KESKUSTELU

----
http://www.tiede.fi/uutiset/4549/suomal ... magneettis

Kokeellinen todistusaineisto ilmiön puolesta on kuitenkin toistaiseksi ollut vähäistä ja ristiriitaista. Nyt Helsingin yliopiston fyysikot yhdessä Manchesterin yliopiston tutkimusryhmän kanssa onnistuivat muuttamaan grafeeninäytteet magneettisiksi.

Suomalaisfyysikot tuottivat atomitason vaurioita grafeeniin käyttäen laitoksen hiukkaskiihdyttimiä. Toisiin näytteisiin tuotettiin vaurioita kemiallisesti käyttäen fluoria. Näytteet analysoitiin Manchesterin yliopistossa.

Kummatkin vaurioitetut näytteet muuttuivat käsittelyssä magneettisiksi, mikä antaa vahvistuksen teoreettisille ennusteille.
---

Hmm,,jos tuota tekstiä katsoo niin voi ajatella myös että grafeeni-aineeseen tuotiin muuta ainetta,,eli suurella nopeudella kiihdyttimessä tai sitten ns.kemiallisesti fluorin muodossa.

Saako kysyä/olettaa että magneettisuus on jokin pieni ainehiukkanen,,pienempi kuin atomiteorian atomin osaset?

Eli magneettiaine on erillisenä ainehiukkasena olemassa?

Tämä selittäisi mm. kompanssin neulan kääntymisen, ainevirtauksen aiheuttamana ominaisuutena.

Olisiko sitten magneettiaine samanlainen ainehiukkanen kuin sähköainehiukkanen?

Tämä taasen selittäisi sen miten luonnossa esim.ukkonen aiheuttaa sen että syntyy suuri ainevirtauspurkaus?

Tai sitten esim.sähkögeneraattori kykenee itsensä kautta siirtämään sähkövirtaa vuodesta toiseen. (Eihän generaattori itsessään synnytä ainetta.)

Esittäisin kyllä että magneettiainehiukkanen on sama kuin sähköainehiukkanen ja jotenkin niin pieni hiukkanen että atomi ja elektroni on sen rinnalla melkomoisen suurempi?

Kysehän on/oletan että kuitenkin sähkössä ja magneettikentissä aina ainehiukkasten virtausliikkeestä tavalla tai toisella?

"Saako kysyä/olettaa että magneettisuus on jokin pieni ainehiukkanen,,pienempi kuin atomiteorian atomin osaset?"

Kysyähän aina saa ja kannattaa. Ilman kysymyksiä, uteliaisuutta ja luovuutta ei olisi tiedettä.

Mitä itse kysymykseen tulee, niin magneetisuus ei ole ainehiukkanen, vaan se on voima (tarkemmin sähkömagneettinen vuorovaikutus). Kvanttimekaniikan mukaan tämän voiman välittäjähiukkasena toimii fotoni.

Klassisessa fysiikassa magneettikentällä tarkoitetaan kenttää joka on sähkövarausten tai magneettisten kappaleiden ympäristöönsä luoma kenttä. Magneettikenttä saa kompassin neulan kääntymään kenttäviivojensuuntaisesti koska kompassin neula on magneettista materiaalia, eli siinä magneetiset "pohjois" ja "etelä" navat. Magneettikenttä vaikuttaa myös kaikkiin kentän suhteessa liikuviin varauksellisiin hiukkasiin.

" - - luonnossa esim.ukkonen aiheuttaa sen että syntyy suuri ainevirtauspurkaus?"

Olet sikäli oikeassa että salamassa todellakin siirtyy "ainetta". Kyseessä on kuitenkin ionisoituneista ihan "tavallisen" aineen atomeista tai molekyyleistä tai elektroneista. Yksinkertaistettuna ionisoitumisella tarkoitetaan sitä että atomi (tai molekyyli) ei ole sähköiseltä varaukseltaan neutraali, siinä on siis joko "liikaa" tai "liian vähän" elektroneja neutraaliin tilaan verrattuna.

Ilmastollisessa ylijännitteessä, ts. ukkosessa on kyse sähkökentästä, ei magneettikentästä (Tosin magneettikenttää syntyy elektronien liikkuessa)

Tämä sähkökenttä ei ole homogeeninen (esim. levykonkan sähkökenttä on), joten purkauksen suunta vaihtelee. Tästä johtuen salama ei koskaan näy suorana viivana vaan "käyränä". Jännite kasvaa niin suureksi, että ilma muuttuu johtavaksi (oliko ilman jännitelujuus jotain 5kV / mm? en muista) ja purkaukselle löytyy tie maahan.

Tämä "ilmastollinen ylijännite" tarkoittaa siis kahden pisteen välistä potentiaalieroa, eli eroa varautuneiden hiukkasten määrässä ja/tai varauksissa. Nämä piteet voivat olla lähes missä suunnassa tahansa toisiinsa nähden, eli salaman "suunta" voi siten olle lähes mikä tahansa. Suurin osa salamoista "iskeekin" joko pilvikerrosten välisesti tai sisäisesti, eli suurin osa salamoista ei "iske" maahan ollenkaan.

Edit: lainaus kuntoon

Salaman etenemisestä kirjoitin toisaalla.

http://groups.google.com/group/sfnet.ti ... 6bded4309f

Salaman lopullinen muoto muodostuu askeleittain joten sähkökentän suunta ehtii välissä muuttua useaan kertaan.

Näinhän se menee. Itse miellän potentiaalierojen välisen alueen tässä tapauksessa isoksi sähkökentäksi joka on ei-homogeeninen (=dynaaminen). En tiedä onko tämä oikea ajattelutapa, selityksesi on varmasti tieteellisesti osuvampi :p

Niin kyllähän tuo salama on ikäänkuin pitkä sähköjohto joka synnyttää iskiessään ympärilleen magneettikentän josta ns. indusoituu muihinkin jähellä oleviin johtoihin jännitettä.