KESKUSTELU

Olen 18-vuotiaaksi asti ollut erittäin passiivinen fyysisesti eli en harrastanut käytännössä lainkaan liikuntaa, ja söin paljon hiilarihöttöä ja vyötärönympärys oli pahimmillaan hiukan yli 100cm. Vanhemmillani ei ole todettu sokeritautia mutta toisilla isovanhemmillani on.

Onko minulla kuinka suuri riski sairastua diabetekseen?

Heti kun kerrot geneettisen perimäsi, niin voimme antaa hieman tarkempia arvioita.

Oikeasti, ei tuota voi ihan noin vähäisellä tiedolla arvailla. Ihmisiä on niin monenlaisia, erilaisilla taustoilla, toiset sairastuvat diabetekseen, toiset ei. Ei kannata stressata asialla mielestäni.

Jokaikiseltä löytyy suvusta kakkostyypin diabeetikko. Jos vain toisilla isovanhemmillasi on se, ei sukurasite ole kovinkaan suuri. Et kertonut miten pitkä olet? Noilla tiedoilla ei voi sanoa juuta eikä jaata.

Mun äitillä 2. tyypin diabetes, mutta ei ole tullut lihavuudesta, eikä elintavoista.

todennäköisesti ollut 30-40 ikävuodesta lähtien tai kauemmin.

munuainenkin meni rikki tässä taannoin ja se on poistettu.

Varmaan sen takia kun vuosikausia ollut ilman hoitoa, kun ei ole tiennyt. Nykyään syö lääkkeitä ja sillä pysyy kurissa.

Diabetes voi tulla muutenkin jos on tullakseen.

Pituus 180 paino 80 rasvaprosentti varmaan joku 10, eli nyt en ole lihava enää koska olen laihduttanut parin vuoden aikana ja painoin alimmillaan 70kg, nyt massa tullut osin lihaksena takaisin. Eikös liikunta ja lihasharjoittelu paranna insuliiniresistenssiä tai siis pienennä mahdollisia haittoja tai rasvan kertymistä?

Äitini isällä todettiin diabetes ruumiinavauksessa, muilla ei ole ainakaan vielä.

Tuon perusteella ei ainakaan tarvitse hätäillä.

Mistä olet edes saanut päähäsi, että sairastuisit diabetekseen?

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että tyypin 2 diabeteksen puhkeamista pystytään ehkäisemään tai viivyttämään elämäntavoin. Keskeisiä diabeteksen riskiä lisääviä tekijöitä ovat runsaasti tyydyttynyttä rasvaa ja vähän kuituja sisältävä ruokavalio sekä vähäinen liikunta tai huono kestävyyskunto. Ruokavaliota muuttamalla ja liikuntaa lisäämällä voidaan siis diabeteksen riskiä pienentää merkittävästi. Esimerkiksi veren rasvaprofiilia voidaan muuttaa säännöllisellä useita kuukausia kestäneellä liikunnan harrastamisella. Liikunnallinen elämäntapa lisää veren hyvän HDL-kolesterolin määrää noin 5 % ja vastaavasti vähentää pahan LDL-kolesterolin määrää saman verran.

Säännöllisen liikunnan harrastamisen tiedetään vaikuttavan tehokkaasti useisiin diabeteksen riskitekijöihin, kuten esimerkiksi kohonneeseen verenpaineeseen tai edellä mainittuihin veren rasva-arvoihin. Vapaa-ajan liikunnan harrastamisen itsenäinen merkitys tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen on kuitenkin viime aikoihin saakka ollut epäselvä.

Hiljattain kansainvälisesti arvostetussa Diabetes-lehdessä julkaistu suomalainen tutkimus toi esille erittäin merkittävän tuloksen. Tässä tutkimuksessa 487 ylipainoista diabeteksen puhkeamisen riskiryhmään kuuluvaa henkilöä pyrki muuttamaan ruokavaliotottumuksia, laihduttamaan ja lisäämään liikunnan määrää. Neljän vuoden seurannan aikana ilmaantui 107 uutta diabetestapausta. Ne henkilöt, joiden liikunta muuttui seurannan aikana kohtalaisen rasittavaksi tai rasittavaksi kuntoliikunnaksi, diabetekseen sairastuvuuden riski pieneni 65 %. Myös muut liikuntamuodot, kuten hyötyliikunta ja kuntokävely ehkäisivät diabeteksen kehittymistä. David Laaksonen tutkijaryhmineen totesi liikunnan määrän lisäämisen ehkäisevän tyypin 2 diabeteksen kehittymistä korkean riskin henkilöillä muista elintapamuutoksista riippumatta.
http://www.poliklinikka.fi/?page=2969334&id=6440817

Tuolta löytyy diabeteksen syyt-keskustelu.
la-a-ketiede-ja-terveys-f11/diabeteksen-syyt-t51919.html

ja tuolta tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin arviointilomake,
http://www.epshp.fi/d2d/elamantavat/Tyy ... itesti.pdf

Riippuu siitä, mitä aiot jatkossa tehdä terveytesi eteen?

Mussuttaa hiilaria ja maata soffalla?


Ruotsalaisasiantuntijat eivät voi ymmärtää nykyisiä suomalaisia ravintosuosituksia diabeetikoille. Pitäviä tutkimuksia vähärasvaisen runsashiilihydraattisen ruokavalion terveellisyydestä ei ole. Sitä vastoin vähähiilihydraattinen ja runsasrasvainen ravinto on osoittautumassa varsinaiseksi täsmähoidoksi painonpudotuksessa, kolesteroliarvojen parantamisessa ja diabeteksen hoidossa.
http://vimeo.com/24004754


D-vitamiini on immuunijärjestelmän avaintekijä, joka suojaa meitä lähes kaikilta sairauksilta flunssasta syöpään. Keskityn tässä katsauksessa siihen, mitä tällä hetkellä tiedetään D-vitamiinin vaikutuksista virus- bakteeri- ja muihin infektioihin. Kuten tiedämme, D-vitamiinia saadaan kahdesta lähteestä, auringonvalosta ja ravitsemuksesta (ruoasta ja ravintolisistä). Pohjoisilla leveysasteilla (45 leveyspiirin pohjoispuolella, jossa Suomikin sijaitsee) auringosta ei saada riittävästi D-vitamiinia. Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta kehottavat kaikkia suomalaisia ottamaan D-vitamiinia ravintolisänä vuoden jokaisena päivänä. Uusien tutkimusten valossa viranomaissuositus vain on aivan liian pieni, alle 2-vuotiaille 10 mikrogrammaa (µg), 2–60-vuotiaille 7,5 µg ja yli 60-vuotiaille 20 µg päivässä. Aikuisen todellinen tarve on noin 100 µg päivässä. Ihanteellinen S-D-25:n pitoisuus infektioiden torjunnassa on yli 95 nmol/l.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2129


D-vitamiinin puute on Suomessa yleistä ja neuvoloiden nykyinen suositus lapsille (10 µg eli 400 ky/vrk) on neljä kertaa liian pieni. D-vitamiini vaimentaa immuunijärjestelmän virhereaktiota, joka tuhoaa haiman insuliinia tuottavia ß-soluja. Riittävä D-vitamiinin anto lapsille ensimmäisestä elinvuodesta alkaen vähentää sairastumisen riskiä seuraavien 30 elinvuoden aikana. Aikuisdiabeetikko tarvitsee D-vitamiinia 100 µg/vrk, mitä määrää ei voi saada suomalaisesta ruokavaliosta.

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=32



Diabeetikko hyötyy oikeanlaisesta ruokavaliosta.
Diabetes on hiilihydraattiaineenvaihdunnan sairaus, jota nykyiset viralliset ravitsemussuositukset pahentavat. Suositusten paremmuus ei perustu lääketieteellisiin tosiasioihin, vaan ne tukevat lääketeollisuutta.
Vähähiilihydraattinen, eläinrasvoja sisältävä ruokavalio on ihanteellinen sekä 1 että 2 tyypin diabeetikoille. Perushoito tehdään ruokavaliolla, ja lääkkeitä käytetään tarpeen mukaan. Moni II-tyypin diabeetikko pääsee tällä ruokavaliolla lääkkeistä eroon kokonaan.
http://www.katsomo.fi/?progId=95029

Sietosi syömiäsi ruokia kohtaan kertoo paljon siitä, miten paljon kroppasi kylpee glukoosissa. Helpoin tapa selvittää tätä on ostaa sokerimittari ja seurata 1 ja 2 tunnin sokerivasteista tyypillisiin aterioihisi. Korkeat aterianjälkeiset verensokerit vahingoittavat toistuessaan kudoksia, vaikka paastoglukoosi ja A1c olisivatkin "ihan jees".

Diabeteshan on teknisesti ottaen krooninen glukoosimyrkytys.

Eli tee testamentti tai syö d-vitskua.

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan 100% parantui diabetes II:n kehittyvästä muodosta, kun he söivät 2kk ajan vain 600kcal päivässä. Vastaavasti jo DBII sairastavista 7 tapausta 11:sta parani täysin tällä tavoin. Myös pohjukaissuolen ohitusleikkauksella on saavutettu välittömiä paranemistuloksia. Tämä viittaa siihen, että diabetes II on krooninen tulehdus, jossa haima on altistunut jatkuvalle insuliinintuotannon rasitukselle ja tulehtunut, samaan tapaan kuin lihakset jatkuvasti treenatessa jos niille ei anneta palautumisaikaa. Kun sitten yhtäkkiä haimaa ei enää rasiteta, se parantuu ja alkaa lopulta toimia normaalisti, ellei sen insuliinituotanto ole tuhoutunut täysin, vrt I-tyypin diabetes.

Jotkut epäilevät myös, että insuliinintuotannon käynnistämiseen vaikuttaa jokin hormoni, jota esiintyy pohjukaissuolessa, ja jos tämä pitää paikkansa ja sen joku onnistuu löytämään, luultavasti siitä tulee nobelin palkinto, niin kuin insuliinistakin, koska se luultavasti mahdollistaa DBII:n parantamisen.

Diabetes II:n voi siis välttää parhaiten sillä, että syö harvoin, mutta paljon. Pari isoa ateriaa päivässä räjäyttää insuliinit pilviin, mutta tällaista rasitusta haima kestää hyvin, sillä sen tunnin työskentelyn jälkeen sillä on 6 tuntia aikaa palautua. Jatkuva mupeltaminen, tyyliin nykyiset syöntisuositukset, ovat sen sijaan myrkkyä lagerhansin saarekkeille ja tie tuhoon.

Proteiinit, hiilarit ja rasvat aktivoivat kaikki hormoneja ja aiheuttavat anabolian - kaksi ekaa insuliinin kautta, viimeinen ATP:n kautta, joka johtaa lipogeneesiin. Rasva menee vieläpä suoraan rasvakudokseen.

Laita linkki tutkimuksiin jos jotain väität.

Minä en niele purematta mitään en edes rasvaa joten voitko hieman valaista millä mekanismilla tyydytteneet rasvat lisäävät diabeteksen riskiä?

Rasvalla ja diabeteksella on tekemistä toistensa kanssa ainoastaan lihavuuden kautta. Koska rasvassa on hirmuisesti kaloreita ja jengi vetää ruokaa kun lampaat heinää, tulee läskimaha ja se vaikuttaa metaboliaan sekä insuliiniaineenvaihduntaan ja voi ylirasittaa haiman ja tuottaa diabeteksen.

Tutkimuksia:

http://www.guardian.co.uk/society/2011/ ... e-diabetes

http://www.medicalnewstoday.com/articles/229606.php

http://hyvaterveys.fi/artikkelit/Diabet ... 3%A4/1244/

Saat itse etsiä ne lääketieteelliset julkaisut, jossakin ne näin mutta nyt en jouda itse etsimään. Tulokset ovat kuitenkin riittävän vakuuttavia.