tootired kirjoitti:
Aloitin sitten Cymbalta 60 mg syönnin ja jos täällä on kiinnostusta
asiaan niin voisin päivittäin kertoa tänne miten lääke vaikuttaa?
Turhaan sentään ihan päivittäin, eikös noissa noradrenaliinin takaisinoton estäjissäkin mene se 2-4vkoa, ennen kuin ne kunnolla vaikuttaa.
Toisaalta ensimmäisten päivien aikana tulevat sivuvaikutukset, jos on tullakseen siis. Joten kertoilehan toki.
Vaikka lääkkeiden, varsinkin psyykenlääkkeiden, vaikutukset eroavat ihmisestä riippuen paljonkin. Voi kuitenkin kokemuksestasi ko. lääkkeestä olla avuksi monille muille, jotka harkitsevat myös jos Cymbaltan, tai jonkun muun samantapaisen lääkkeen käyttöä.
Jos omakohtaista kokemusta kertoilisin myös. Minulla kun on erittäin rankka huumausainetausta. n. 15v kovia opiaatteja, hepo, fenta yms. (nyt olen a-klinikan k-hoidossa, ollut jo pitkään). Mutta tuo hurjastelu, tai pikemminkin matelu hajotti psyykettäni sen verran, että diagnooseja on kertynyt.
Aluksi oli erittäin vaikeaa ahdistuksen ja masennuksen ja bipolaarin ja joidenkin ocd-tyyppisten juttujen kanssa. Ja entisenä nistinä tavallaan vähän pelkäsinkin pillereitä, varsinkin bentsoja, koska olin niitä aikaisemminkin päihtymistarkoituksessa käyttänyt. Eli niihin jäisi kuulemma varmasti koukkuun.
Ssri:n taas sanottiin vievän kaikki halut ja tunteet. Ja neuroleptien sanottiin tekevän ihmisestä täysin zombin.
Noh, toisin kävi!
Ensin 6mg alpratsolaamia päivässä paniikkihäiriöön ->6mg rivatril -> 30mgdiapam ->15mg diapam, nykyisin en oikeastaan tarvitse enää noita, enkä jäänyt koukkuun. Mutta pystyin "sopeutumaan" yhteiskuntaan, hakemaan töitä yms. Olenkin nyt töissä siis, ollut jo monta vuotta.
Ssri:t, efexor ei sopinut, eikä cipralex, mirtazapin ei vaikuttanut mitään. Seronil vaikutti, 60mg->40mg-20mg. Masennus on kadonnut ja tunteet tallella.
Maanisuuteen ja harhaisuuteen seroquelia 600->400->200->100->50->0. Ei mitään jälkiseuraamuksia.
Toki käyn edelleen a-klinen kautta viikottain terapiassa, joka on oikestaan varsin mukavaa. Tosin tulen toimeen ilmankin varsin hyvin, mutta onhan se hyvä antaa ammattilaisen katsella "nuppia".
En käytä alkoholiakaan enää. Joskus kannabista, mikä on AKlinen lääkärin mukaan ok.
Elikäs ei kannata pelätä noitä lääkkeitä.
Bentsoistakin pelotellaan hulluna, mutta kun tiedostaa asiat ja "ajaa pahimman yli" niiden kanssa. Muuten voi käydä niin, ettei uskalla kämpästä mihinkään ja "erakoituu".
Omasta mielestäni käyttämistäni lääkkeistä on ollut massiivinen hyöty, sivuvaikutukset olemattomat. Joten mielestäni ne ovat oiva apukeino tällaisiin tilanteisiin.
Mielestäni suurin vaara kuitenkin on bentsoissa, selvästi eskapistisimman luonteensa takia. Mutta minulla on paljon kokemusta riippuvuuksista, ja sanonkin oman mielipiteeni, jonka mukaan niihin ei jää koukkuun, kunhan ne ajetaan lääkärin valvonnassa oikeaoppisesti alas!
Ai niin, alkoholi on huonoin masennus/ahdistuslääke!!!