KESKUSTELU

Kysyin aiemmin noista kortisonipiikeistä kyynärpäähän sisäpuolella (ei se tennisvaivapuoli). Tuli niitä pari otettua toiseen käteen syksyllä, mutta ei pysyvää apua ollut. Ehkä kuukauden oli hyvä, mutta sitten ongelma palasi. On kuitenkin ollut paljon siedettävämpi. Ehkä lepo ja uudet venytykset auttoi.

Nyt ongelmana on sormien puutuminen/pistely aamuisin ja joskus muulloinkin. Lähinnä kolme pienintä sormea molemmista käsistä. Tänään oli kaikki paitsi peukalo. Tuli moottorisahaa käyteltyä keväällä aika paljon ja sen jälkeen on jo monta viikkoa kädet olleet omituisia. Viimeiset 2-3 viikkoa joka aamu herätessä on sormet lähes tunnottomia ja pistelyä.

Lisäksi ranne - toinen enemmän kuin toinen - on alkanut napsumaan eli menee ikäänkuin "lukkoon". Jokin kinnaustunne tulee käteen ja käsi ei toimi kunnolla. Useasta kohdasta ranteen aluetta tulee rasahduksia ja napsahduksia kun otan toisella kädellä ranteesta kiinni ja puristan sormilla rannetta ja samalla taivutan ranteesta kämmentä eri suuntiin. Heti liikkuvuus palaa ja kinnaus loppuu, hetkeksi. Vähän sama kuin mitä selässä on nikamalukkoja, niin ranteessa sama. Mikä niitä aiheuttaa? Tuo hermoturvotusko?

Kävin muutaman kerran hierojalla joka hieroessaan käsiä totesi, että hermot tuntuu olevan aika turvoksissa käsivarressa. Lisäksi yläselässä on kuulemma pahoja lihaskireyksiä. Hieronta ei tuntunut kumpaankaan tuovan muutosta. Mutta hierojan hermoturvotus vinkin ansiosta löysin netistä tuollaista:

Tärinätauti
"Käden hermot turpoavat, mikä tuntuu puutumisena, pistelynä ja kosketustunnon alenemisena sormissa."
Metalliliitto

Kävin sitten työpaikkalääkärissä joka puhui jostakin rannekanavan ahtaumasta. Yritin kysellä noista turvonneista hermoista, mutta ei lääkäri osannut siihen mitään sanoa.

Mietiskelen tässä sitä jos ne hermot turpoaa ja siksi ranteessa käy tila ahtaaksi, niin olisiko mitään keinoa laskea tuota turvotusta? Vai onko ainoa keino hyväksyä turvonneet hermot ja leikata niille lisää tilaa ensin ranteessa ja sitten muuallekin? Mikä niitä hermoja turvottaa? Ne selän kireät lihaksetko?

Ranteen jälkeen seuraavaksi sitten kai leikataan tilaa kyynärpäässäkin? Olisiko tuo kyynärpäävaivanikin johtunut turvonneista hermoista? Eli nämä kaikki ongelmat onkin yksi ja sama vaiva: Turvonneet hermot?

Tietääkö kukaan mikä laskisi hermoturvotusta?

Enpä ole kuullutkaan turvonneista hermoista, lähinnä tulee mieleen reipas känni.

Harrastatko liikuntaa??
Kokeileppa ruveta harrastamaan nyrkkeilyä, joko ihan normaalia tai kuntosellaista, sillä on ollut erittäin hyviä terapeuttisia vaikutuksia nimenoman yläkropan lihasjäykkyyteen yms.

kas kas...

ittelläni turpoilee sormet ja jalat...
puutuminen on myös tuttua.. herään usein siihen
että käsi on täysin puutunut...

jalassa on ihan selvä vamma mutta
näitä turpoiluita ja kipuja ei kukaan
vielä ole osannut diagnosoida...

polvi ja jalkapöytä tulessa
välillä vihloo ranteista ja kyynerpäistä
sekä olkapää on välillä todella kipeä...

reuma kokeissa ei nähty mit'ään
ihmeellistä eikä röntgenissä (mites toi kirjotetaan oikein:))
nyt odotan ultraääneen pääsyä josko sieltä
jotain selviäis...

tällä hetkellä syön kipuun tramalia
jonka vaikutus ei ole enään hääppöinen...
panocodi ei auta.. . . . ... . .

Käsittääkseni tulehdus hermokanavassa (johtuu sitten mistä tahansa) voi aiheuttaa sellaista turvotusta, joka häiritsee hermojen toimintaa. Teoriassa tulehduskipulääkkeet voivat laskea turvotusta, mutta apu on korkeintaan tilapäinen, jollei tulehdus parane. Hankala vaiva hoitaa sen perusteella, mitä olen kuullut ihmisiltä, joilla on vastaava.

Niin, ne hermot turpoaa aika monilla aiheuttaen oireilua käsissä. Ei taida lääketiede kovin hyvin tuntea kyseistä hyvin yleistä "sairautta".

Useimmat rannekanavan ahtaumatkin lienee näitä turvonneita hermoja? Eli siihen tarjotaan aina hoidoksi sitä ranteen leikkausta, eli oireen hoitamista. Pitäisi miettiä miten hermojen turvotusta lasketaan...

Kirjassa Selän rakenne, toiminta ja kuntoutus OMT-fysio Tuija Mänttäri kertoo:
"Häiriintynyt nestekieto aiheuttaa hermokudoksen hapenpuutetta, turvotusta ja edelleen sidekudosfibroosia, kiinnikkeisyyttä."

Eli jos käden hermo joutuu ahtaalle vaikka hartioissa, niin sen aineenvaihdunta häiriintyy ja se taas aiheuttaa turvotusta hermoon kädessä, heijastekipua ja jopa tulehduksen jonnekin. Siksi ne hermot sitten joutuu ahtaalle esimerkiksi ranteessa ja kyynärpäässä, jos niskassa/yläselässä kireät lihakset aiheuttavat puristusta hermoihin.

"Hermon verenkiertoa voi vaikeuttaa kevytkin hermokudoksen pinne, hankaus tai venytys, jos se jatkuu riittävän pitkään. Esim. staattiset työasennot ja hiiren käyttö päätetyössä, tai runsaasti samanlaista liikettä sisältävä työ mm. kaupan kassalla saattavat ärsyttää hermokudosta ja aiheuttaa voimakkaita kipuoireita."
http://www.tuiranfysio.fi/hermokudoksen ... ointi.html

Harjaantuneet sormet osaavat kyllä turvonneet hermot todeta kädestä, varsinkin olkapään ja kyynärpään välistä ne tuntee helposti. Hoidoksi syvälihashierontaa selkään ja niskaan, oikeanlaista niska-hartiajumppaa, työskentelyryhdin muutos, venyttelyä ja selän sekä niskan nikamien mobilisointia.

Kyllähän tuo kuulostaa paljon enemmän niveljäykkyydeltä kuin joltain hermovaivalta. Jos ei ole tehnyt ranteella mitään pitkään aikaan johtuen tuosta tulehduksesta ja kortisonihoidosta, niin kai siinä voi nivelet jäykistyä. Fysioterapeutilta tai lääkäriltä varmaan saisi jotain jumppaohjeita ranteelle, jolla kuntouttaa nivelet vetreämmiksi ja liikkuvammiksi. Toki voi tuon lisäksi kokeilla jotain itsehoitotuotteita, jos niillä olis jotain vaikutusta... edes placeboa.

Mielestäni tuo hermojen puutuminen johtuu nivelten lukkiutumisesta eikä siten, että hermot jumittaisivat niveliä. Jos kuitenkin olisi niin päin, että olisi vika hermoissa, niin silloin lienee oireetkin kroonisemmat ja kokonaisvaltaisemmat. En ainakaan itse tiedä yhtään hermosairautta, jossa oireet paikantuisivat vain ranteen alueelle.



Liekkö tarkoitanut jotain muuta ja sitten sanonut virheellisesti. Ei kai kukaan voi tuntea hermoja hieromalla? Pikemminkin ne lihakset ovat jumissa olleet.

Myöskin tietynlainen työasento, johon ei ole aiemmin tietoisesti kiinnittänyt huomiota, on saattanut aiheuttaa jumit selkään. Olen myös saanut sellaisen käsityksen, että noita jumeja on yleensä kaikilla, jotka menevät ensimmäistä kertaa ammattihierojalle. Jopa sellaisillakin ihmisillä, jotka harrastavat liikuntaa ja ilman sitä, että kyse olisi jostakin sairaudesta.

Tuo napsuminen alkoi kun olin taas käsiä enemmän käyttänyt. Lienee lihaskireyden kinnaamaa niveljumitusta? Hieronnan jälkeen on aina ollut jonkinaikaa napsumatta. Kyllä tässä on tullut puuhailtua ja harrastettua paljon liikuntaa käsilläkin.


Eihän mulla hermot puudu, vaan sormet. Sormien puutuminen johtuu kai noiden turvonneiden hermojen jäätyä ahtaalle ranteessa ja hermojen turpoaminen johtuu kai lihaskireydestä selässä tai käsissä. Siltä se ainakin tuntuu. Lihaskireyttä on siis käsissäkin joka voi selittää nivelten napsumisen. Eli lihakset kinnaa nivelten toimintaa?


Kyllä sen hermon tuntee. Hieroja sanoi niiden olevan kovin turvonneita ja lähes sentin paksuja kädessä. Itsekin tunnen toisesta kädestä hermon kyynärpään yläpuolelta. Siitä kun painaa sopivasti niin sormissa säkenöi.

Onko nämä oireet alkanut niiden kortisonihoitojen jälkeen ensimmäistä kertaa vai onko sinulla ollut vastaavanlaisia oireita jo ennen tuota hoitoa?



Nyt syyllistyin siihen mihin sinun hierojasikin syyllistyi. Sormia tai ranteita tarkoitin, mutta sanoin väärin.

Kireällä olevat lihakset voivat tietenkin aiheuttaa puristusta hermostoon, jolloin on seurauksena puutumista. Lihasjäykkyys pienentää raajan liikerataa, jolloin siitä seuraa pitemmällä aikavälillä niveljäykkyyttä.



No jos nyt ajattelee tuota moottorisahalla sahaamista, niin kai senkin pystyy tekemään väärin? Esim. huonoteräisellä sahalla joutuu painamaan enemmän(enemmän rasitusta) tai huonoissa asennoissa sahaaminen siten, että se on salaa muodostunut tavaksi, voi aiheuttaa lihasjumeja. Jos nyt ajattelee sitä otetta, miten sahasta otetaan kiinni, niin kyllähän siinä ranteet voivat päästä rasittumaan, jos sahaa kierossa tai muuten vaan vaikeissa asennoissa.



On olemassa hermopäätteitä eri kohdissa kehoa, joissa voi itse tuntea sen, että siellä ne hermot kulkevat. Tähän lienee perustuu myös eräiden taistelulajien käyttämä painepiste-taktiikka.

http://en.wikipedia.org/wiki/Pressure_point

Mutta en todellakaan usko siihen, että hieroja tuntee ne hermot. Hän voi kyllä tietää missä ne sijaitsevat. Lihakset, jänteet, suonet, yms... voi kyllä tuntea, mutta ei hermoja. Saati että ne olisivat sentin paksuisia jopa.

Mistäs näin päättelet, vitvn juntti?
Miksi kaikkiin viesteihisi sisältyy "ei lääkärit osaa mitään" ja sitten mutuilua
Pelle.

"Tutkimus käynnistyi olettamuksesta, että tärinätautia on Suomessa enemmän kuin on tiedetty ja todettu. Tulokset yllättivät tutkijat, sillä kyselyyn vastanneiden 285 työntekijän joukosta löytyi 24 ammattitautiin sairastunutta, jotka olivat ilman diagnoosia."

"Lisäksi tutkimus paljasti, että tutkittavilla oli myös rannekanavaoireyhtymää, jonka suhteen Suomen ammattitautikäytäntö on vasta muovautumassa."

"Tärkeä ja hälyttävä johtopäätös on myös se, että tärinätauti on Suomessa alidiagnosoitu ja aliraportoitu."

Tuosta tämä juntti sen päätteli. Päättelinkö väärin?

Sitäpaitsi siinä jutussa ei paljoa noista turvonneista hermoista puhuttu eikä edes kerrottu miksi ne toisilla turpoaa. Eikä edes kunnon yhteyttä rannekanavan ahtaumaan mainittu. Mielestäni aika selkeätä jos hermo turpoaa niin rannekanava siinä käy ahtaaksi.

Turvonneista hermoista ei muutenkaan tunnu löytyvän tietoa juuri mistään. Ihan kuin olisi kovinkin harvinainen ongelma. Mulla on muuten joku suomalainen palpaatiokirja, jossa neuvotaan kuinka palpoida mm. hermoja kädestä. Täytyy illalla vilkaista mitä se kertoo käden hermoista.

Lisäys:
Käsiin kohdistuvan tärinän terveysvaikutusten esiintyvyys Pirkanmaan alueen metallityöntekijöillä
Työterveyslaitos Tampere 2006
http://www.ttl.fi/NR/rdonlyres/934D2F8A ... E0CC19/0/Tärinäraportti.pdf

"Yläraajan hermopinteet, etenkin rannekanavaoireyhtymä ja thoracic outlet-syndrooma (TOS) voivat antaa samanlaisia oireita kuin tärinätauti. Toisaalta rannekanavaoireyhtymä voi ainakin osaltaan myös johtua tärinäaltistumisesta."

"Tärinän aiheuttamien hermostovaikutusten mittaamiseen ei ole olemassa spesifejä mittauskeinoja, jotka olisivat luotettavia ja yleisesti käytössä."

Aihetta ei siis juurikaan tunneta eikä tiedetä kuinka suuri osuus hermojen turpoamisella on rannekanavan ahtaumaan. Ja miten hermojen turpoaminen mitataan? Mutta mistään en löydä kunnon selitystä miksi joillakin ne hermot turpoaa? Itse olen sitä mieltä että syy on yleensä siellä selässä ja niskassa. Samaa kertoo mestariparantaja ja monia lääkäreitäkin opettanut Hannes Karppinen:
http://yle.fi/genreportaalit/portaali.p ... tunid=8786

Ei hierojani käsittääkseni syyllistynyt samaan.


Kyseessä ei ole mikään kohta vaan väli kyynärpäästä kainaloon, se on pitkä väli. Välillä se hermo tuntuu paremmin välillä huonommin. Toisestakin kädestä sen välillä tuntee.


Kun ne turpoaa, niin erottuu.

Mutta apua ei siis taida löytyä - ei edes uskota. Täytyy jutella hierojan kanssa lisää.

"Among the most serious R.S.I. problems is carpal tunnel syndrome, a swelling of nerves at the point where they pass through the wrist. "
"carpal tunnel syndrome (painful swelling of nerves in the wrist)"

No, mitään ei yleensä purematta niellä. Kyllä noidenkin sivujen jälkeen olen edelleen sitä mieltä, että turvonnutta hermoa ei käsikopelolla tunne. Minkä takia sitten lääkärit eivät näytä käyttävän käsikopeloa diagnosoimiseen? Ehkä varmaankin siksi, että se kopeloiminen on epätarkka menetelmä, koska on hyvin todennäköistä, että kopeloit jotain muuta kuin turvonnutta hermoa. Kyllä minä uskon sitten, kun kaivatte ne todisteet diagnoosimenetelmistä esiin. Tässä vaiheessa sopii vielä olla skeptinen sen suhteen, että hieroja olisi tuntenut turvonneet hermosi.

http://www.poliklinikka.fi/?page=6581233&id=4663584

Lääkäri osaa epäillä rannekanavasyndroomaa potilaan oireilun syyksi, sillä potilaan kuvailemat puutumis- / kipuoireet ja lääkärin tekemässä kliinisessä tutkimuksessa esiin tulevat löydökset ovat hyvin tyypillisiä syndroomalle. Jos diagnoosi jää epävarmaksi, voidaan apuna käyttää medianushermon sähköisen johtumiskyvyn tutkimista (ENMG-tutkimus ). Alkuvaiheessa, kun varsinaista hermovauriota ei vielä ole syntynyt, on ENMG tyypillisistä oireista huolimatta usein normaali, joten kliininen tutkimus on ehdottomasti tärkein diagnoosimenetelmä. On myös muistettava, että medianushermon pinne (puristustila) voi joskus harvemmin olla myös kyynärtaipeen tai kaularangan alueella.

http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Aihesivut/Ammattitaudit/Ammattitautiluettelo/rannekanavaoireyhtym%C3%A4.htm

Miten tutkimuksiin

Rannekanavaoireyhtymän perustutkimukset voidaan tehdä työterveyshuollossa tai perusterveydenhuollossa. Diagnoosi perustuu oirekuvaan ja kliinisiin testeihin (Phalenin ja Tetron testit, käden tunto, thenarin atrofia, peukalon loitonnusvoima). ENMG-tutkimusta käytetään diagnoosin varmistukseen. Diagnostisia ongelmia aiheuttavasta rannekanavaoireyhtymästä voi konsultoida työlääketieteen poliklinikkaa.

http://www.kookas.fi/articles/read/4827

Miten rannekanavaoireyhtymä todetaan ja miten sitä hoidetaan?

Toteaminen tapahtuu ENMG-tutkimuksella, mikäli lääkäri ei ole aivan varma potilaan kertomusten perusteella onko kyseessä juuri rannekanavaoireyhtymä. Jos tauti on vasta alussa, ENMG-tutkimuskaan ei välttämättä anna täysin tarkkaa tulosta. Alkuvaiheessa, jolloin vielä pysyviä vaurioita ei ole päässyt syntymään, yritetään lieventää ranteeseen kohdistuvaa rasitusta. Öisin rannetta pidetään hyvässä asennossa ja vältetään turhia ojennusliikkeitä. Lääkehoidoista käytetään kortikosteroidia. Mikäli vaurioita on syntynyt, operatiivinen hoito saattaa tulla hyväksi vaihtoehdoksi. Silloin tehdään leikkaus, jonka jälkeen ranne laitetaan sidoksiin viikon ajaksi. Sormet kuitenkin jätetään vapaaksi siteistä ja niitä tulisikin käyttää sekä puristella nyrkkiin kättä, jotta turvotus hellittäisi tai lähtisi. Lomaa työstä pitäisi pitää tapauskohtaisesti 2-4 viikkoa. Mikäli leikkauksesta on jo kulunut reilusti aikaa ja vaiva tuntuu olevan edelleen läsnä, on syytä ottaa yhteys lääkäriin ja selvittää asia.

Apua kyllä tarjotaan, mutta ei pidä hermostua, jos ei heti saa sympatioita. Siihen ongelmaan varmaan riittää kavereidenkin tuki.

On minullakin tuttua tuo sormien pistely aina välillä kun tietokoneen hiirtä käyttelee. Menee pois kun pitää pienen tauon ja puristaa stressilelua.

Minulla on taipumus saada hermopinteitä sinne tänne. Mikä lie valmistusvika. Pirullinen kipu!

Pinteessä hermo tulehtuu, tulee ei-bakteeriperäinen tulehdus (inflammaatio), johon antibiootit eivät auta. Lääkärin määräämä tulehduskipulääkekuuri voi olla paikallaan. Apteekista voit ostaa valmiin tarrakiinnitteisen yölastan, jota Kannattaa käyttää viikkoja.

Kättä ei saa rasittaa esim.punttijumpalla. Kauppakassinkin kantaminen pahentaa kipuja. Kylmäpakkaus vähentää turvotusta ja kipua, sitä kannattaa käyttää useita kertoja päivässä.

Lihaskireydet saa venyteltyä rauhallisesti pois. Muista, että kylmiltään ei kannata ruveta venytyksiin. Nivelten liikeradat pyritään saamaan avoimiksi rauhallisella liikehoidolla.

Vasta kivun laannuttua voi (fysioterapeutin ohjein) ryhtyä vahvistamaan heikentyneitä lihaksiaan.

Vaiva uusiutuu helposti, joten monipuolinen käsien käyttö, työergonomia ja taukovenytykset ovat ennaltaehkäisyssä etusijalla.

Palpaatio=tunnustelemalla=hierontaa.

Vilkuilin kirjaa Käytännön anatomia (2005)- ylä ja alaraajan tutkiminen palpaation keinoin, käännös Karin Ståhl (johtava OMT-fysioterapeutti).

Kirjassa mainitaan kyynärpään alueesta:
"Aloitetaan siis mediaalisesti ja paikallistetaan ensin hermo- ja verisuonikimppu, joka ohjaa meidät kyynärnivelen etupuolelle."

ja:

"Humerus ja sen vieressä oleva hermo-verisuonikimppu ovat melkein jokaisessa olkavarressa helposti tunnusteltavissa koko pituudeltaan axillasta apicondylus medialikseen asti."

Ja sitten kuvassa näkyy N.medianus, A.brachialis ja N.ulnaris.

Myöhemmin tekstissä mainitaan samaan ryhmään myös v.basilica ja sanotaan:

"Nämä ovat ne pitkittäiset rakenteet, jotka tuntuvat kun palpoidaan poikittain humeruksen mediaalipuolta."

Eli ymmärrän tekstistä sen, että ovat useimmilla sormin tunnettavissa, varsinkin harjaantunein sormin.

Lisäksi kerrotaan:
"N.medianus kulkee arteria brachialiksen rinnalla melkein kyynärniveleen asti. Ennen kuin hermo suuntaa kyynärvarren mediaalipuolelle, se kulkee m. pronator tereksern läpi tämän ulnaarisen ja humeraalisen pään välistä. Jos lihas on hyvin hypertoninen, se voi aiheuttaa n.medianuksen kompressioneuropatian."

Ja vinkki:
"Samansuuntaisesti kulkevien suonien erottaminen hermosta on melko helppoa."

Kerrotaan muitakin hyviä vinkkejä, mutta en nyt kaikkea jaksa lainata...

Yhteenvetoni: Kyllä pystyy useimmilta hermot olkavarresta tuntemaan, varsinkin jos ne ovat turvoksissa. Ja kun ulnaris turpoaa, niin kubitaalitunneli käy ahtaaksi ja ongelmia tulee käteen. Ja kirjassa myöhemmin kerrotaan kuinka rannekanavassa kulkee 9 jännettä ja n.medianus. Pienikin turvotus tekee sen ahtaaksi.

Mutta onko se medianus turvoksissa käsivarressa koska rannekanava on turvonnut ahtaaksi vai käykö rannekanava ahtaaksi koska medianus on turvoksissa, kas siinäpä kysymys?


Niille ei opeteta sitä?


Niin, se voi olla hankalampaa osata. Eli vaatii taitoa. Lääkiksessä ei ole aikaa opettaa käsityötä vaan vain kemiaa, pillereitä ja teoriaa.


En taida nyt pystyä tämän enempään... Pitää ostaa lisää kirjoja.