KESKUSTELU

Toimiiko elimistö paremmin ja kasvavatko lihakset paremmin ketoosipohjalla?

Ketoosi on haitallista terveydelle:

From Aubrey de Gray's "Ending Aging":

"For instance, one established effect of very low-carbohydrate diets of
the Atkins type is to bring down both triglyceride levels and the body's to-
tal exposure to carbohydrates, so some advocates have hypothesized that
these diets would reduce a person's AGE burden. Unfortunately, it turns
out that the metabolic state that these diets induce (the notorious "ketosis")
has the unfortunate side effect of causing a jump in the production of the
oxoaldehyde methylglyoxal, a major precursor of AGEs that is also, ironi-
cally, produced within the cells of diabetic patients when they are f o r c e d to
take in more glucose than they can immediately process (see Figures 1b and
1c). A recent study tested the size of this effect in healthy people who suc-
cessfully followed the first two phases of the Atkins diet for a month, and
who had the ketones in their urine to prove that they were sticking to the
diet. These previously healthy people suffered a doubling of their methyl-
glyoxal levels, leading to concentrations even worse than those seen in
poorly controlled diabetics. 7 Like other oxoaldehydes, methylglyoxal is far
more chemically reactive than blood sugar (up to 40,000 times more reac-
tive, in fact), and is known to cause wide-ranging damage in the body, of
which AGE cross-links are but one example. This potentially makes the
Atkins diet a recipe for accelerated AGEing, not a reprieve from it. "

Siksi ketoosissa ei pidäkään olla vuositolkulla, vaan kuukauden tai pari. Tällöin saa pois suurimmat läskit ja muut rasvakertymät, jolloin voidaan jatkaa vähähiilihydraattisella terveellisellä ruokavaliolla. AGE:t poistuvat elimistöstä luonnollisesti ketoosin jälkeen. Ketoosi on luonnollinen keino laihtua.

Mitä tulee lihaksistoon, niin ketoosissa tosiasiassa lihasmassaa menettää todella vähän verrattuna muihin dieetteihin, jotka toimii enemmin kehon näivettämisenä kuin laihduttamisena. Atkinsin dieetissä saa todella paljon aminohappoja - lihasten rakennusaineita - mukaan luettuna leusiinia, jotka on tutkimuksissa todettu suojelevan lihaksia surkastumiselta.

Tosin ketoosissa ollessaan ihminen tuntee olonsa virkeäksi ja keskittyneeksi - mutta energiatasot on aika matalalla. Kuntosaliharjoittelusta ja lenkkeilystä ei oikein tule mitään, joten sikäli mitään huipputreenejä ei pysty pitämään. Tosin et hirveästi kk tai pari aikana menetä lihasta, vaikket saisikaan tehtyä hirveästi treeniä.

Summa summarun Atkinsin dieetti on parhain säilyttämään lihakset.

Minusta on hassua, että ketoosin sanotaan olevan vaarallinen, mutta jo 80-luvulla puhuttiin sairaala-dieetistä, jossa potilalle annettiin pelkkää pihviä nopean rasvan poiston takaamiseksi. Siis sairaalassa. Tehtiinkö sairaalassa vaarallisia laihdutuskokeita potilailla vai mistä oli kyse?

Nyt se onkin tooooosi vaarallista.

Kuten yllä sanotaan, kyse oli lyhyestä dietistä. Kyseisessä sairaalassa ei varmaan myöskään kovin moni edes tiennyt, mikä on AGE-yhdiste.

Michael R. Eadesin vastine:

The study Dr. de Grey refers to was published a few years ago in a paper in the Annals of the New York Academy of Science. Aside from the fact that this is the only such paper in the literature showing this phenomenon, you must realize that the papers published in this journal are the print versions of talks given at NY Academy of Science meetings. These meetings are organized around specific topics and dozens of researchers present their work. These presentations are then written up and published in the Annals. As such, they really don’t go through the peer-review process that other such studies must before they appear in print in standard scientific journals. In fact, most papers that appear in the Annals of the NY Academy have been published elsewhere first because the published papers are what led the organizers of the particular meeting to seek out these researchers and ask them to speak. The fact that this paper has never been published elsewhere either before or after the publication in this journal makes me suspect that the work couldn’t pass the peer-review process. If you think about how slight the evidence needs to be in the mainstream medical press to publish negative data about low-carb diets, especially the Atkins version, it makes you wonder why this wasn’t published elsewhere if the data were even semi-worthwhile.

Virtually all of the other papers I’ve seen point to elevated glucose as the driving force behind the elevated levels of methylglyoxal in patients with diabetes. And the glucose levels are in such greater quantity wreaking their havoc than even a doubling (the increase implied by the Ann NY Acad article) of methygloxal would cause.

http://www.proteinpower.com/drmike/low- ... ve-stress/

Mitenköhän tämä liittyy asiaan? Kakkostyypin diabeetikoilla tosiaan on vakava sairaus.


http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16037240

Minustakaan ei ole järin fiksua ihan koko aikaa olla "talvimetabolismilla", monestakaan syystä. Tämä liittyy myös siihen, miksi geneettiset erot näyttävät seuraavan eroja kyvyssä reagoida ketoosiin (tai runsashiilariseen).

Ketoosin regeneratiivinen luonne (kuten tyydytteiden esim. palmitiinihaponkin hyödyt tässä tilassa) on alkanut selvitä yhä paremmin tutkijoille, vaikka suuri osa operatiivisesta jengistä pitääkin ainoana luonnollisena tilana edelleen jatkuvaa smörgåsbordia 24/7...

Luulisi että hallitun ketoosin ja pätkäpaaston terveysedut olisivat jo yleissivistystä. Mutta kun Jeesus sanoi...


Lihaskatabolian välttämisen kannalta pidetään tosi tärkeänä maksan glukogeenivarastoja - miten ketoosi auttaa tässä vai auttaako edes? Onko BCAA:t kuten leusiini pelisääntöjä muuttava tekijä, vaiko muutokset mitokondrioiden tehokkuudessa?

Joo en ole vielä lukenut Lylen ketoosiraamattua ja olen nyt allerginen pubmedille.


Asia ei ole ihan noin yksinkertainen, voimaharjoittelussa melko rajukin hiilarien rajoitus voi toimia (TNT diet-kirjassa Jeff Volek ja ystävät selittävät tätä paljonkin).

Toisin on aerobisella, vaikka mm. Jamie Scott (kiiwien kilpapyöräily) ja Sami Uusitalo (Lasse Viren -hype) kovasti tuntuvat väittävätkin vastaan. Aerobisella luistellaan enimmäkseen ylämäkeen JOS halutaan HC-tuloksia.

http://www.youtube.com/watch?v=pXhKzY0BKwY

Kasvuhormonitasoja ketoosi nostaa sen verran että lihakset säästyvät vaikka rasva palaisikin. Sen sijaan testosteronitasot laskevat ja kortisolitasot nousevat jos ketoosissa menee rankempaa liikuntaa harrastamaan. Tällä on ilmeisen ikäviä seurauksia lihaskasvulle. Tätä voi kai vähän tasoittaa syömällä ne hiilarit ennen ja jälkeen treenin. Ihan kivasti voi syödä 20 ennen ja 30 grammaa jälkeen treenin ilman että ketoosi siitä mihinkään muuttuu. Tätä kai kutsutaan sitten Targeted Ketogenic Diet ja auttaa vähän paremmin jaksamaan salilla.

Cyclic Ketogenic Diettiä noudattavat sanovat että kykenevät sekä polttamaan rasvaa että lisäämään lihasta. Dietti vaatii melkoista kikkailua johon ei varmaan kauhean moni ole valmis, mutta jos siihen jaksaa lähteä niin sillä voisi lihaksiakin saada. Tuossa vedetään aina viikonloppuisin glykogeenivarastot täyteen mikä on ilmeisesti myös hormonitoiminnalle hyväksi. Tämän jälkeen sitten taas ketoosiin. Tuota voi kai jossian määrin itselleen modifioita vaikka vähentämällä noita hiilaripäiviä, mutta jotenkin lähinnä laihdutukseen tämänkin yhdistän.

Noin lyhyesti: ei ole minusta hyvä idea lihasten kasvatukseen. Tuosta toimiiko elimistö "paremmin" ei varmaan kukaan osaa oikein sanoa. Suurin ongelma on se että aivoilla menee jonkin aikaa tottua vähiin hiilareihin ja muutama viikko voi olla sitä ennen aika puolitehoista. Alussa kortisoli tasot taitavat olla aika korkealla ihmisillä ja rentoutuminen voi olla vaikeaa. Läski palaa ja untakin saa huonosti eikä sitä tunne tarvitsevan, mutta se tasoittuu siitä.

Nuo väitteet liikunnan suhteet eivät oman eikä oikein muidenkaan kokemuksen mukaan pidä paikkaansa. Jos lajit ovat tuttuja ennestään niin suurin osa näyttäisi foorumien perusteella pystyvän niihin siinä missä aikaisemminkin. Se on totta jos on ketoosissa pitkiä aikoja ilman hiilaripäiviä niin lihakset tyhjentyvät täysin glukoosista mistä voi seurata ongelmia treenin suhteen. Ottaa hiilarit sopivassa kohtaan ennen ja jälkeen ja muutaman viikon välein hiilaritankkaus niin auttaa. Tosin ihan hyvin se saattaa sujua jonkin aikaa ilmankin noita.

Keskittyneisyydestä en ole samaa mieltä. Aivosumu jonka olemassaolosta ei ollut tietoinen katoaa ja mieli on kirkas, mutta keskittymiskyky on nimenomaisesti aika heikossa, mikä voi tosin johtua kortisolin aiheuttamasta univajeesta. Yöuni muuttuu jollakin hassulla tavalla ja foorumeja lueskellessa sai sen kuvan että ihmiset nukkuvat tuolla dietillä monta tuntia heille normaalia aikaa vähemmän, mikä ei välttämättä ole ihan tervettä.