KESKUSTELU

Mun vanha ja etevä isoisä kertoo että kannattaa laittaa eka tarpeeksi pois sitä että ei ole metanolia. Mistä sen tietää paljonko pitää laittaa metanolia pois ja mistä tiedän että ei siihen jää mitään.

Isoisä jo 85 eikä kertaakan kuollut myrkylliseen viinaan.

Toki on laitonta, eikä sitä kukaan ole 20 vuoteen edes keittänyt.


Myydäänkö kaupassa jotain mittareita että tiedetään paljon metanolia on?

,,, kertaakaan kuollut myrkylliseen viinaan . Urbaanilegenda kertoo, että jos polttaa lusikallisen ponua niin etanoli palaa eri värillä kuin metanoli. En ole kuitenkaan varma tästä. Ponunkeittäjät tietäköön paremmin.

Mulle on kerrottu, että heitä ensimmäinen kupillinen pois. Kaikissa alkoholituotteissa on vähän metanolia väkisinki. Kaikkea ei siis saa kokonaan pois millään. Tuosta ensimmäisen kupin säännöstäkään en sen kummemmin tiedä, että riittääkö se oikeasti.

Jotain noista metanolin ja etanolin kiehumispisteistäkin voi päätellä:
Metanoli 65 C
Etanoli 78,3 C

Kun vaan malttaa olla suorittamatta laadunvalvontaa ihan tuotannon alkuvaiheessa, ei mitään hämminkiä.

Editoinpa:
Juuri tuosta muurjaanin esittämästä syystä.

Metanolin kiehumispiste on 64,7 celsius-astetta ja etanolin noin 78. Niin kauan kuin keitoksessa on riittävästi metanolia, ei lämpötila nouse yli tuon 64,7 asteen. Eli tislettä kannattaa ottaa talteen vasta kun keitoksen lämpötila on noussut 78 asteeseen. Metanolia tisleessä on varmaan tästä huolimatta pieniä määriä, mutta ainakin suurimmasta osasta pääsee eroon. Näin asia on ainakin teoriassa.

1960-luvulla kun keitettiin, niin lämmöt oli 82-86 astetta C

Ensin mukillinen maahan, ja sitten otettiin aina korkillinen välistä, jonka piti palaa näkymättömällä liekillä....

Keitoksen lämpötila kyllä nousee reilusti korkeammalle, mutta höyryn lämpötila ei. Höyryn lämpötila kolonnin jälkeen juuri ennen jäähdytintä on siis se seurattava suure.
Metanolin määrä riippuu ihan täysin tislattavan panoksen koosta: jos tislaa kerralla tynnyrillisen, joutuu pois kaatamaan paljon enemmän kuin kupillisen ekaa tislettä.
Kaikki talteen otettava tisle tulisi sitten myös sekoittaa keskenään vaikkapa ämpärissä ja kaataa vasta sitten pulloihin. Alkupään tuotoksessa on kuitenkin hieman metanolia ja loppupään tuotoksessa ei yhtään, joten tuolla sekoittamisella tuotteen metanolipitoisuus saadaan kaikkiin pulloihin yhtä suureksi.

OK, metanoli on tappavaa myrkkyä eikä sitä kannata juoda. Tiedoksi vaan. Lähinä kai pesuaineena käyttäkää pontikkaa ei sitä saa juoda. Suomen laki kieltää jo viinankeiton. Se on ymmärettävää koska siinä on myrkkyä ja VALTIOLLA MONOPOLI.

Niinpä, nimenomaan.
Esim. sen voi päätellä että tislauksen voi (ja kannattaa) suorittaa kahdessa vaiheessa jolloin lämpötilan säätökään ei ole ongelma. Voi toteuttaa jopa termostaateilla.
Muuten tulee pikku probleemoja säädössä...

Samaa mieltä tuosta termostaattisäädöstä. Liian korkeassa keittolämpötilassa on kanssa se huonoa, että mäski voi palaa pohjaan. Ideaalisin lienee jokin kaksoispohjakattila, jossa haihtuvan höyryn lämmön saisi pidettyä mahdollisimman pienessä haarukassa.

Vanhan säännön mukaan tisleestä heitetään ensimmäinen kahvikupillinen pois, se sisältää paitsi metanolia myös muita ns. korkeampia alkoholeja joilla on alhainen kiehumispiste.

Jos käymistuote nautitaan sellaisenaan, ilman tislausta, nuo haitta-aineet päätyvät toki elimistöön.

Kiljussa, viineissä ja oluessa on siis mukana myös metanoli...

Metanoli on myrkyllistä yksinään. Riittävän etanolin läsnäollessa elimistössä ei tapahdu metanolin myrkkymuunnosta.

Metanolia nautiskelleet saavat tiputuksessa etanolia estämään myrkkysynteesiä. Enkä yllytä menemään ensiapuun väittämään että tuli otetuksi vahingossa metanolia.

Mitenkähän hanakasti metanoli reagoi hedelmähappojen kanssa? Varmaankin osa viinien aromeista on metanolin ja hedelmähappojen tulosta.

Juuri tämän takia kannattaa keittää kahdessa vaiheessa...

Jos minulla sattuisi olemaan 10 litraa 10% mäskiä (kiljua), keittäisin siitä noin desilitran esitislettä pois, kaikki loppu sekoitetaan keskenään. Teoriassa tuosta määrästä saa litran pirtua hyvällä kolonnilla, kolonnitäytteenä käyttäisin rosteri-villaa (ruostumaton teräsvilla). Mäski saa kiehua, yksikään tieteellinen fakta ei todista tätä vastaan. Etanoli ei siis muutu myrkyksi 100 asteen lämpötilassa, ja tätä enempää se ei tietenkään nouse. Metanoli itsessään ei ole myrkyllistä vaan elimistö muuttaa sen muurahaishapoksi joka on. Viinan keittäminen on kielletty verotulojen takia, mutta jos haet viinasi virosta et syyllisty mihinkään laittomaan ja lopputus on sama. Kyseinen toiminta on ollut suomessa kiellettyä jo vuodesta 1756 !