KESKUSTELU

Ajattelin enemmänkin jotain palleatyrää.

Tässä "uusinta uutta" Magnesiumista..






http://www.sciencedirect.com/science/ar ... 5011004734


Ja tässä Rasvahappojen suhteista ja verisuonten plakeista Japanilaista tutkimusta





http://www.jstage.jst.go.jp/article/cir ... 31330/_pdf

Edelläkirjoitettu oli siis viime elokuussa. Noita rytmihäiriöitä alkoi ilmetä joskus viime touko-kesäkuussa ja niitä on ollut tuon kirjoitetun jälkeenkin pitkin talvea muutaman viikon välein mutta viime aikoina niiden kesto on pidentynyt, eli on saattanut kestää esim. 5 päivää ja jopa parin viikon välein uusiutua. Aiemmin kyse oli tyypillisesti enemmänkin juuri krapulaflimmeristä, eli kesän grillijuhlien ja rakennustalkoiden jälkeen tuli heikottavampi päivä. Sittemmin kuitenkin ehkä tyypillisin ilmenemistapa on ollut alkuviikon öinä, esim. tiistain-keskiviikon välisenä yöntä, kun takana on jo pari-kolme lyhytunista yötä ja viikon stressitasot korkeimmillaan. Jonakin arkiaamuna sitten töihin heräämistä normaalin vitutuksen ohella on aina säestänyt sekoileva pumppu ja siitä seuraava paskempi olo ja ekstravitutus.

Meninkin noin viikko sitten työterveyslääkärin pakeille kun oli pompotellut vajaan viikon. Laittoi EKG:hen ja flimmerihän se sieltä löytyi. Sain lähetteen kardiologille ja Primaspania (asetyylisalisyylihappo hyytymien ehkäisemiseksi) sekä Bisoprololia (beetasalpaaja). Nyt flimmeri on ollut päällä jo liki kaksi viikkoa, eikä tuosta beetasalpaajasta tunnu olevan mitään apua. Lievän jatkuvan päänsäsryn jompikumpi lääke tosin on aiheuttanut ja ilmeisesti beetasalpaaja aiheuttaa lievää tukaluuden tunnetta kun lähtee paikoiltaan liikkeelle, ilmeisesti sydän ei ihan jaksa seurata perässä nopeammissa rasitustason nousuissa. Epäilen että syy beetasalpaajan tehottomuuteen on seuraavassa:



Minulla flimmerit ovat aina alkaneet yöllä ja/tai iltamyöhään lepotilassa, paitsi viimeisin yhä päällä oleva, joka alkoi lauantai-alkuillasta kun päivän töiden päätteeksi syömisen jälkeen rönähdin sohvalle telkkarin ääreen. Käsittääkseni tämä indikoi että kyse on parasympaattisen hermoston laukaisemasta värinästä, jolloin myöskään beetasalpaajista ei olisi välttämttä hyötyä, kun ne ovat lähinnä juurikin adrenaliini/noradrenaliinireseptoreita blokkailevia, eli siis sympaattisen heromston välittäjäaineita?

Yllättäen eteisvärinä on alkanut viimeisen viikon aikana kiinnostaa aika paljon, mutta onhan tämä nyt melko pirullinen vaiva kaikesta päätellen. Pitänee varautua siihen, ettei vaivasta pääse pysyvästi eroon koskaan enää vaikka rytminkääntö jollain konstilla joksikin aikaa onnistuisikin. Kunpa nyt vaan ei löytyisi mitään ihmeempiä vaurioita sydämestä jatkotutkimuksissa ja kunpa tohtorilla olisi plakkarissaan sellainen hoitomuoto, joka sallisi lempiharrastukseni, eli kestävyysjuoksun, jatkamisen.

NYT LÄHDET KOSH HETI OYKSIIN TAI JOHONKIN PÄIVYSTYKSEEN!!! TOMMOSIA EI PÄIVÄKAUSIA TUNNUSTELLA.

Jestas ja heti!!

Jos sun ikäiselläs juoksua harrastavalla miehellä sydän vapisee koko ajan, aivoinfarktin uhka on semmoinen, että HUH. Mitään kuuklailla tai arvailla enää, vaan päivystykseen heti!

Voi herranperkele teitä suomimiehiä ja insnöörejä. Eikä omalla autolla vaan taksilla..

Nykyisen IT-alan ja työelämän vaatimusten kanssa ei ole ihme, jos alkaa pumppu reistaamaan.

Rauhoitutaanpa nyt ettei tässä tule kenellekään osapuiolelle infarktia tai muuta slaagia.

Tosiaan, minulla on ollut nyt lääkityskin jo viikon ja tilani ei ole muuttunut sitten lääkärin diagnosin miksikään. Lisäksi vaimo on hoitoalan ammattilainen joten luotan että hän kyllä komentaa minut hoitoon ja/tai hankkii apua jos tilanne muuttuu uhkaavammaksi.

Lisätään päälle yhtäaikaisesti vielä kaksi ja puoli vuotta jatkunut talonrakennusprojekti hartiapankilla, oman yrityksen pyörittäminen sivutoimisena sekä esikoisen saaminen ja kasvattaminen yhdessä vaimon synnytyksenjälkeisen masennuksen kanssa.

Itse ounastelin henkistä hajoamista ja olen kyllä kontrolloinut kuormaa siltä osin että tilanne pysyy pällin suhteen hallinnassa, mutta kroppa osoittautuikin sitten petturiksi. Sitä ei näemmä lujallakaan tahdonvoimalla loputtomiin hallita.

Olin itse alkamassa huomauttaa samasta asiasta. Vaikka se pääkoppa pysyisi järjestyksessä jotenkin, niin jossain vaiheessa alkaa kaikenlainen psykosomaattinen oireilu. Toki tuollaista värinää voi yrittää hoitaa beetasalpaajilla aikansa, mutta jos vaivat onkin lopulta neuroperäisiä, niin ainoa vaihtoehto taitaa olla pitkän loman ottaminen töistä. Pitkällä meinaan sellaista lomaa, jossa se työelämä ehtii jonkin verran unohtuakin. Muuten saattaa mennä helposti siihen, että alkaa niitä popsittavia lääkkeitä kertyä enemmänkin.

Lääkäriin, saatana! Eiku Kosh...

Kuormitustekijät ei ookilpailulaji ja rytmihäiriöille on synkempiäkin taustasyitä kuin stressi..

Sophia-mummo on nyt hyvin, hyvin huolissaan..

Mitähän mahdat tarkoittaa, että on olemassa synkempiä syitä kuin psykologiset tai somaattiset sairaudet? Minulla oli sellainen käsitys, että sinä et tainnut olla niitä forumin uskonnollisimpia tyyppejä?

En tahtoisi saivarrella, mutta psykologinen sairaus kuulostaa ihan KD:n vaaliohjelmalta.

Beetasalpaajien tarkoitus lienee rauhoittaa sydäntä ja pudottaa verenpainetta. Näin minulle ainakin lääkärini sanoi.

Beetasalpaajissakin on eroja. Minä käytin monet vudet Emconcor'a.
Tulinkohan minä sille allergiseksi (?) vai mistä johtui, että jouduin luopumaan siitä.
Se aiheutti minulle heikkoutta ja joskus en pystynyt nousemaan kolmanteen kerrokseen lepäämättä välillä.
Kokeilin asiaa monet kerrat ja jo 2,5 mg annos aiheutti väsymyskohtauksia.

Lopetin lääkkeen syönnin kokonaan. Sydämeni oli siirtynyt ns. "pysyvään flimmeriin" ja pulssi heitteli 90-120 alueella. Verenpaine tosin pysyi alle 120 ja alpaine alle 90.
Lääkärini suuttui, kun kerroin lopettaneeni Emconcorin ottamisen väsymyskohtausten takia.
Hän suostui kuitenkin lähettämään minut sysdänspesialistille.

Tämä tutki tapaustani tarkasti. Hän ihmetteli vähän, miksei oltu jo määrätty toista beetasalpaajaa, koska niitä on useampia.
Sain Dilzem lääkkeen. Sen jälkeen sydämeni rauhoittui ja minkäänlaisia väsymyskohtauksia ei ole ilmennyt

Miehelläni on taipumusta saada flimmereitä. Moneen kertaan on käännetty, mutta taipumus on säilynyt. Jotain pientä häikkää on sydämestä löytynyt näitä tutkittaessa. Hän ainakin harrastaa edelleen maratoneja, vaikka nämä sydänjutut estää sen, että treenamallakaan saisi kovin hyviä tulosaikoja. Beetasalpaajia käyttää säännöllisesti. Juokseminen kuulemma on vain hyvästä, vaikka se on tästä syystä tuloksiltaan aika maltillisella tasolla. Ainakin hänellä siis harrastus voi jatkua. Kylmässä vedessä uiminen ja sukeltelu eivät hänelle kylläkään sovi, koska niistä hän saa flimmerin helposti. Mutta kaipa se vähän vaikuttaa, että mistä syystä niihin flimmereihin on taipumusta.

Se hauska tuo flimmeri. Meikälle se on kauhea rangaistus, vaikka onkin hyvin kurissa. Flimmerin aiheuttaa nimittäin tippa alkoholia. Pilsneripullo on liikaa.

Ei koskaan enää känniä, ei pikku naukkua illan kähmässä, olutta saunan päälle, vinkkua ruuan kanssa.

Tämän maailman julmuudella ei ole rajaa.

Epäilin pitkään rasitusta syyksi, mutta sitten kirkastui. Rasitusta kyllä oli. Päälle sauna ja keskari. Vajaa tunti ja sitten alkoi olla vauhtia. Se oli se keskari viimeinen pisara ja parani lopuksi niin, että ei tarvinnut enää rasitustakaan. Olut riitti, sitten vasta sytytti, mistä johtui.

Sun kannattaa seurailla lepopulssiasi nyt kun flimmeri on jatkuvana päällä. Jos pulssitasosi on jatkuvasti ~>90/min kannattaa hakeutua lääkäriin pikapuoliin sillä pidempään kestäessään tuollainen korkea pulssitaso johtaa herkästi sydämen vajaatoimintaan. Jos b-salpaajilla ei saada kunnon vastetta niin sinulle voisi kokeilla esim verapamiilia tai diltiatseemia (kalsiumsalpaajia).

Jos taas pulssitasosi levossa on taloudellinen 60-80/min ei hätää.

Antikoagulaatioksi sinulle siis valittiin Primaspan, sen teho on aika nimellinen (/olematon) eli herkästi jos sinulla on yhtään riskitekijöitä mahdollisen tromboembolisen komplikaation kehittämiseen (ikä >60 / korkea verenpaine / diabetes / viitteitä valtimotaudista) niin herkästi Marevan käyttöön. Etenkin kun ilmeisesti olet vielä varsin toimintakykyinen olisi varsin traagista jos aivoinfarkti iskisi.