikkaampi ja julmempi maa.

Toimeentuloturvaa ja sosiaalipalveluja heikennettiin laman aikana eli juuri silloin, kun olisi tarvittu enemmän tukea. Nyt lama on kaukana takana ja Suomi kilpailee kansainvälisissä kilpailuvertailussa ykkössijasta. Hyvinvoiva kansantalous tuottaa heikosti hyvinvointia kansalaisille. Talouspolitiikka ollut vauhdikasta, mutta sosiaalipolitiikka kitsasta.

Kelan tutkijat Tuula Helne ja Markku Laatu ihmettelevät, miksi monien mielestä epätyydyttävä nykymeno ei herätä kansaa, poliitikkoja ja yhteiskuntatieteilijöitä voimakkaampiin mielenilmauksiin. He pyysivätkin joukkoa yhteiskuntatieteilijöitä osallistumaan vaihtoehtoisia näkökulmia tarjoavan kirjan tekoon. Heidän piti kuvata suomalaisen sosiaalipolitiikan suuria vääryyksiä ja pohtia, mitä niiden poistamiseksi voitaisiin tehdä.

Kirjassa nostetaan esiin mm. syrjivä sosiaalityö, päihdehuollon ja alkoholipolitiikan "ilkeät" ongelmat, kotinsa vankeina asuvat vanhukset sekä vankien ja heidän läheistensä elämään liittyvät vaikeudet. Myös kotiäitiyden ongelmat, kiistanalaiset huostaanottopäätökset ja maatalouden rakennemuutoksen unohdetut sosiaaliset seuraukset nousevat esiin.

Politiikka lupaa kansalaisille vauraampaa ja kilpailukykyisempää elämää. Vastineeksi ihmisiltä odotetaan yhä suurempia henkilökohtaisia ja sosiaalisia uhrauksia. Suomesta on tullut tutkijoiden mukaan rikkaampi ja julmempi maa, jossa ihmisistä otetaan enemmän irti ja jossa väestöryhmien välisestä eriarvoisuudesta on tullut aiempaa hyväksytympi, jopa tavoiteltava asia.

Tuottamattomista huono-osaisista on tullut entistä niukemman tuen ja tiukemman kontrollin kohteita. Hyvinvointivaltion katsotaan aiheuttavan kannustinloukkuja, riippuvuutta, tehottomuutta ja liikaa kuluja.

Akatemiatutkija Raija Julkunen toteaa universaalin sosiaalipolitiikan murentuneen ja muuttuneen hiipien köyhyyspolitiikaksi, jossa jaetaan niukkoja köyhyyspaketteja.

Julkaistu 25.8.2006 2:34:07


http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts= ... :0:0:0:0:0:

Kiinnostavia artikkeleja, kiitos niistä.

Mitkä ovat nykyisin pienituloisiksi ja mitkä köyhiksi laskettavien tulorajat? Entä tarkoitetaanko brutto- vai nettotuloja?

Otetaanko niissä huomioon tuloilla elätettävien lukumäärä?

Entä asumiskustannukset? Kuudensadan euron vuora-asunnossa tahi 100 euron yhtiövastikkeella asuva, samantuloiset henkilöt ovat käytännössä aivan erilaisessa taloudellisessa asemassa.

Entä kulurakenne maan eri osissa. Helsingissä asumiskustannukset ovat suuret, mutta haja-asutusalueilla matkat vievät suuren osan tuloista?

En osannut etsiä näitä tietoja netistä.

Lisää huostaanottoja, maahanmuuttajia ja veronkiristyksiä kautta laidan, niin kaikki varmasti korjaantuu

Niin Suomessahan on porvarijohto... Sosiaalidemokraattinen puolue on kompromissi puolue. Ennen SKDL vaati ja SDP teki kompromissin. Nykyään porvarit vaatii ja SDP tekee kompromissin. SDP on väriltään entisen 'pinkin' sijaan nykyään 'sinertävä'.

Köyhyys on suhteellista. Köyhimmälläkin suomalaisella on tänä päivänä mahdollisuus parempaan terveydenhuoltoon kuin Venäjän tsaarilla 100 vuotta sitten. Ja todennäköisesti köyhällä on mahdollisuudet myös tsaaria monipuolisempaan ruokahuoltoon. Ja runsaampiin tietoihin maailmasta ja maailmankaikkeudesta. Ja köyhä voi liikkua vapaammin kuin anarkististen pomminheittäjien vainoama tsaari. Jne.

joo joo

Ei taida maan talous kestää jos kaikki nostettaisiin pois köyhyydestä. Kyllä työmarkkinatuella pärjää. Parempi olisi sijoittaa opintorahaan niin paljon ettei opiskelu tunnu työttömästä rangaistukselta. Nyttenhän yksinelävä työtön joka on työvoimapoliittessa koulutuksessa tai työharjoittelussa, saa vajaat 500 euroa kuukaudessa enemmän kuin esimerkiksi korkeakouluopiskelija.

Eihän kaikki voi olla rikkaita, kuten ei kaikki voi olla köyhiäkään. Emmehän elä maailmassa, jossa kaikki saisivat yhtä paljon rahaa kuukausittain ja vaikka saisivatkin, niin joku osaisi olla säästeliäämpi ja toinen taas tuhlaavaisempi.

Palkka systeemit taitaa olla jokapuolella saman kaltaiset, mitä "alhaisemmaksi" työ katsotaan, sitä huonompi palkka. Ja huonopalkkaisten ansiot ei riitä elämiseen, siksi valtio on keksinyt kaiken maailman avustuksia näille köyhille. Systeemiä pitäisi muuttaa niin että kaikki tulisivat omalla palkallaan toimeen, ilman valtion avustuksia. Siis turvattu toimeentulo kaikille ihmisille.

Niin kuin LIPPOSET!

Ainakin ovat ahkerampia tekemään omaisuusrikoksia jos ei mistään luukusta tipu riittävästi rahaa.

Ei Suomessa ole ollenkaan köyhyyttä. Kaikkea saa nykyään halvemmalla kuin ennen johtuen kilpailutuksesta.

Nykyään on vaan enemmän kateellisia ihmisiä, jotka haluavat että heillä olisi varaa 10 kilogramman sisäfilepihviin oman 1 kilogramman sijasta.