KESKUSTELU

Tuo on tukivoima, joka kiihdyttää kyllä junaa just kuin coriolisvoima yhdessä tukimomentin kanssa, joks johtuu siitä, eteei tukivoima kulje junan massakesksiön kautta, ja juna pysyy kuitenkin raiteissa kiinni eikä kaadu sen "coriolismomentin" vaikutuksesta.

"Hitausvoiman" pitää aina ehjdottomasti kulkea painopisteen, massakeskiöviivan kautta, joten tuo tukivoima ei voi olla tarkoittamasi "aito hitausvoima". Kyseinen voima ei tee työtä, koska sen vaikutuspiste ei liiku poikittaisvaakasuunnassa, mutta se kiihdyttää kyllä silti junaa tässä suunnassa inertiaalissa.

On vain yksi koordinaatisto, jossa voima on origon kautta kulkevana koordinaattiakselilla, ja momentti pyörittää kappaletta tämän akselin ympäri (ns dynami), ja nuo kormat ovat siten toisistaan täysin riippumattomia. Eli koordinaatisto on valittava aivan tietyllä tavalla, kun puhutaan "totisesti todellisista" (kokonais)voimista (jäykän kappaleen mekaniikassa). Siitä näkee heti, miten se kappale lähtee liikkeelle. Formaalisesti tämä voidaan kuitenkin muuntaa mitä erilaisimpiin koordinaatistoihin.



Ainoat todelliset voimat, jotka laatikkoon vaikuttavat, ovat gravitaatio, sen aiheuttamat tukivoimat autonlavan lattiasta kohtusuoraan, ja se kitkavoima lavan pohjasta pohjan suuntaisesti. Täsmäälleen sama eketi saadaan kiihytyksessä kuin jarruruksessakin, kun kiihtyvyys vain on itseisarvoltaan sama.

Nyt sulla on tässä eri kanta "aidon hitausvoimasi" paikan suhteen kuin tuossa junan coriolistukivoiman tapauksessa.

"Hitausvoiman" käyttö d´Alembertin periaatteen mukaan laskuissa perustuu juuri sille, että sen vaikutuspiste/viiva aina tiedetään, aivan kuten gravitaationkin vastaava.

Ajattelin, että kaipasit hieman kannustusta pyyntöni täyttämiseen.

Minun motiiviini on saada tämä turha vääntö loppumaan. En epäile sinun tai korantin ratkaisukykyä. Enhän edes pyytänyt ratkaisua vaan voimien kuvausta.

"Suunnat ovat ilmeiset" Te ette koskaan saa asiaa selväksi ellette tee tarkaa kuvausta sopivasta esimerkistä. Piirtäkää vapaakappalekuvat voimineen. Silloin pääsette keskustelemaan samasta asiasta.

Keskusteku taitaa olla lopussa minun osaltani. Kappaleen painopisteeseen vaikuttava hitausvoima ei ole viaton kiihdyttän voiman vastavoima, vaan inertiaalik:ssa näennäinen voima, joka ei ole sovitettavissa Newtonin II lakiin, eikä myöskään kolmanteen, koska voimalle ei löydy vastavoimaa. Juuri tätä olen tämän pari viikkoa yrittänyt todistella.

Hitausvoima synnyttää itse sen vastavoiman ja kohdistuu saman vuorovaikutuksen kautta kiihdyttäjään kuin kiihdyttävä voima kiihtyvään kappalöeeseen. Kiihdyttävä voima ja hitausvoiman synnyttämä vastavoima ovat siis toistensa vastavoimia eikä tässä ole mitään ristiriitaa Newtonin lakeihin. yrität sitä vain väkisin vängätä. Luovutat häntä koipien välissä kun et voi myöntää olevasi väärässä.

Jos kiihtyvyys ja kitka riittävät, syntyy momentti mikä kaataa laatikon vaikka painovoima pitää laatikkoa pystyssä. Minä väitän, että painopisteeseen syntyvä hitausvoima aiheuttaa tämän momentin. Millä sinä saat tuon momentin syntymään koska laatikon pohjaan vaikuttava kitkavoima ja sen vastavoima eivät muodosta mitään momenttia.

Mainitsin, että University Physics oppikirjassa varoitetaan, että F = ma ei ole voima. Tottahan tämä onkin.
Mutta F = -m*a = -m*dv/dt on tietenkin reaalinen voima. Tämä kai on kirjankin periaate. Kaikki kirjoittavat eivät huomaa, että voiman suunta on tässä merkityksellinen, liikkeen suunnan vastainen, jos on kiihtyvästä liikkeestä kysymys. Hidastuvassa päin vastainen.

Edellä hakataan vasaralla naulaa puuhun. Todistaa selkeästi, ma on se voima (itseisarvoltaan), joka työntää naulan puuhun. Muutenhan ei tarvittaisi sopivan painoista vasaraa, ei liian painavaakaan, koska naula nurjahtaa. Vasaralla ei pysty käsin painamaan naulaa puuhun, voimat kun eivät riitä. Vasaran massan ja hidastuvuuden tulo saa aikaan riittävän voiman.

Koska -m*dv/dt on reaalinen voima, myös keskipakovoima on reaalinen voima. Huomaa, että ympyräliikkeessä dv/dt on kohti keskipistettä suuntautuva nopeuden muutos, joten voima suuntaustuu poispäin keskipisteestä.

_________________
Miksi kappale kiihtyy?
-Fysiikka osaa selittää vain, miten kappale kiihtyy.

Kappaleesta toiseen vaikuttava hitausvoima ei vaikuta ko. kappaleen painopisteeseen, vaikka vaikutus ilmeneekin samalla suoralla. Hitausvoima on voima siis täsmälleen samalla tavoin kuin painovoimakin, eli vaikuttaa painopisteen kautta. Näinhän käytäytyy mikä tahansa muukin kenttävuorovaikutuksen aiheuttama voimavaikutus. Sähkökentän tapauksessa, ns. pintavaikutuksen seurauksena, voiman vaikutussuora vain ei välttämättä ole juuri painopisteen kohdalla. Tuohon vaikuttaa mm. muoto ja materiaalit.

Yksinkertaisin tapaus

m1*a1 = F = m2*a2

Jossa Kiihdyttäjän (1) aiheuttama hitausvoima kohdistuu kiihdytettävään (2) ja näiden välissä vallitsee tukivoima F molempiin suuntiin. Kiihtyvyydet ovat tuossa itseisarvoina, ilman suuntaa.

Vaihtoehtonen muoto siis F1 = F = F2.

Vastaavasti painovoimina
m1*g1 = G = m2*g2

Jos m1 on hiukkasen 1 massa ja m2 hiukkasen 2 massa. Ja kun nämä hiukkaset törmäytetään, ovat a1 ja a2 niiden kiihtyvyydet törmäyshetkellä. F on törmäyshetkellä vaikuttava sähkömagneettinen voima. Mutta mitä F1 ja F2 ovat?

Hitausvoimasi kohdistuu kappaleen painopisteeseen. Tehdään sopimus. Sinä ilmoitat t ä m ä n voiman vastavoiman selkeästi ja minä tunnustan olleeni väårässä koko ajan. Jos, et sellaista löydä saat jatkaa inttämistäsì normaaliin tapaan. Lienee kohtuullista.

Jos teennäisillä koordinaatistoilla pilkotaan kokonaisuuksia, saadaan näennäisvoimia tietysti. Tuolla perusteella kuitenkin on turhaa väittää voimia näennäisiksi.

On olemassa sellainen vempain kuin inertiakäynnistin.
Tuossa massakiekolle annetaan melkoinen kierrosnopeus veivillä, hitausvoima pyörittää isonkin moottorin käyntiin. Melkoinen näennäisvoima kun isokin moottori käynnistyy.
Tässä FW 190D
http://www.youtube.com/watch?v=4Y5LBUVS1T8

Energia on pyörimisessä, siis pyörimisnopeudessa ja massanhitaudesta puhutaan moottorin käynnistyksessä. Suoraviivaisessa liikkeessä täysin sama asia, energia on nopeudessa..

_________________
Minun mielestä noin.

Kysyt asiaa, jonka olen juuri selostanut. Etkö viitsi lukea vai etkö viitsi lukea ajatuksella.
Hitausvoiman vaikutussuora kulkee painopisteen kautta. Kun kiihdyttävän voiman vaikutussuora kulkee kappaleen pohjan kautta, hitausvoima ei voi olla kiihdyttävän voiman vastavoima vaan se siirretään kappaleen sisäisten vuorovaikutusten kautta kontaktipintaan ja lisätään momentti, mikä saadaan kiihdyttävän voiman ja hitausvoiman muodostamasta voimaparista.
Miten ihmeessä kuvittelet massan inertian reagoivan kiihdytykseen jollain muulla tavalla. Sellaista ei yksinkertaisesti ole.

Vastaavat G1:stä Ja G2:sta painovoiman tapauksessa, Ihan aitoja voimia siis tässä mielessä. Ne syntyvät inertiavuorovaikutuksen seurauksena samalla tavalla kuin painovoima gravitaatiovuorovaikutuksen seurauksena. Eihän tuo pelkkä G eli painovoima (tavallasi esitettynä) ole sekään muuta kuin sähkömagneettinen voima kappaleiden välillä.

Etkö ymmärrä yhteyttä vai etkö halua ymmärtää sitä. F1 ja F2 ovat siis hitausvoimia jotka kohdistuvat pintavoimien välittämänä toiseen kappaleeseen.

Olet painouanut tähän asti, että hitausvoima nimenomaan on kiihdyttävän voiman vastavoima esimerkkinä leka.
Kappaleen sisällä hitausvoimasi vaikutussuora kulkee painopisteen kautta, kuten painovoimankin. Jälkimmäisen vastavoima vetää maata. Nyt hitausvoiman vastavoima vetää kiihdyttävää sormea kohti kapulaa. Tällairta voimaa ei ole.