KESKUSTELU

Mikähän voi aiheuttaa kaverin raudan imeytymiseen sellaisen häiriön, että esim. kaikki rautatabletit aiheuttavat pahoinvointia? Veriarvot sekoilevat imeytymishäiriön takia.

Taustalla on jotain kroonista tulehdustakin, mistä lääkärit eivät tiedä mistä se johtuu. Eräässä vaiheessa piti turvautua yllättäen kortisoniinkin jo tulehduksen takia kun ei syytä löytynyt mutta piti saada tulehdus aisoihin.

Raudan imeytymistä edistää C-vitamiini ja Ca estää. Jos Hb on matala, pitää tietenkin tutkia tarkemmin, mikä lieneekin tehty. Myös B12-vitamiinin puute tai folaattivaje voivat aiheuttaa anemian ja ne ovat helposti mitattavissa verestä.
Keliakia ja laktoosi-intoleranssi tulee aina poissulkea malabsorptioepäilyissä. (imeytymishäiriöepäilyissä)

Lisäksi kannattaa tutkia veren rautapitoisuus, rautavarastot ja raudan imeytymiskoe- fP-Fe, ferritiini, transferriini, Pt-Fe-R1.
Suositeltavin laboratoriotutkimus raudanpuutteen osoittamiseksi on useimmiten transferriinireseptori (P -TfR, tutkimusnumero 4758).

Minulla on juuri ongelmatapaus. Hb 80. Tutkittu jo perusteellisesti, tehty tähystykset ym, saanut verensiirtojakin, mutta silti Hb laskee.

Yleeensä syynä ovat liian lyhyet rautakuurit. Kun rautavarastot pääsevät tyhjiksi, rautaa pitää syödä 6-12 kk. Ensin nousee Hb ja vasta sitten alkavat täyttyä rautavarastot. Jos raudan syönti lopetaan, kun Hb on noussut, voi se pian tipahtaa uudelleen, koska rautavarastot eivät ole ehtineet täyttyä.

Obsidan on aika hyvin siedetty, samoin Spartocine, jota käytetään mm. raskaana olevilla, joilla helposti esiintyy pahoivointia.

Pt-Fe-R1:

Tulkinta

Tavallisen "kylmän" raudan avulla voidaan oraalisessa rasituksessa todeta ainoastaan vaikeimmat Fe-malabsorptiot. Kokeen tuloksia arvosteltaessa on muistettava, että käytetty Fe-annos on epäfysiologinen ja toisaalta, että seerumin/plasman Fe-taso rasituksen yhteydessä riippuu paitsi absorptiosta myös Fe:n plasmaclearancesta, joka raudan puutteessa on huomattavasti kohonnut. Fe-puutteen syynä voi olla lievä Fe-malabsorptio, vaikka rautarasitus antaakin normaalin tai vieläpä normaalia paremman tuloksen.

Ferritiini:

Tulkinta

Seerumin ferritiinipitoisuus kuvastaa elimistön rautavarastoja. Raudan puutteessa seerumin ferritiinitaso on alentunut. Arvot alle 12 µg/l viittaavat aina raudanpuutteeseen. Ongelman tulosten tulkinnassa aiheuttaa ferritiinin voimakas taipumus kohota erilaisten tulehdusten yhteydessä. Kroonisissa tulehdustaudeissa ferritiiniarvot alle 70 µg/l viittaavat raudanpuutteeseen eivätkä huomattavasti korkeammatkaan arvot sulje sitä pois. Kohonneita arvoja tavataan hemokromatoosissa, hemosideroosissa, maksataudeissa ja useiden maligniteettien yhteydessä.

Transferriini:

Tulkinta

Käytetään anemiadiagnostiikkaan, elimistön rautavarastojen arviointiin ja rautamyrkytyksen toteamiseen. fP-Fe-pitoisuus alenee raudanpuutteen johdosta, mutta tämä määritys yksin on melko epäherkkä ja transferriinin määrittäminen samalla on suositeltavaa. Raudanpuutteessa transferriinin pitoisuus on kohonnut ja sen rautakyllästeisyys alentunut. Jos sekä plasman rauta- että transferriinipitoisuus ovat alentuneet, kyseessä voi olla mm. infektio, inflammaatio, maligniteetti, uremia, malnutritio tai malabsorptio.

Transferriinin pitoisuus on alentunut ravitsemustilan häiriöissä (pitoisuus laskee ennen albumiinia), akuutin faasin reaktiossa, kroonisissa infektioissa, maksavaurioissa ja -kirroosissa (alentunut synteesi), yleisessä proteiinien menetyksessä esim. virtsaan tai suoleen, maligniteeteissa ja hoitamattomassa anemia perniciosassa. Sekundaarianemioissa fP-Transf-pitoisuus on yleensä normaali. Kohonneita fP-Transf-pitoisuuksia tavataan raudanpuutteen ohella raskaudessa, estrogeenien ja e-pillerien käytön johdosta ja joskus hepatiitissa.

fP-Fe

Tulkinta

Käytetään anemiadiagnostiikkaan, elimistön rautavarastojen arviointiin ja rautamyrkytyksen toteamiseen. fP-Fe-pitoisuus alenee raudanpuutteen johdosta, mutta tämä määritys yksin on melko epäherkkä ja transferriinin määrittäminen samalla on suositeltavaa. Raudanpuutteessa transferriinin pitoisuus on kohonnut ja sen rautakyllästeisyys alentunut. Jos sekä plasman rauta- että transferriinipitoisuus ovat alentuneet, kyseessä voi olla mm. infektio, inflammaatio, maligniteetti, uremia, malnutritio tai malabsorptio. Suositeltavin laboratoriotutkimus raudanpuutteen osoittamiseksi on useimmiten transferriinireseptori (P -TfR, tutkimusnumero 4758).

Plasman rautapitoisuus alenee erytropoieesin kiihtyessä verenvuodon jälkeen tai hoidettaessa megaloblastista anemiaa B12-vitamiinilla ja folaatilla. Korkeita plasman rautapitoisuuksia esiintyy osassa hemolyyttisisiä anemioita, aplastisissa, megaloblastisissa ja refraktäärisissä anemioissa, thalassemioissa, akuutissa hepatiitissa, hemokromatoosissa, hemosideroosissa, runsaiden verensiirtojen jälkeen, runsaan rautavalmisteiden käytön johdosta ja rautamyrkytyksessä.

Myös estrogeenit (e-pillerit) nostavat fP-Fe-pitoisuutta. Raskauden aikana seerumin rauta on, estrogeenin kohottavasta vaikutuksesta huolimatta, lisääntyneen kulutuksen myötä yleensä normaali tai alentunut, ellei ole käytetty rautavalmisteita.

http://huslab.fi/ohjekirja/index.html

Kiitos! (taas kerran )

Kirjoitit:
"Raudan imeytymistä edistää C-vitamiini ja Ca estää."

http://www.kookas.fi/articles/read/6787 sivulla kerrotaan:
"Nonhemiraudan imeytymistä parantavista ravintotekijöistä merkittävimmät ovat askorbiinihappo ja liha. Näiden lisäksi imeytymistä tehostavat orgaaniset hapot (esimerkiksi sitruunahappo), fruktoosi, sorbitoli, niasiini, alkoholi sekä kalsium."

Kumpi on oikeassa Kalsiumin Ca suhteen?

Näin äkkiseltään olettaisin että olisi hyvä raudan imeytymisen kannalta syödä luonnollista verta/hemoglobiinia sisältäviä ruoka-aineita. Tehdä tuoreesta verestä ja jauhoista verilettuja, syödä verimakkaroita. Sisä-elimiä ruokavalioon, maksaa jne .

Kalsium estää imeytymistä. Varmaan on tuossa linkissä virheellisesti sanottu. Alkoholin ja sokereiden ja orgaanisten happojen luulisi myös heikentävän imeytymistä. Ehkä niasiinikin.