KESKUSTELU

Arvasin. Pötkömunien valmistukseen liittyy pyörittäminen.

Kalvo on tiukassa keitetyssä munassa, kun on kyse tuoreista munista. Vanhemmassa munassa ei ole tätä ongelmaa, vaan kuori irtoaa kalvoineen helposti.

Noniin tuotanoin.. eilen tuli keitettyä kolme satsia kun tuli niin kovia ensimmäisistä. Viimeisistä aika löysiä ja joka kerta kuoriessa lähti valkuaisista palasia mikä oli se isoin probleema.

Tein kyllä niin että nostin kattilan kylmälle levylle kiehumispisteessä koska toi liesi varaa ihan törkeästi lämpöä eli kiehuis varmaan 5 minsaa kun laittaa siinä vaiheesa nollille, ja tein näin joka kerta että sain ajan jotenkin mittailtua. Jotain 12 minsaa höyryistä ja 7 minsaa kiehumispisteestä taitaa olla aika ok sähköliedellä, uskomattoman vanhalla sellaisella.
Mutta se kuorinta... ja pitkään pidin viileiski asti kylmässä vedessä.

Kuinkas pitkään teillä kiehuu tällälailla toimiessa, suunnilleen?

Mulla kestää jotain 5 minuuttia tuossa munankeittokoneessa. Se on siitä hyvä, ettei tarvi kytätä kelloa, vaan summeri huutaa, kun munat on kypsiä. Koneesta laitan ne suoraan kylmään veteen. Ei oo koskaan ollu mitään vaikeuksia kuorimisen kanssa.

Piti vielä lisätä, että munankeittokoneessa munat kypsyvät vähemmällä energialla kuin kattilassa.

Riippuu erittäin selkeästi siitä missä vaiheessa levyn sammuttaa. Pari kertaa olen kokeillut. Ekalla kiehui katkaisun jälkeen noin 4 min ja kolmetoista oli liikaa. Tokalla kerralla katkaisin aiemmin ja kiehui tuskin minuuttiakaan. 12 minuuttiakin oli vielä liikaa mutta aika lähellä jo optimia.

Kaikki ajanottohelpotukset ja hälytykset on aina tervetulleita, unohtuu muuten kun tulee säädettyä välissä aina kaikkea. Pistän tietokoneesta usein ruudunpimenemisherätyksen alarmiin jos tarvii ottaa aikaa jostain. Mulla sattuu oleen jostain syystä keittiön tilalla pelkkä keittokomero joten paljoa mitään uusia laitteita en sinne oo mielelläni hommaamassa.


Juu niin se taitaa riippua =). Viittasin siis tolla "tällälailla toimiessa" sen yllä olevaan eli kiehumispisteestä nollille. Aika kauan sullakin tuntuis kiehuvan. Semmoset uudemmat liedet taitaa vähän nopeammin viiletä.

Mullakin on vaan keittokomero. Munankeittokone on pyöreä n. 15 senttiä halkaisijaltaan. Korkeus n. 12 senttiä. Mahtuu säilytettäväksi pienessä hyllyssä ja mikä parasta, ei maksa paljoa.

Tarkoitin että miten määrität kiehumisen alkamishetken. Pohjaan alkaa ilmaantua kuplia, yhä suurempia, jokunen kohoaa ylös, vähän suurempia kohoaa ylös, isoja kuplia nousee ja lopulta porisee kunnolla. Siinä on melko pitkä tovi sammuttaa levy. Meillä on keraaminen liesi ja tuntuu varaavan lämpöä melkoisesti.
Meilläkin muuten oli tuommoinen Ertsun mainostama munankeitin. Siinä tuppasi muna hajoamaan ellei reiittänyt. Oli myös melko tarkka veden määrälle. Meillä on sähkölämmitys joten lähes sama lämmitätkö munankeittimellä vai lämpöpattereilla. Siis se munankeittimen teho kuitenkin lämmittää myös taloa ja näin vähentää lämmityselementtien tehoa.

Mikset sitten reijittänyt? Siinä munankeittokoneen vesimittarin toisessa päässä on se neula, jolla painetaan se reikä.

So what? Siinä vesimitassa on selvä asteikko. Se, mitä en ymmärrä, on se, että kun laitetaan enemmän munia, niin silloin vähemmän vettä. Se on ainut, joka menee yli hilseen. Olisko joku, joka osais selittää?

Ehkä oli erilainen munankeitin kuin sinulla. mutta tuo vesimäärä tuntuu tietty oudolta. Kun on enemmän munia on myös enemmän viileää pintaa johon höyry tiivistyy ja valuu takaisin keittimen pohjalle. Tämä pidentää höyrystysaikaa joten sama aika saadaan pienemmällä vesimäärällä.

15x12 ! Joooo... sullon joku ihan öky komero. Ei vaan, mutta oikeesti paikat niin täynnä kaikkea että tonkin laskee jo tilaavieväksi. No, ehkä pullot vois tuolta alakaapista kyllä viedä.


aa, oke.


En tiedä millaisia ne laitteet, mutta voisko liittyä johonkin yhteistilavuuteen.

korant ehti ensin, mutta laitan kuitenkin, kun tuli kirjoitettua.

Kun keittimessä on enemmän munia, on siellä enemmän viileätä pinta-alaa, johon vesihöyry tiivistyy ja valuu takaisin vedeksi keittimen pohjalle kiehumaan. Kun munien pinta vähitellen lämpiää, yhä suurempi osa höyrystä kiehuu kannen alta keittiön ilmaan.

Kun munia on paljon, niiden pintojen lämpeneminen kestää samalla teholla pidempään ja höyryn ulos kiehuminen alkaa myöhemmin. Pienemmällä munamäärällä höyryä tulee enemmän, kuin muutama viileä muna ehtii tiivistämään ja vesi kehuu kuivaksi nopeammin.

Käsittääkseni munankeittimissä ei ole ajastinta, vaan veden määrä ratkaisee keittoasteen ja hälyytys tulee vastuksen kuumenemisesta hälyytysrajalle. kun vesi kokonaan loppuu.

Semmosena assosiaationa tul täs ny iha väkisinki mielee - Et ko joskus
pentuna sai sitä kananmunaaki syödäkseen, niin olha se jotaki se, et ko
sai. Eikähä siin iha ensimmäiseks ajatellut, että millä "helevetin tyylillä" se
nyt sit on oikeen keitetty!

Miettii, niin ihan totta kyllä ettei sitä lapsena paljon mitään ajatellut.

Laiskasti lieden ääressä päivystävänä olen käytännössä siirtynyt käyttämään munankeittotapaa, jossa vesi ensin kuumennetaan kiehuvaksi (käytän teräskattilaa), liesi nollille (itsellä perusliesi, jonka levy ei käytännössä yhtään kattilan pohjaa suurempi), munat lusikalla nostaen uppeluksiin veteen - jossa vaiheessa voi havaita kiehumisen käynnistyvän munankuoren pinnassa.

Kätevää, kun ei tarvitse ajastimen avulla kytätä, milloin munat ovat riittävästi kypsyneitä, koska jäähtyvä vesi ei kypsytä niitä mielestäni liikaa. Samoin olen havainnut, että kuori irtoaa paremmin eli kalvo ei jää kiinni valkuaiseen - tai ainakaan tähän mennessä ei ole kertaakaan jäänyt, vaikka vesi olisi ehtinyt jäähtyä niin, ettei munia ole erikseen tarvinnut jäähdyttää.

Hyvä ja varma unohtelijan menetelmä ... kiitokset siitä.