KESKUSTELU

Mitenkäs ois jos koululainen saataisiin kalastamaan, jolloin hän:

a) saisi liikuntaa --> parantaa muistia
b) ei olisi niin paljon teeveen ääressä --> parantaa muistia
c) ei ole ollut teeveen ääressä ja nukkuu paremmin --> parantaa muistia
d) on saanut tehtyä saalistaan terveellisen iltapalan, joten nukkuu paremmin --> molemmat kohdat parantaa muistia

Itse en lähtisi syöttämään omille lapsille (jos sellaisia olisi) ylimääräisiä pillereiteä/rasvoja yms. paremman koulumenestyksen toivossa vaan opettaisin heidät syömään ja elämään terveellisesti, joka jo sinällään on perus edellytys mielekkäälle elämiselle.

Terveellinen ruokavalio ja muutenkin terveet elämäntavat, säännöllinen liikunta, riittävä yöuni ovat terveyden ja hyvinvoinnin aakkoset eikä pillerit. Terve ihminen ei pillereitä tarvitse. On tiettyjä poikkeustiloja; kuten esim. raskaus ja rauta + folaatti, joista voi olla puutetta. Raskaus ei ole sairaus.
Muut tilanteet, joissa pillereitä tai piikkejä tarvitaan; raudanpuuteanemia, pernisiöösianemia (B12+intrinsic factorin puute), sekä usein foolihapon puute, megaloblastinen anemia, ovatkin jo luokiteltavissa sairauksiksi.

Hieman lainattua: Lainaus on 11/2004 ja mutta ilmeisen adekvaattia tietoa edelleenkin. Jopa BBC:n ohjelman jälkeenkin.

"OMEGA-3-RASVAHAPOT – IHMELÄÄKETTÄKÖ?

Omegat ovat jatkuvasti uutisarvoinen aihe, mutta mitä ne todella ovat? Omega-3 ja Omega-6 viittaavat kahteen rasvahapporyhmään, joita on saatava ravinnosta päivittäin.

Totta vai tarua? Uutisointien mukaan omega-3-rasvahapot ovat tosi tärkeitä aivoille, hyvälle näkökyvylle, ihon ja hermoston terveydelle, immuniteetille, sydämelle ja verenkierrolle sekä positiiviselle mielialalle.

OMEGA-3-RASVAHAPOT PÄHKINÄNKUORESSA

Omega-3-rasvahapot ovat monityydyttymättömiä rasvahappoja, joita ihminen ei itse kykene valmistamaan elimistössään ja joita on saatava ravinnosta. Omega-3-rasvahappoja saadaan paitsi kalaöljyistä, myös useista kasvikunnan tuotteista (pellavaöljy, rypsiöljy, soija ja saksanpähkinät).

Omega-3-rasvahappoihin kuuluvat:
· Dokosaheksaeenihappo, DHA
· Eikosapentaeenihappo, EPA
· Alfalinoleenihappo, ALA

Suomalaisilla omega-3-rasvojen saanti on keskimäärin varsin hyvällä tasolla laajamittaisen rypsiöljyn käytön ja kohtalaisen kalan syönnin ansiosta. Suurin osa saamistamme omega-3-rasvoista on alfalinoleenihappoa ja kalan pitkäketjuisten rasvahappojen osuus on arviolta vajaa viidennes.

OMEGA-KOLMOSET JA KOULUMENESTYS

Välillä uutiset omega-kolmosten vaikutuksista tuntuvat uskomattomilta! Erään englantilaistutkimuksen mukaan omega-3-rasvahappolisällä voidaan parantaa lasten koulumenestystä, tarkkaavaisuutta sekä kirjoitus- ja lukutaitoa.

Asiantuntijan mukaan uutiset ovat vähintäänkin ennenaikaisia.

- Täytyy sanoa, että oppimiseen liittyvien mekanismien kemialliset, biokemialliset tapahtumat ovat hyvin pitkälle hämärän peitossa ja niitä on turha edes spekuloida. Mutta ei ole poissuljettua, etteikö sieltä löydy myöskin kemialliselta tasolta paikkoja, mihin omega-3 voisivat vaikuttaa, Ahotupa myöntää."

http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2004/021104_d.htm

Harvard School of Public Health:
http://www.hsph.harvard.edu/nutritionso ... amins.html

Dietary Insurance: A Daily Multivitamin

If you eat a healthy diet, do you need to take vitamins? Not long ago, the answer from most experts would have been a resounding "no". Today, though, there's good evidence that taking a daily multivitamin makes sense for most adults.

...

While most people get enough vitamins to avoid the classic deficiency diseases, relatively few get enough of five key vitamins that may be important in preventing several chronic diseases. These include:

Folic acid
Vitamin B6
Vitamin B12
Vitamin D
Vitamin E

A standard, store-brand, RDA-level multivitamin can supply you with enough of these vitamins for under $40 a year. It's about the least expensive insurance you can buy.

Suomalaisten ja amerikkalaisten ruokailutavat eivät ole verrannollisia. Suomessa syödään terveemmin. Siksi en luota amerikkalaisiin tutkimuksiin ravitsemusasioissa.

Pohjois-Karjala-projekti, joka on maailmalla hyvin laajalti tunnettu, on muuttanut suomalaisten elin- ja ruokailutottumuksia. Sydäninfarktien määrä on pudonnut noin 80% 20 vuodessa. Silti pudotusta tarvittaisiin vielä toiset 80%, jotta olisimme Etelä-Eurooppalaisten tasolla sydänsairastuvuudessa.

Millä se saataisiin aikaan, siihen tarvitaan yksi viisasten kivi lisää. Miksi sydänsairastuvuuden lasku Suomessa on loppunut, on tutkijoille vielä mysteeri.

"VOISIKO LIIKA-OMEGOISTA OLLA HAITTAA?

Mitään kalaöljylisiä ei Ahotupa suosittele.
- Normaali, terve ihminen ei varmasti tarvitse mitään lisiä.

- Mitä haittaa liikasaannista voisi olla? Voidaan teoretisoida, että rasvahappomolekyylinä, joka sisältää runsaasti kaksoissidoksia, omega-3-rasvahapot hapettuvat hyvin herkästi eli suomeksi sanottuna härskiintyvät. Ja jos niitä saadaan liikaa tai runsaasti ilman samaan aikaan saatavia suojaavia tekijöitä eli antioksidantteja, niin silloin on teoriassa mahdollista, että elimistöön tulee hapetusstressitila. Täytyy sanoa, että tällaista ei ole dokumentoitu vielä missään tutkimuksessa eli mikään ei viittaa siihen, että näin voisi käydä.

- Voi myös olla, että jos otetaan hyvin suuria annoksia omega-3-rasvahappoja, niin silloin veren hyytymisprosessit häiriintyvät ja se on tietysti paha asia varsinkin sellaisille henkilöille, joilla on muutenkin häiriöitä veren hyytymisessä.
Mutta tässäkään suhteessa ei tarvitse pillastua.

- Silloin kun saamme omega-kolmosia sellaisia määriä kuin me niitä esim. ravinnosta saamme– eli nykyinen ravintosuositus on 1,5 grammaa omega-3-rasvahappoja viikossa – niin silloin vaikutukset ovat mitättömiä. Mutta jos annoksia nostetaan esim. ravintolisien kautta, niin on havaittu, että kokonaiskolesteroli ja paha LDL-kolesteroli nousevat hyvin lievästi, mutta kuitenkin merkitsevästi.

- Toisaalta toiseen tärkeään veren rasva-arvoon eli triglyserideihin omegoilla on päinvastainen vaikutus eli triglyseriditasot laskevat omega-3-rasvahappojen vaikutuksesta.

- Ja luonnollisesti täytyy muistaa se, että kalaöljyt ja nämä omega-3-rasvahappovalmisteet ovat 100 % rasvaa ja rasva aina sisältää paljon kaloreita."

Asiantuntija: MARKKU AHOTUPA, dosentti, Turun yliopisto, biolääketieteen laitos.

http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2004/021104_d.htm

Tämä mantra kuulostaa minulta samalta kuin "terve ihminen ei varmasti mitään kuntosalia tarvitse".

Kuka nyt jaksaa tai haluaa syödä dioksiinikalaa kaksi kertaa viikossa kuten suositellaan? Ja minkä perusteella siitä saa ihannemäärän omegoja?

Nykyruoassamme on omega-3:a paljon vähemmän kuin ennen, joten en ymmärrä miksi jotkut lääkärit suorastaan suosittelevat ihmisiä välttämään kalaöljyvalmisteita.

Ja mitä kalaöljyn haittoihin tulee, niin Ahotuvan mielestähän niistä ei haittaa ole.

Sellainen korjaus tähän että lisäravinteita ei tarvita silloin kun normaaliravinnosta saa riittävästi kaikkia tarvittavia aineita. Se onkin sitten eri asia kenen normaaliravinto on riittävän monipuolista taatakseen tämän.


Nuorisosta moni ei syö kalaa ollenkaan ja käytetty rypsiöljy on harvemmin kylmäpuristettua jossa kaikki tarvittavat rasvahapot olisivat tallella. Tämä väite on siis täyttä palturia.


Toisten asiantuntijoiden mukaan asia on täsmälleen päin vastoin. Miksi juuri tämä asiantuntija olisi luotettava ja ne muut epäluotettavia?

No nyt mä voin antaa äidille anteeksi ekaluokalla koetun kalanmaksaöljyn tuputtamisen..