KESKUSTELU

No minä olin, kunnes vaihdoin ruokavaliota yli seitsemän vuotta sitten. Ei vaadi kuin vähän tavallista ärhäkämmän insuliininerityksen, niin syöty ravinto menee varastoon eikä energiakäyttöön, ja tuloksena juurikin on jatkuva nälkä (tai no sanotaan 3-4 tunnin välein, mikä riittää oivallisesti lihottamaan vuosien kuluessa.)

(Sen koommin en ole ollut ylipainoinen.)

Stabiili ehkä, mutta mistä lähtien ? Itse synnyin keisarinleikkauksella ja sain Crohnin taudin diagnoosin syötyäni abskessiin 12 antibioottikuuria putkeen. Vähän vaikea uskoa ettei kumpikaan vaikuttanut bakteeriflooraani.

Luotan lukijaan että ymmärtää vinkistäni mistä ihmislapset yleensä saavat ensimmäiset suolistobakteerinsa.

Katsomasi ? Etkö olekaan lukenut GCBC:ta ?

Tottakai Taubesilla on tendenssi - hänen näkökulmansa mukaan lihavuuden ja ruokavalioiden tutkijat eivät usein ole olleet tutkijoita ollenkaan, vaan akateemisia huoria. Tietoisesti tai tiedostamatta. Siinä tendenssi minun makuuni. Meillä on pitkälti sama tutkimuskysymys.

GCBC on kaupallinen pläjäys ja vaihtoehtohypoteesi nykyiselle hegemoniselle hiilihydraattikäsitykselle. Ei teoksesta muutoin puhuttaisi ellei se olisi hyvin laajasti dokumentoitu.

Maailman johtava lihavuustutkija kirjoitti Taubesin teoksesta kritiikin vertaisarviointilehteen. Sellaiseen ei yleensä ryhdytä, ellei olla huolissaan jostain. Paras taktiikkahan siirtää jokin hypoteesi proskriptiolistalle on tehdä kuten E. O. Wilsonin Sosiobiologia-teoksen suhteen tehtiin: kirjoitetaan siitä arvio lukematta/ymmärtämättä sen tekstiä akateemisella tittelillä ratsastaen.


Ylläripylläri - yksilölliset erot ovat olennaisia. Taubes selvittää tätäkin kirjassaan.


Suoliston roolia voisi tutkia mm. aiemmin mainituilla "kakansiirtokokelailla" eristämällä heput lasihuoneisiin muutaman kuukauden ajaksi. Saataisiin kerralla kunnon dataa aiheesta.

Alkoholi, rasvat ja fruktoosi lihottavat rottiakin eri tavoin, riippumatta niiden kalorimäärästä. Tästäkin löytyy useita tutkimuksia.

Ihmisillä saman (liiallisen) kalorimäärän syöttäminen kontrolloiduissa olosuhteissa johtaa jopa kolminkertaisiin eroihin vaikutuksissa kehon painoon:

http://lib.bioinfo.pl/pmid:15064102


Rasvakudoksen muodostumiseen ja varastorasvan käyttöön ottoon vaikuttavat monet hormonit, mutta tärkein niistä on insuliini.

Pelkästään insuliinitasoja laskevalla lääkkeellä on mahdollista menettää rasvakudosta 100 grammaa päivässä hypokalorisella dieetillä. Eli 9,3 kg painoa ja 5,8kg pois rasvana 8 viikon aikana, verrokit menettivät painoaan vain 3,6 kg:

http://jcem.endojournals.org/cgi/content/full/83/6/1911


Insulinooma, haiman kasvain joka erittää hallitsemattomasti insuliinia, saa potilaat turpoamaan hallitsemattomasti kymmeniä kiloja - tunnetaan myös "10:llä kuulla raskaana"-lookkina:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/sites/entre ... d_RVDocSum:


Jos tästä jotain voi ottaa käteen, niin (ketoadaptaation myötä myöntyvyyden vuoksi) harjoittelu 10-15 tunnin paaston päätteeksi lienee tehokkain tapa noin teoriassa pudottaa painoa liikunnan avulla. Tehokkuuden takana ovat kuitenkin väistämättä pätkäpaastosta ja ketoadaptaatiosta seuraavat alhaiset insuliinitasot ja glykogeenivaje, jolloin rasva paraa tiristen. Ilman pientä paastotreenaamista ja ketoadaptaatiota ei välttämättä aina hyvä idea.

Ei tuossa mitään uutta minulle ollut. Minulla oli Taubes lainassa reilut kaksi vuotta sitten, en pitänyt tyylistä. Ehkä vikana oli mm. juuri tuo huora-asenne. Haluan asiallista tekstiä asiallisesti ja ihmisystävällisesti perusteltuna. Kirja haisi aivan liikaa siltä, että on päätetty miten asiat "on" ja sitten kasattu lähdeviitteistö päästämättä soraääniä kuuluviin valikoivilla hakustrategoilla.

Esimerkiksi, kaikissa tutkimuksissa LC ei ole tuottanut alempaa insuliinitasoa kuin vertailuruokavaliot, mitä Taubes ei muistaakseni maininnut.

Populaarien kirjojen genre joskus turvautuu huoritteluun. Sananvapauden lapsi.

Itse asiassa olisin hyvin hämmästynyt jos kaikki LC-dieetit laskisivat insuliinia. Erityisesti diabeetikoilla korkeaproteiiniset dieetit voivat nostaa insuliinia jonkin verran. Rasva sen sijaan ei ole insulinogeenista, enkä usko että ~80% rasvakaloridieetti saa aikaan tilastollisesti merkitseviä värähdyksiä insuliinin eritykseen.

Itse olen lukenut vasta teoksen nootit ja tunnen aihetta noin muutoin - odotan tiedollisesti antoisaa lukukokemusta. On vähän köyhää kritisoida hyvin paljon julkisuutta ja keskustelua saanutta teosta vain tyyliseikkojen perusteella.

Vähän sama kuin sanoisi että Blank Slate on kökkö läpyskä, koska siinä on liikaa vitsejä.

Kirjaa oli hypetetty ja minulla oli suuret odotukset. Valitettavasti jouduin pettymään. Miksi lukisin ikävää tyyliä, jos asiasisällössä ei ole uutta, ja jos olisikin en uskaltaisi luottaa siihen: Muutamia tutkimuslinkkejä tarkistin ja melkein heti karahti. Viitattu tutkimus ei antanut tulosta, jota kirjassa väitettiin.

Niin kovin paljon mieluummin kahlaan itse PubMediä ja muodostan sitä kautta oman näkemykseni. Minua suuresti väsyttää jenkkien ikuiset vastakkainasettelut ja politisoituva tappelumeininki.

Voitko laittaa muutaman karahtaneen tutkimuslinkin tänne?

Sitä varmaan kannattais ekaks yrittää kun Mirtazapiineissa laihduttaminen taitaa olla aika toivotonta. Lukenut semmosenkin käyttäjäkokemuksen, missä pidetty pari kuuta alle 400 kcal dieettiä ja paino silti noussut tasaisesti. Enkä usko, että pelkkä ruokahalun lisääntyminen vois johtaa usein tapahtuvaan suht äkilliseen kymmenien kilojen painon nousuun. Jotain muuta vikaa on aineessa. Ja niissä ketkä sitä "määrää".


(Itse aikoinaan heittelin Mirta-reseptit roskiin kun nerokkaasti sillä yritettiin mun paksusuolitulehdusta hoitaa muiden keinojen loputtua. -Tosin hienosti auttaa satunnaisesti pienikin pillerinmuru elämäntapaunettomuuteen - kun on ekaks käyny kaksin käsin mässäämässä.)

Jotenkin on vaikea uskoa minkään lääkkeen kykenevän moiseen aineenvaihdunnan hidastukseen! Tai muutoin kai sillä voitaisiin ratkaista aliravitsemusongelmat melko näppärästi...

Jos tässä ketjussa etsitään laihdutuskeinoa niin helpoin ja halvin on se, että mihinkään päässä olevaan reikään ei laiteta mitään muuta kuin vettä kuukauden ajan ja liikuntaa päälle. Siinä laihtuu ihan mukavasti.
Arvioisin että satakiloiselta lähtee tällä erittäin yksinkertaisella "systeemillä" n.25 kiloa/kuukausi.

Ja ajatelkaapas miten helppoa olisi pysyä hoikkana mikäli eläisimme kaksiulotteisessa maailmassa, tällöin ruuansulatus/suoli olisi avoin koska yksi ulottuvuus puuttuisi .
Kaikki ruoka tulisi ulos suolesta .

Kalorimäärä ja kulutus, siinä salaisuus. Harvoin näkee lihavia ihmisiä jotka juoksevat 8 km ja kävelevät 10 km päivässä säännöllisesti:)
Joko syödään aivan mitä sattuu ja paljon, tai sitten liikuntamääriä liioitellaan ja rajusti. Stressi ei lisää rasvaa, vaan liikojen kalorien saanti ja passiivisuus. Itselleen ja muille voi valehdella, ja voivoi näitä riittää. Totuus vain on se että kohtuullinen liikunta ja kohtuulliset kalorit ovat varma tapa pysyä normikunnossa, jopa hoikassa kunnossa. Katso kalorinkulutuksesi ja syö muutamia satoja kilokaloreita vähemmän päivässä tai lisää liikuntaa, niin aivan varmasti laihdut. Mitä enemmän lihasta, sitä suurempi kalorinkulutus levossakin. Mitä enemmän liikut, sitä enemmän keho kuluttaa kaloreja myös liikunnan jälkeen. Mitä enemmän liikut, sitä energisemmäksi tulet myös muissa askareissa ja keho suorastaan huutaa liikkumaan ja touhuamaan.
Nälkädieetit eivät auta, ne vain vievät energian ja liiuntahalut. Syö kunnon ravitsevaa ruokaa tasaisesti päivän aikana esim. 3 tunnin välein ja liiku, siinä salaisuus timmiin kroppaan jota ei liikapaino rasita.

Osta Omron tai vastaava kehonkoostumusmittari-vaaka ja voit tarkkailla miten BMI, kehon rasvamäärä, viskeraalinen (sisäelin)rasva, ja luustolihasmäärä muuttuvat ruokavalion ja liikunnan myötä. Samalla laite laskee päivittäisen lepoaineenvaihdunnan vaatiman kalorimmärän. Vaikka mitään absoluuttisen tarkkaa dataa ei saakaan, tulokset kertovat hyvin minne suuntaan mennään. Ja pidä ruoka-liikuntapäiväkirjaa, johon laitat kaiken mitä suuhuin panet ja mitä kuntoilet.

.. Jokaisen kohdalla ihan omansa.
Jos puhuu hyväkuntoinen nuorimies, lapseton, tjms. jolla ei ole esmes ollut mitään hämminkiä hormonitoiminnassaan, ei ole ollut vaikkapa kuukautisvaivoja niin voivoivoi..

Aineenvaihduntahan vaikuttaa oleellisesti painoon ja hormoneilla on vaikutusta aineenvaihduntaan.
Minä tiedän ylipainoisia ihmisiä, jotka liikkuu työkseen. Tunnen niin sairaanhoitajia, siistiöitä, keittiötyöntekijöitä, yms. duunareita, jotka ei ehdi istua kovinkaan montaa kertaa päivänmittaan eikä edes kunnolla syömään kun on kiirettä. Työ voi olla välillä hyvinkin raskasta ja monet lisäks tekee kotona toisenmokoman huushollia. Työmatkoja liikutaan polkupyörällä tai julkisilla kulkuvälineillä, viedään ja haetaan pikkulapsia tarhasta, kiiruhdellaan kauppaan, jne..

Oivoivoivoi.. vai mitä?

Päinvastoin!
Elimistö jämähtää puolustustilaan kun ravinnonsaanti vähenee.
Muutenkin on järjetöntä olla syömättä päivittäin. Paastotessakin pitää huolehtia siitä ettei joku puutostauti iske. Aivot voi vaurioitua aliravitsemuksessa. Typerää pelleillä jotain syömättömyysleikkiä kun siinä ei ole mitään järkeä, typerää ylyyttää sellaiseen tai olla olevinaan vitsikäs. Taitaa olla joku elintasovaiva mokoma vitsailu tai sit on jo joku puutostauti päässyt jylläämään?
Maailmassa on kaikista eniten liian huonolla ravinnolla eläviä ja juurikin ravinnon laatu on se mikä vaikuttaa, samoin yksilöllinen aineenvaihdunta, terveydentila, perimä, taipumukset.

Liikunnalla on oma merkityksensä mutta se ei ole mikään ainoa oikea vastaus mihinkään niinkuin ei mikään muukaan.

Näitä tunnen minäkin. Pahaksi "onnekseen" ylipainoiset heistä istahtavat illalla kaiken juoksemisen jälkeen sohvalle ja alkavat vetää sipsejä, suklaata ja muita herkkuja kaksin käsin nukkumaanmenoon asti. Ja sitten ihmetellään että mistä ihmeestä ne liikakilot tulevat, kun liikkuminen on jatkuvaa eikä työpäivän aikana edes ehdi syömään. Tai sitten he syövät työpäivän aikana epäterveellisiä, nopeita välipaloja kuten suklaapatukoita tms, joista ei ainakaan ole hyötyä painonpudotuksessa.

No voioi! Voihan 40v olla jostakin nuorimies, ja pari lastakaan ei mitään. Aina löytyy syyt miksi ei voi ja niin eespäin. En tiedä omastakaan hormonitoiminnastani. Jos olen vuoden tekemättä mitään niin kyllä se läski varren peittää. Olen minäkin ehtinyt elämässäni olla hyvin tuhdissakin kunnossa. Mutta en minä aineenvaihduntaani syytä, sillä se on yksi kärpäsen p.. siinä syiden joukossa. Kalorinsaanti ja kulutus liikunnan muodossa on silti ne kaksi ykkösasiaa painonhallinnassa, toisaalta taas laiskuus ja saamattomuus, sekä itsekurin höltyminen vastapooli.
Itse asiassa olen huomanut että mikäli läskiä tulee helposti (siis jos syö roskaa, eikä liiku) niin myös lihas tuntuu kasvavan paremmin kun syö oikeanlaista ravintoa ja treenaa. Onko se sitten huonoa aineenvaihduntaa, vai päin vastoin hyvää. Keho imee ravinteita tehokkaasti, ja pitää vain hoitaa niin että se imee aminohappoja, mineraaleja ja vitamiineja, ei tyhjiä kaloreita rasvan, tärkkelyshiilareiden ym. muodossa.
Aina voi sanoa että stressaa, eikä voi tai jaksa. Mutta kun alkaa voida ja jaksaa, niin ylipaino-ongelma häviää melko nopeasti.
Se että on liikkeessä töissä, ei tarkoita että kyseessä olisi monipuolinen liikunta, joka parantaa lihaskuntoa tai aerobista puolta. Kyse on siitä että viitsii tehdä asioiden hyväksi jotain, vaikkei aina jaksaisi tai huvittaisi. Niin se on kaikkien harrastusten ja opiskelunkin kanssa. En itse etsi syitä ulkopuolelta, vaan myönnän että syy on minussa ja saamattomuudessani jos ei viitsi. Ja on myös niin että jos päästää itsensä lässähtämään ja syö mitä sattuu, eikä liiku, niin kierre ruokkii itseään.