KESKUSTELU

http://narsistienuhrientuki.yhdistysava ... yleisesti/

Narsistin ihmissuhteet ovat riippuvuus- ja palkitsemissuhteita ja kestävät tasan tarkkaan niin pitkään kuin hän niistä hyötyy. Hän saattaa ostaa läheisensä kiitosvelkaan lahjoittelemalla lahjoja ja huomionosoituksia. Tosiasiassa narsistin jokaisen lahjan tavoitteena on saada itse huomiota, arvostusta, kiitosta ja palvontaa.

Narsistin kotona huokuu negatiivisuus, epätoivo, uhkan tunne ja paha olo siitä huolimatta, että perheen asiat olisivatkin yleisellä tasolla kunnossa. Vieraiden saapuessa, narsisti peittää oman ja perheen sisäisen ahdistuksen oman roolinsa ja kulissien alle. Muutos arvostelevasta ja alistavasta perheenpäästä varsinaiseen auervaaraan, kaiken huomioivaan, ylettömän ystävälliseen ja hauskaan isäntään tapahtuu sekunnin murto-osassa. Jopa röyhkeä flirttailu on sallittua oman puolison sinisten silmien alla, sillä kaikkeen löytyy aina hyvä selitys. Tämä käytös loppuu siinä vaiheessa, kun ihminen ei kykene täyttämään narsistin toiveita tai narsisti ei voi käyttää häntä mihinkään hyötytarkoitukseen.

Narsistilla on jatkuva tarve hallita perhettänsä. Narsisti ei yleensä tervehdi eikä ole huomaavinaankaan ”hallittaviaan” tullessaan kotiin. Tyypillistä on myös, että hän alkaa välittömästi purkamaan omaa pahaa oloaan huutamalla, raivoamalla tai komentelemalla. Tavoitteena on siirtää negatiiviset tunteet uhriin. Tällaista käyttäytymismallia kutsutaan projektioksi. Ellei vallan saaminen muuten onnistu, hän hämmentää tilannetta riidan haastamisella sekä epäloogisella väittelyllä. Narsistin kanssa antaminen ja saaminen eivät ole tasapainossa vaan narsisti varastaa energiaa mahdollisimman paljon uhriltaan.

Narsisti ei unohda tilanteita, joissa hänen tahtonsa ei toteudu. Tavallista on, että hän kostaa tilanteet, joissa hän kokee tulleensa väärinymmärretyksi tai – kohdelluksi. Narsistin kiukuttelu saattaa muistuttaa uhmaikään juuttuneen pikkulapsen käyttäytymiseltä.

Kaikki narsistin rakkaussuhteet ovat täynnä syyllisiä ja syytettyjä, uhreja ja syntipukkeja. Ne toistavat edetessään samankaltaista kaavaa: palava rakkaus muuttuu vihamielisyydeksi ja koti taistelukentäksi jossa eletään onnen ja vihan rajua vuorovetoa. Narsisti pönkittää heikkoa egoansa draamalla. Oikeassa olon pakko, määräily, mustasukkaisuus, omistushalu, riitelyn tarve, tunteettomuus, kosto ja henkinen sekä fyysinen väkivalta ovat keinoja peittää jatkuva kumppanin menettämisen pelko. Usein uhri kuvittelee, että tilanne muuttuu, jos hän saa poistettua ”pahat jaksot”. Näin ei kuitenkaan ole. Nämä kaksi puolta muodostavat narsistin kokonaisuutena, eikä ole mahdollista poistaa toista poistamatta kumpaakin.

Parisuhteessa narsisti on kuherrusvaiheensa jälkeen laskelmoiva, kylmä ja välinpitämätön kumppaninsa tarpeista. On tavallista, että narsisti saa kumppaninsa luopumaan vaivihkaa ystävistä, sukulaisista ja harrasteista mestarillisen manipuloinnin ja painostuksen avulla. Uhri ei usein itsekään ymmärrä, miksi on luopunut itselleen tärkeistä asioista. Narsisti kostaa uhrin itsenäisyyspyrkimykset. Hän ei välttämättä tee riitaa suoraan aiheesta, vaan jostakin mitättömästä aiheen ulkopuolisesta seikasta. Riidan toistuessa joka kerta uhrin lähtiessä tai palatessa takaisin esimerkiksi ystäviensä luota, uhri vähitellen luopuu oman ajan käytöstä välttääkseen jatkuvaa selkkausta. Jälkeenpäin narsisti voi kuitenkin erinomaisuudessaan väittää, ettei hän koskaan ole kieltänyt uhria oman ajan käyttämisestä. Riidan sijaan narsisti voi myös heittäytyä surkeaksi ja näytellä uhrilleen, ettei millään halua olla ilman tämän seuraa. Kumppani kokee tällöin helposti syyllisyyttä ja sympatiaa, jolloin hänen on entistä vaikeampi perustella ja puolustaa omien menojensa oikeutta. Koska narsistin vaikutuskeinot ovat uhriin epäsuoria, uhrin on niitä vaikea havaita ja ymmärtää.

Jatkuva varuillaan olo, narsistin lukeminen, tulkitseminen sekä omien sanomisten varominen rasittaa uhria. Monet uhrit ovat kuvanneet kärsivänsä kodin ahdistavasta ilmapiiristä ja saavansa siitä vatsakipuja, vatsan toiminnan häiriöitä, unettomuutta, päänsärkyä, ahdistusta, lihaskipuja, rytmihäiriötuntemuksia, oksentelua ja masennusta. Parisuhteessa uhri joutuu myös monessa tapauksessa olemaan välikappaleena narsistin ja lasten välillä, eikä voi ahdistavassa ilmapiirissä toteuttaa vanhemmuuttaan haluamallaan tavalla. Ilmapiiri vaihtelee kotona yleensä laidasta toiseen narsistin ollessa läsnä tai poissa. Uhrit (myös lapset) yleensä kokevat olonsa turvalliseksi ja rentoutuneeksi ainoastaan silloin, kun narsisti ei ole läsnä.

Jotkut uhrit ovat pyrkineet pitämään nollatoleranssilinjaa narsistin huonon käytöksen suhteen. Ongelmana on usein kuitenkin se, että he joutuvat elämään jatkuvassa puolustusasemassa tai luomaan ikään kuin äiti-lapsi suhteen asettaessaan narsistille rajoja. Tällöin uhri joutuu myös ottamaan etäisyyttä narsistiin ja menettää vähäisenkin läheisyyden rippeet. Suurin osa uhreista reagoi alistumalla narsistin mielivaltaan välttääkseen riidan ja saadakseen kodin ilmapiirin pysymään edes jotenkin siedettävällä tasolla.

Teksti pohjautuu seuraaviin lähteisiin:

Aho, S. & Laine, K. 1997. Minä ja muut. Keuruu: Otavan Kirjapaino.

The Cleveland Clinic. 20.5.2005. Narcissistic Personality Disorder.

Hare, R. 2004. Ilman omaatuntoa. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.

Keltinkangas-Järvinen, L. 1994. Hyvä itsetunto. Juva: WSOY:n graafiset laitokset.

Marttunen, M., Eronen, M. & Henriksson, M. 2007. Persoonallisuushäiriöt. Teoksessa J.

Lönnqvist., M. Heikkinen, M. Henriksson, M. Marttunen. & T. Partonen.(toim.) Psykiatria.

Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

Mäkelä, R. 2002. Naamiona terve mieli. kuinka kohtaan luonnehäiriöisen? Hämeenlinna:

Kariston kirjapaino.

Roos, I. 2007. Energiavaras uuvuttaa ihmissuhteet. Helsinki: Edita Prima Oy.

Välipakka, T. & Lehtosaari, A. 2007. Sata tapaa tappaa sielu. Narsistin uhrit kertovat.

Vantaa: Dark Oy.

Kuulostaa kauhealta. Ihminen on sosiaalinen/laumaeläin ja käsittääkseni täysin muista eristettynä kuolee (muistelen lukeneeni näin jostain, toivottavasti muistan oikein.)
Jos sosiaalisuus ei vastaa sitä, millainen ihmisen sosiaalisuuden oletetaan olevan, menee toinen vähintäänkin hämilleen. Monesti alkaa esiintyä myös psyykkisiä ja fyysisiä ja jopa sosiaalisia oireita.

Narsismi on hyvä esimerkki siitä, ettei lauma hyväksy ihmistä joka ei toimi lauma-normien mukaisesti.

Kuitenkin on hyvä muistaa, ettei narsisti käyttäydy huonosti omasta tahdostaan. Narsistit ovat käsittääkseni sisimmässään hyvin yksinäisiä ihmisiä, heidän persoona on vammautunut ja he käsrsivät siitä myös tod.näk. itse.
He tarvitsevat laumaa siinä missä muutkin. Leimaaminen narsistiksi, halveksunta ym. tuskin parantaa kenenkään hyvinvointia. Narsismiin liittyy voimakkaan syyllistävä sävy. Vaikkei häiriöstä kärsivä olekaan häiriöönsä itse syyllinen.. Tämä on ymmärrettävää, sillä narsistin käytös on hyvin loukkaavaa ja ahdistavaa..

Mutta olen usein pohtinut, miten narsistisen häiriön kanssa tulisi toimia? Yleisohje on "älä ole missään tekemisissä häiriöstä kärsivän kanssa"

Kaikessa psyyk. paranemisessa psyyk. vaiva täytyy itse hyväksyä, jotta paraneminen voi alkaa..

Lähes kaikki narsismia käsittelevät kirjat ovat minusta tehty, narsismin tunnistamiseksi ja uhrin hyvinvoinnin parantamiseksi..

Persoonallisuushäiriöiset usein päätyvät itsemurhaan.. Ollaanko me terveet sitten tyytyväisiä kun jokainen persoonallisuushäiriöinen on poistunut oman käden kautta???

Ihan lonkalta voi sanoa, että noin 90% narsismi-palstalla ruikuttavista naisista on ihan normaalissa parisuhteessa.

Jep. "Narsistinen mielenterveyshäiriö" on helppo lyömäase katkeran parisuhteen jälkeen. "Ei minussa ole mitään vikaa, toinen vaan on hullu narsisti."

Tuo palsta on kyllä hieman hämmentävää luettavaa.

Taha kirjoitti:
Periaatteessa allekirjoitan lausumasi, vaikka tuosta prosentuaalisesta osuudesta voikin hieman neuvotella. Nimittäin köökkipsykologisessa diskurssissa ei lienee tuo entisen kumppanin leimaaminen pershäiriöiseksi ole lainkaan tavatonta - etenkin silloin, kun asianomainen ei ole paikalla omaa kantaansa julkituomassa. Petollista ja voi samalla suojella itsereflektiolta.

Aloitan neuvottelut. Tarjoan 70%

Anomalia kirjoitti:
Paitsi ettet ole tällä hetkellä neuvottelujen osapuoli.

Nokitan 80,35% ± 2%

Sinä et minua määräile!

85% on viimeinen sanani. Jos ei kelpaa, niin keskustelkaa sitten keskenänne.

Jaa tää narsismijuttu on nyt muotia. Masennus on out.

Kato, emotionaalista kiristystä. Anomalialla taitaa olla narsistinen persoonallisuushäiriö.

Allekirjoitetaan täälläkin. Tuossa näyttäisi leikkivän kuurupiiloa myös nykypsykologian pahin vitsaus: paradoksaalinen vaikutus. Terapia tekee hulluksi, masennuslääkkeet aiheuttavat itsetuhoisuutta ja narsistien uhrien tuki -palstalla narsistit tekeytyvät uhreiksi saadakseen moraalista tukea siippansa mustamaalaamiselle.

Ja, jotta ei tulisi siitettyä uutta sukupuolisen diskriminaation äpärälasta, mainittakoon vain näin sivumennen - ja erittäin hienotunteisesti - että kyseisen palstan “uhreista” valtaosa tosiaan näyttäisi olevan naisia.

Taha kirjoitti:
Nyt äkkiä turvakotiin itkemään ja hankkimaan sympatioita - kannatava teko lasten tulevia huoltajuuspäätöksiäkin ajatellen. Minulla on paha mieli ja pelkään! Itken myös kovempaa. Tämähän tarkoittaa sitä, että minua kohtaan on toimittu väärin. Koen itseeni kohdistuvan aggressiota, siispä minuun on kohdistunut aggressiota.

Se on tämä vuorovetten tanssi. Masennus nousee taas pinnalle kun Prozac lakkaa vaikuttamasta.

Uittu mua vituttaa nämä paskakeskustelut vällii nii palio ettei mittää määrää!

Ihanaa ku ei ole ongelmia ni voi ylimielisesti heittää skeidaa yleistäen että kellään ei ole ongelmia.

Entä ne, joilla oikeasti on ongelmia???