KESKUSTELU

Hieno uutinen tänään:

6. lokakuuta 2011
Käsitys kananmunasta kolesterolipommina elää sitkeästi. Totuus saattaa olla kuitenkin toinen.
Turun yliopiston professori Rainer Huopalahti arvioi, että kananmunaa voi syödä surutta neljä kertaa viikossa.
http://www.ruokala.net/uutiset/tutkija- ... 8418971560

Neljä munaa viikossa?? Onko sitä joskus suositeltu syötävän vähemmän/harvemmin?? Tämäkö oli uutinen??

2 päivässä voi syödä ja enemmänkin

Kananmuna on terveyspommi.

Ja ihan sama paljonko sitä imeytyy tai ei: joka tapauksessa maksa itse tekee suurimman osan kehon tarvitsemasta kolesterolista. Jos sitä imeytyy ruuasta enemmän, maksa tekee sitä vähemmän. Ja päinvastoin. Tämän itseään kompensoivan vuorovaikutuksen vuoksi ruuassa olevan kolesterolin vaikutus kehon kolesteroliarvoihin on vain marginaalinen.

Mikä ratkaisee ei ole kokonaiskolesteroli, vaan tulehdusarvot ja HDL/LDL-suhde, sekä LDL:n hiukkaskoko. Hiukkaskoon selvittämiseksi tehtävä sentrifugitutkimus on vain sen verran kallis toimenpide että se taitaa olla liian kallis kansanterveyslaitokselle.

Klassisessa eläinkokeessa yritettiin saada kaniinin verisuonet tukkoon syöttämällä sille kolesterolia. Tukokset saatiin aikaan vasta, kun seuraavat ehdot täyttyivät:
- Käytettiin täysin hapettunutta kolesterolia
- Ihmiskehon painoon suhteutettuna määrä vastasi 100:n kananmunan päivittäisannosta
- Kyseessä oli kaniini, jonka kolesteroliaineenvaihdunta ja ruuansulatus eroavat liikaa ihmisestä

"Suonitukoksissa on kolesterolia. Johtopäätös: Ruuan kolesteroli aiheuttaa suonentukoksia" on yhtä looginen päätelmä kuin: "Maanteiden routavauriohalkeamissa on bitumia. Johtopäätös: Bitumi aiheuttaa routavaurioita."


Itse asiassa luonnonvarojen kulutus : proteiinintuotanto -arvoiltaan kanan liha on ekologisempaa kuin kananmunat - niin oudolta kuin se tuntuukin.

Professori Richard Feinman kirjoittelee myös seitsemän munan ongelmasta:

http://rdfeinman.wordpress.com/2010/10/ ... venth-egg/

Tuli mieleen että poislukien hardcore "ruokahifistelijät" ja "terveysintoilijat" kuka todella pystyy / jaksaa kahlata läpi näitä tuhansia artikkeleita ja ymmärtää oleellinen niistä. Olisiko hyvä tapa laittaa jokaiseen tällaiseen artiklkeliin tiivistetty abstract osa alkuun ja conclusions osa loppun josta saisi selkeästi olellisen esille mitä kirjoittaja pyrkii osoittamaan. Sen yksityiskohtaisen osuuden voisi sitten jokainen lukea omien tarpeiden mukaan. Selkeä oleellisen esittämien lyhyesti ja ytimekkäästi on taito sinällään sitä tulis suosia. Tämä korostuu nykyajan "informaatiotulvamaailmassa"

Aivan totta, hyvä huomautus. Feinman siis tuossa yllä selostaa, miten paljon säkäelementtejä näissä tutkimuksissa usein esiintyy. Feinman on biokemian professori, eikä juuri armoa tunne näitä "etusivututkimuksia" kritisoidessaan.

Samaa mieltä ja varsinkin kun alkaa esiintyä ilmio kuolleisuusriski ja korrelaatiotutkimukset yhdessä niin sillä voi täpätä suoraan ihmisen pelkoreaktioihin, Luulin että pelon käyttoä aseena on vain poltikkojen toimintamalleissa saada päätoksia läpi ilman että tarkemmin pohdittaisiin/perusteltaisiin/vaihtoehtoisia toimintamalleja/ asiaa mutta nyt tämä kuolemalla peloittelu on tullut myos ns. "ravintotieteeseen" ja loopeissä esiintyviin "korrelaatiotutkimuksiin". Asiaa ei tarvitse enään tieteellisesti todistaa, riittää kun loytyy joku hatara tavoitehakuinenkin korrelaatio ja siihen liitetään kuolema niin johan toimii!