KESKUSTELU

Tosiasiallisesti Pohjois-Korean laukaisemista seitsemästä ohjuksesta vain yksi putosi kesken matkan.

Yhdysvalloissa ja Japanissa on myönnetty, että Pohjois-Korean heinäkuun alussa ampumat ohjukset tavoittivat maalinsa.

Pentagonin ensisuhtautuminen Pohjois-Korean ohjuskokeiluihin oli yliolkaista. Yhdysvaltojen puolustusministeri Donald Rumsfeld ilmoitti silloin hymysuin, etteivät sellaiset ohjukset, jotka putoavat maahan 40 sekunnin kuluttua niiden laukaisemisen jälkeen uhkaa Yhdysvaltoja.

Tosiasiassa kaikista seitsemästä ammutusta ohjuksesta vain yksi putosi melkein heti maahan. Kaikki toiset lennettyään 400 kilometrin pituisen matkan koillissuuntaan osuivat suunnitellulle halkaisijaltaan 50 kilometrin suuruiselle merialueelle. Vain uudentyyppisen Tephodon-2 -ohjuksen lento epäonnistui.

Se yksikin korjattavissa.


Senkin osalta vika on poistettavissa, koska vika siihen ilmaantui vain ensimmäisen vaiheen irtaantumisen aikana. Nimenomaan Tephodon-2 voi vakavasti uhata Korean demokraattisen kansantasavallan naapurimaiden turvallisuutta. Ohjus voi teoriassa tavoittaa maalinsa Yhdysvaltojen Alaskassa, Australian pohjoisrannikolla ja esimerkiksi Japanissa.

Kaikesta ylläselostetusta päätellen on tehtävä kaksi yhteenvetoa, sanoo sotilasasioiden erikoistuntija Anatoli Tsyganok:

Ensinnäkin, Pohjois-Koreassa on aloitettu hyvällä menestyksellä operatiivis-taktisten ohjusten kokeilut.

Toiseksi, Pjongjang on saanut edullisen aseman ydinohjuksista käytävissä neuvotteluissa huomioimalla sen, että Aasian ja Tyynen meren alueelle osittaisesti sijoitetut Yhdysvaltojen ohjustorjuntajärjestelmät ilmoittivat myöhästyneenä pohjoiskorealaisten ohjusten laukaisemisesta. Ohjukset muodostavat potentiaalisen uhkatekijän Japanille ja Yhdysvalloille.

Radioyhtiö Venäjän Ääni, 8.8.2006

http://www.vunet.org/ulkomaat/yhdysvall ... -2836.html

Tuon linkittämäsi sivun luotettavuus vaikuttaa hiukan
kyseenalaiselta ja asenteellisuus on aika selvä.

Lenin

Kirjoitit:

Yhdysvalloissa ja Japanissa on myönnetty, että Pohjois-Korean heinäkuun alussa ampumat ohjukset tavoittivat maalinsa.

On myönnetty? Sehän oli selvää alusta lähtien, että P-K:n lyhyen kantaman Scud -kopiot toimivat. Vai yrittikö joku USA:ssa tai Japanissa muka väittää muuta jossain vaiheessa?

Ja:

Tosiasiassa kaikista seitsemästä ammutusta ohjuksesta vain yksi putosi melkein heti maahan. Kaikki toiset lennettyään 400 kilometrin pituisen matkan koillissuuntaan osuivat suunnitellulle halkaisijaltaan 50 kilometrin suuruiselle merialueelle. Vain uudentyyppisen Tephodon-2 -ohjuksen lento epäonnistui.

Näin juuri. Se uusi pidemmän kantaman sähikäinen, joka olisi voinut yltää USA:n maaperälle asti, ei toiminut.

Näinpä itse sellaisia asiantuntija-arvioita, että kun se uusi värkki ei pelittänyt, yritti P-K jotenkin säilyttää kasvonsa ja laukoivat niitä vanhoja lyhyen kantaman värkkejä PR mielessä. Pohdin tuolloin, että mitä ihmeen järkeä tuossa muka olisi; onko jossain törppö, jota toi Scud -kopioiden ammunta hämäisi. Mutta, löytyyhän niitä sellaisia törppöjä.

Se että lentää, ei vielä paljoa todista,
ilotulitusrakettikin lentää

Mutta pitäisi myös osua oikeaan maahan

Ja se päivä, jolloin Pohjois-Korea saa nyt talon kokoisen
alkeellisen ydinpomminsa mahtumaan ohjukseen,
on n. 30 - 40 vuoden päästä, mutta silloin ruohonsyönti
on jo näivettänyt kansan olemattomiin tai todennäköi-
semmin, valinnut vapauden

Eipä siis ihme, että "Rummya" hymyilytti

PK käyttää kolmanneksen BKT:staan ohjuksien rakenteluun ja silti menee päin helvetttiä. Eläköön kommunismi!

Eipä tuokaan sellainen osumatarkkuus ole, että ohjuksia voisi pitää minään vakavana sotilaallisena uhkana. Tietysti noilla hieman siviilitappioita aikaansaa, jos niitä räiskii summamutikassa Japaniin laajoille ja tiheästi asutuille kaupunkialueille.




Jos Pohjoiskorealaisten viritysten osumatarkkuus on 400 km:n päästä 50 km, mikähän se lienee Alaskan rannikolla. Ottaen huomioon Alaskan asutustiheyden, osuminen edes jonkinlaiseen taajamaan lienee äärimmäisen epätodennäköistä.




Ennemmin näkisin tuollaisilla ohjuksilla pönkitettävän propagandaa maan omalle kansalle ja johtajille. Pohjois-Korean ylin johto tietää sen, että ampumalla yhdenkin raketin, oli se millainen tahansa ja varustettu millä taistelukärjellä tahansa, Japanin tai Etelä-Korean, USAsta nyt puhunattakaan, asutuskeskuksiin, he tuhoavat vain oman valta-asemansa sairaassa paratiisissaan. Sen jälkeen muu maailma, lähinnä USA, antaa niille hyypiöille sellaisen opetuksen joka tuntuu.

Vaikka USA:n Afganistanin ja Irakin operaatioiden onnistumisesta ja hyödyllisyydestä suhteessa kuluihin ja kärsimykseen voidaan olla montaa mieltä, ne ovat joka tapauksessa näyttäneet banaanitasavaltojen mielipuolisille johtajille, että vaikka he omassa maassa voivatkin sikailla miten tahtovat, alkaessaan uhitella muille he ovat kaikkea muuta kuin koskemattomia. Vaikka kansan kohtalo olisi miten yhdentekevää tahansa, pelko oman aseman murenemisesta panee uhmakkaimmakin tyrannin miettimään tekojaan useammankin kerran.

70-luvulla kommarit väittivät neuvostoliiton aseiden olevan rauhanaseita, eräässä rauhanmarsissa suomessa jopa tehtiin pahvinen ohjus johon maalattiin valkoinen kyyhynen jolla oli joku kukka suussa. Se kuulemma neuvostoliittolainen rauhan pommi.
Näyt jatkavan samalla järjettömällä linjalla.

painu vittuun kommari.

Jahas, se on sitten koululaisetkin palanneet. Voin olla väärässäkin.
En kyllä usko että kukaan aikuinen voi olla noin lapsellinen ja
asioista tietämätön. Tai ehkä kuitenkin sillä



Toki,toki. Aivan kuten Irakille ja kohta varmaan Iranillekin.
Niinhän se menee ja sitten maailma parantuu ja kaikilla on
mukavaa. Israelkin kun antoi "pienen opetuksen" Libanonissa
niin sielläkin päin on jälleen asiat kunnossa. Mahtavaa että
täältäkin löytyy päteviä asiantuntijoita, kertomaan että on
mahdollisuus antaa ns. OPETUS JOKA TUNTUU!!

Maailma ei siitä parane, jos USA hyökkää jonnekin. Päin vastoin, siviilien massat sodista eina eniten kärsivät. tarkoitin, että nykyään USAlla on aikaisempaa selvemmin pyrkimys ulottaa hyökkäyksensä myös kohteiden korkeinta valtaeliittiä vastaan. Juuri sitä porukkaa joka sodista päättää. Siihen jengiin ei oman kansan kärsimys tee pienintäkään stressiä, päin vastoin, kärsivää kansaa on helpompi hallita kun suuntaa kansan vihan jotain kuviteltua kärsimyksen aiheuttajaa kohtaan. Sen sijaan oman palatsin ikkunasta sisään tuleva risteilyohjus puhumattakaan pelosta joutua Saddamin tapaan loppuiäksi vihollisen vankiloihin nöyryytettäväksi on se opetus joka tuntuu.

Libanonin tapauksessa on kyse täysin eri asiasta kuin valtioiden välisessä sodassa. Siinä missä valtioilla on tietyt nimetyt johtajat, jotka vielä tykkäävät patsastella palatseissaan yltäkylläisyydessä, terrorijärjestöt ovat hajanaisia maan alla toimivia ryhmiä. Valtioiden johtajat ovat yleensä helppo löytää ja tarvittaessa tuhota, terroristijärjestöjen johtajat ovat piiloutumisen ammattilaisia. Tuhoamalla banaanivaltion johdon, se usein korvautuukin erilaisilla keskenään taistelevilla terroristityyppisillä joukkioilla. Yleensä se on kaikille huono asia, mutta silloin kun joku diktaattori alkaa uhmaamaan liian vaarallisilla asioilla, se voi olla (länsimaiden kannalta, tietysti banaanivaltioiden kansa kärsii) parempi suistaa maa anarkiaan. Toisin kuin valtioiden, terroristijärjestöjen budjetit ja resurssit eivät yleensä salli joukotuhoaseiden ja niiden kuljetusjärjestelmien kehittämistä sellaiselle tasolle että niistä olisi merkittävä uhka länsimaiden turvallisuudelle.

Mutta esimerkiksi puheena olevassa Pohjois-Koreassa aivan kaikki asiat ovat niin perseellään, että ylimmän johdon tuhoamisella strategisessa iskussa tuskin olisi kielteistä seurausta kenellekään muulle kuin mielenvikaisille johtajille itselleen. Millä tahansa läpimätä valtiokoneisto korvautuisikin, kansalle se tuskin pystyisi tarjoamaan enempää kärismystä kuin nykyinen johto.

No olet osin oikeassa mutta entäpä sitten Kiina?
Sinne ei taida poika Bush uskaltaa?

Jaa miksi ei?

Tulisi turpiin itsellekin niin pahoin ettei
naruistaan vetelevät rahamiehet anna lupaa?

Niin ketkä?

Nämä kapitalismin vastustajat eivät ymmärrä, että ihminen ei ryhdy USA:n presidentiksi kämäisellä palkalla jos haluaa rikastua.

Noin yleisesti ottaen se että USA valehtelee ei enään ole mikään uutinen.

Milloinkas se USA olisi totta puhunut? Eipä tule vaan mieleen!

Tuleekos teillä?