KESKUSTELU

Ja paljonko on liikaa? Deetä tarvitaan hyperkalsemian saavuttamiseen yleensä aika paljon. A- ja K2-vitamiinin puute saattavat tosin alentaa vaararajaa merkittävästi, siitä on esim Chris Masterjohn kirjoitellut.

D3-vitamiinia koskevat tutkimustulokset on IMO tosi lupaavia. En itse jättäisi syömättä

Olisi mukavaa, jos D-vitamiinihuumassanne ymmärtäisitte eron aktiivimuodon ja varastomuodon välillä. 1,25-D voi myös aiheuttaa hyperkalsemiaa. D-vitamiinitutkimukset eivät lupaa mitään. Ei voi vetää johtopäätöstä, että jos 25-D on matala erilaisissa sairauksissa, että sen tason korottaminen keinotekoisesti auttaisi mitään.

Mark Londonin kritiikki kyllä käsiteltiin jossakin kohtaa Marshallin omalla palstalla, se on vain teoreettista löpinää.

Kyllä D-vitamiinitasojen korottaminen on auttanut aika hitosti, eikä ole aiheuttanut hyperkalsemiaa. Katsomalla D-vitamiiniketjua huomataan, että joillain iho-oireet ja kivut vähentyneet ja toisilla ms-tauti.

No hyvä että tämäkin kritiikki tuli näin yksityiskohtaiseksi käsitellyksi ja kuitatuksi puoleltasi. On se onni ettei MP ole ollenkaan teoreettista lopinää...

Se ei vielä todista mitään. Steroideilla on saatu samoja tuloksia aikaiseksi. Kuitenkin kun ne lopetetaan, oireet palaavat takaisin, useimmiten pahempina kuin koskaan aikaisemmin. Marshallin protokollan mukaan parantuminen vaatii välttämättä sen että oireet ja olo pahenevat alussa, ja menevät parempaan suuntaan hoidon kuluessa. On yksilöllistä miten kauan täydellinen parantuminen vie, mutta useita vuosia kumminkin, jos alla on jokin sairaus.

Marshallin protokollan teoria sanoo että kaikki sairaudet johtuvat elimistössä olevista mikrobeista. Ylläoleva seuraa loogisesti tästä väitteestä (eikä teoria ole ristiriidassa käytännön havaintojen kanssa).

Ei niin, siksi on menossa 700+ kontrolloitua tutkimusta jotta saadaan oliiviöljyä siihen leivän päälle. Ilmeisesti et usko että D-vitamiini voi auttaa, mutta aika moni tuntuu uskovan.

Sekosteroidina ehkä auttaa palliatiiviseen hoitoon, mutta nyt pitäisi jo pikku hiljaa olla kiinnostuneita parantavista hoidoista.

Minulle on ainakin melko selvää, että molekyylirakenteiden perusteella 25-D on suunniteltu sen vuoksi että sillä voi säädellä 1,25-D:n vaikutusta D-vitamiinireseptoriin. Kun 25-D sitoutuu D-vitamiinireseptoriin, se estää myös aktiivihormonin 1,25-D sitoutumista. Nykytietämyksen mukaan molemmat 25-D ja 1,25-D ovat D-vitamiinireseptorin agonisteja, ja voi olla että ne aktivoivat D-vitamiinireseptoria täysin samalla tavalla, en tiedä onko tästä olemassa tutkimusta.

Näin ollen elimistö voi säädellä aktiivihormonin voimakkuutta 25-D:n avulla, jos 25-D taso on matala, on immuunipuolustus voimakas, jos 25-D tasoa kohotetaan esim. D-vitamiinin avulla, niin VDR:n kautta menevä immuunipuolustus heikkenee. Tämän vuoksi 25-D tasoa halutaan pitää matalana Marshallin protokollalla. On muistettava että elimistö kuitenkin hallitsee immuunipuolustusta 1,25-D:n avulla, eikä 25-D:n avulla, jonka avulla lähinnä moduloidaan 1,25-D:n vaikutusta. Elimistö kuitenkin pitää 25-D:n tasoja sen verran matalina ettei sillä ei ole paljonkaan vaikutusta immuunipuolustuksen toimintaan.

Kyllä menee taas niin päin mäntyä jos puhutaan kehon immuunipuolustuksesta noin yksinkertaistaen. Varsinainen hupiketju tämäkin.

Mulle on vielä jäänyt epäselväksi että kenelle jotkut, kuten pgm, tätä MP:aa kovasti suosittelevat?
Siitä kun puhutaan hoitomuotona, mutta toisaalta taas D-vitamiinia pitäisi joka tapauksessa kuitenkin kaikkien vältellä? Onko siis hyötyä noudattaa MP:aa jollei ole sairas, tai miten sairas pitäisi olla jotta siitä olisi hyötyä? Vai pitäisikö kaikkien noudattaa MP:aa? Ja onko D-vitamiinin välttelystä hyötyä niille joilla ei tähän liittyvää sairautta ole ja jos on niin mitä?

Se on kyllä tullut esille tässäkin ketjussa jo. Muista kultainen sääntö: D-vitamiinin suosittelijat ovat aina väärässä, niin sitten ei tarvitse vaivata päätään. D-vitamiinia ei pidä kenenkään käyttää; se toimii oireita lievittävänä kroonisissa sairauksissa, mutta menettää myös tehonsa kun tauti on edennyt pidemmälle. Marshall itse pitää tästä aiheesta esityksen ihan kohta yhdessä konferensissa että miksi D-vitamiini ei enää toimi kun taudit ovat pitkälle edenneitä.

MP:llä on oma VDR-agonistinsa eli olmesartaani, joka korvaa molemmat 25-D ja 1,25-D hormonit. MP sopii monelle ihmiselle, koska kaikille kuitenkin kehittyy jokin krooninen tauti jossakin vaiheessa elämää, ja sen kumoaminen aikaisessa vaiheessa on helpompaa. 40-vuotiailla on jo raskas mikrobikuorma elimistössään, siinä vaiheessa kannattaa viimeistään aloittaa. Jotkut taas syntyvät jo kaihet silmissä, ja ovat muutenkin rapakunnossa, eli saattaa olla paikallaan aloittaa aikaisemminkin

Steroidit ovat pääsääntöisesti keinotekoisia kemikaaleja, joiden kohonneet arvot eivät ole luonnollisia ihmisen elimistössä. Sen sijaan D-vitamiinia saa auringosta tai purkista ja niiden kohonneet tasot verenkierrossa on normaalimpaa.

Lisäksi laajat empiiriset kokeet ja "lukuisat omakohtaiset kokemukset" todistavat jotain. Ja D-vitamiinin ottoa ei tarvitse koskaan lopettaa, koska se on halpaa ja sitä saa muutenkin auringosta. Lisäksi D-vitamiini aktivoi elimistön puolustusjärjestelmää (Tiede-lehdessä" juttu), jolloin Marshallin protokollan mukaan mikrobimääräkin ainakin haitallisten määrä vähenee.

Moni sairaus kehittyy d-vitamiini vajauksen myötä...

Intake of vitamin D and risk of type 1 diabetes: a birth-cohort study

BACKGROUND:
Dietary vitamin D supplementation is associated with reduced risk of type 1 diabetes in animals. Our aim was to ascertain whether or not vitamin D supplementation or deficiency in infancy could affect development of type 1 diabetes.

METHODS:
A birth-cohort study was done, in which all pregnant women (n=12055) in Oulu and Lapland, northern Finland, who were due to give birth in 1966 were enrolled. Data was collected in the first year of life about frequency and dose of vitamin D supplementation and presence of suspected rickets. Our primary outcome measure was diagnosis of type 1 diabetes by end of December, 1997.

FINDINGS:
12058 of 12231 represented live births, and 10821 (91% of those alive) children were followed-up at age 1 year. Of the 10366 children included in analyses, 81 were diagnosed with diabetes during the study. Vitamin D supplementation was associated with a decreased frequency of type 1 diabetes when adjusted for neonatal, anthropometric, and social characteristics (rate ratio [RR] for regular vs no supplementation 0.12, 95% CI 0.03-0.51, and irregular vs no supplementation 0.16, 0.04-0.74. Children who regularly took the recommended dose of vitamin D (2000 IU daily) had a RR of 0.22 (0.05-0.89) compared with those who regularly received less than the recommended amount. Children suspected of having rickets during the first year of life had a RR of 3.0 (1.0-9.0) compared with those without such a suspicion.

INTERPRETATION:
Dietary vitamin D supplementation is associated with reduced risk of type 1 diabetes. Ensuring adequate vitamin D supplementation for infants could help to reverse the increasing trend in the incidence of type 1 diabetes.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11705562

No niin. Lahkotouhua, mutta ei kyllä mikään ihme. Onneksi tämä bullshit tulee pysymään marginaalissa.

Olen kyllä lukenut tätä ketjua alusta asti ja silti kysymykseni jäänyt epäselväksi, kiitos kun selvensit. Ja kultainen sääntösi kertoikin sitten loput asiasta, ikäväksesi en satu olemaan yhtään uskonnollinen tyyppi joten sattui "julistuksesi" nyt vähän lipsahtamaan huti.
Sinun mielestäsi siis ihmisen pitää välttää aurinkoa ja etenkin kalan syöntiä (sekä yleensäkin riistalihan) koko elämänsä? Kumma kyllä tuosta kalan syönnistä on terveyden kannalta pääsääntöisesti ihan päinvastainen kanta ylivoimaisesti vallitsevana...