KESKUSTELU

Jos palstalla on asiantuntiojoita esim. Rispedralin suhteen, niin mikä aine siinä tappaa luovuuden. Ei oo kiva asia taiteilijalle tai muusikolle saada semmosta ainetta injektiona kun silloin luova suunnittelutaito kariutuu ja ainoa keino säveltää on tehdä sitä pinnallisesti, eikä luovasti niin ku pitäis.

_________________
"
Haagin Tuomioistuimessa Nähdään"

Esim. sähköhoidossa lähimuisti voi hävitä, kun aivosoluja kuolee. Tilalle tulee kuitenkin uusia (käyttämättömiä) aivosoluja, ja ne kasvattavat uudet synapsit, jolloin esim. se lähimuisti päinvastoin kirkastuu.

Välillisesti luovuuden heikkenemiseen vaikuttaa ainakin vahvat bentsot (siis rauhoittavat) lääkkeet. Bentsot kannattaakin ottaa yötä vasten, jolloin seuraavana päivänä aivot ovat virkeät.

Jos joku mielenterveyslääke tuhoaa luovuutta, niin ei kai sellainen lääke saa hyväksyntää. Tai jos on saanut, niin se olisi valtava skandaali lääketehtaiden kontra lääkäreiden ja potilaitten kesken. Yhteiskanteessa potilaat voisivat vaatia paksun tukun valuuttaa.

PS.: Risperdalilla on valtava painoa nostava tekijä, joten kannattaa käydä puntarilla.

Luulen, että sinun kohdalla, kuten monen muunkin skitsofreenikon kohdalla dopamiinin vaikutusta estävä lääkitys passivoi. Ainakin olen kuullut tämän suuntaista juttua skitsofrenia diagnoosin saaneilta ihmisiltä.

Miten on, Shriek, kun monet kirjailijat käyttävät psyykenlääkitystä, miten se auttaa? Vai eivätkö he käytä niitä lääkkeitä luovina kausina?

_________________
Kuten luonnossa on koreutta, niin olkoon ihmisen elämässäkin. Mutta se on toissijaista sen rinnalla mikä on olennaista. - I Ching, Muutosten kirja

Oikea lääkitys pitää hallusinaatiot kurissa. En ole kirjailija, niin en voi puhua kirjailijoiden puolesta. Sen olen kuitenkin pelkkien keskustelujen kautta oppinut, että nuo antipsykootit näyttävät riistävän usein sen kaiken merkityksellisen puolen elämästä. Periaatteessa lääkkeet tekevät ihmisestä mekaanisessa mielessä työhön kykenevän ja luultavasti hillitsevät muiden ennakkoluuloja sairasta kohtaan. Toisaalta tekemisen miellekyys ja merkitys, on heillä usein kadoksissa, vaikka olisi psyykeeltään ja ruumiin voimiltaan siihen kykeneviä. Muitakin asioita on, jotka pistävät diagnoosin saaneen ihmisen epätasa-arvoiseen asemaan muihin ihmisiin nähden.

Tekemisestä merkityksen katoaminen voisi viedä tekstistä elävyyden. Tai jos vahvat tunteet sekottavat järkeä ja estävät kirjoittamisen, niin sittenhän lääkitys kai tasaisi.

_________________
Kuten luonnossa on koreutta, niin olkoon ihmisen elämässäkin. Mutta se on toissijaista sen rinnalla mikä on olennaista. - I Ching, Muutosten kirja

Luultavasti osa ihmisistä alkaa huomata, kun suosikkikirjailijan - tai ylipäänsä artistin - paras terä alkaa hiipua. Alhaalla olevassa pätkässä muistaakseni todetaan se, kuinka tärkein vaihe on usein itse matka eikä määränpää. Taiteilijalla teos on se määränpää. Itse olen huomannut, että usein jonkun artistin helmet ajoittuvat lyhyeksi jääneen uran debyttiin tai pitkän uran tehneellä artistilla uran keskivaiheeseen.

http://areena.yle.fi/tv/1560896

Skitsofreenikko, jonka oirekuva kostuu etupäässä negatiivisista oireista, on kuin avaruuden neutronitähti. Loistaa, mutta ei enää koskaan samalla tavalla kuin ennen. Lääkityksellä ei siis usein saada negatiivisia oireita häviämään, vaan käsittääkseni ne saattavat jopa pahentua.

Joo, tuotoksista näkee, jos latvapuoli alkaa hiipua, mutta sehän voi alkaa vaihtelevasti kellä mistäkin. Luin äskettäin Aila Meriluodon uusimman päiväkirjamaisen teoksen. Vaikuttaa kuin hiipuminen olisi hänellä alkanut liikuntakyvyn heikkenemisenä.

_________________
Kuten luonnossa on koreutta, niin olkoon ihmisen elämässäkin. Mutta se on toissijaista sen rinnalla mikä on olennaista. - I Ching, Muutosten kirja

Sehän riippuu aivan siitä, mistä inspiraationsa saa. Joku saa kävelyistä, joku kirjoista, muista ihmisistä, jne...

Skitsofreenikkojen kohdalla aivot tulvivat dopamiinista niin, että inspiraatio voi syntyä täysin omien ideoiden ristisiitoksena.

Eiköhän se ole joka lääkkeessä se vaikuttava aine mikä sen luovuuden tappaa.
Luulempa kuitenkin, että mekanismi kuitenkin on samankaltainen jokaisessa psykoosilääkkeessä, ja se mekanismihan perustuu juuri tuohon dopamiinin salpaamiseen.

Olen kyllä lukenut muutamia skitsofreenikoista kertovia kirjoja ja Maria Vaaran omakohtaisesti kirjoittamasta sairastamastaan skitsofreniasta, mutta ymmärsin, että aloitettuaan kirjoittamisen, hän oli jo terapiassa. Hän kertoi sairaudestaan, arjestaan ja terapiassa edistymisestään.

_________________
Kuten luonnossa on koreutta, niin olkoon ihmisen elämässäkin. Mutta se on toissijaista sen rinnalla mikä on olennaista. - I Ching, Muutosten kirja

Antikolinerginen vaikutus taitaa se olla se pahin älykkyyden tappaja ja totta kai nämä varsinaiset neuroleptit blokkaa vähän jokaista välittäjäainetta mikä laittaa aivot zombi-moodiin. Siinä samalla koko kroppa kärsii kun ei tiedä miten reagoisi kyseisiin myrkkyihin. Nykyyänhän näitä annetaan pieninä annoksina millon mihinkin unettomuuteen ja pikkuahdistuksiin mikä on järjestöntä. Skitsofreenikoille ynnä muille ymmärtää käytön kun mikään muu ei toimi.

Tuskinpa kirjan kirjoittaminen onnistuisi kovassa psykoosissa. Taulujen maalaaminen voisi vielä onnistua.

Mikä aine psyykelääkkeissä tappaa luovuuden?

Alkuperäiseen kysymykseen vastaus: Fluori

Googleta lääkkeen englanninkielinen kauppanimi ja fluoride. Monen monet "lanttulääkkeet" sisältävät fluoria ja se on iso paha.

Alkuperäisessä tekstissä on ilmeisesti virhe lääkkeen nimessä - Rispedral - Risperdal -pikkutypo, mutta aiheutti googletusvaikeuksia. Google antaa "Risperdal fluoride" hakusanoilla oikein hyvin tietoa tästä masentavasta tosiseikasta.

Sitten sen asia tajutakseen, että fluori on pahapaha. Googleen: "fluoride is bad", jos ei parempia hakuehtoja keksi.