KESKUSTELU

Eikait suolan tarpeellisuutta ole kiistettykään missään?
Liika suola on liikaa ja terveysintoilijat kimpolee turhan äänekkäästi.

Itse käytän todella paljon suolaa sen tuoman maun vuoksi.
Katsoin muutamia päiviä sitten Modern Marvels sarjan jakson How salt is made, jossa selitettiin paljon suolan hyödyistä, haitoista ja yllättävistä käyttökohteista.

Olit oikeassa tuossakin.
Eikös Suomessakin uutisoitu joskus siitä, että vähän suolaa käyttävät ei elä kovin pitkään? En nyt löydä sitä.

E-koutsit kertoo:
http://www.e-coach.fi/index.php?name=Co ... odeIDX=374

_________________
Errare humanum est

Tämä suolanvälttelyopastus tuntuu koko ajan olettavan, että verenpainetauti uhkaa kaikkia. Olisi joskus kiva kuulla, onkos siitä suolasta muutakin haittaa. Eli voiko huoletta käyttää suolaa (lakritsia, salmiakkia) itsehoitona jokseenkin epämiellyttäviä oireita aiheuttavaan alhaiseen verenpaineeseen? Vaikka jopa suvussani on verenpainetautia, kärsin itse ennemminkin alhaisen verenpaineen aiheuttamista huimaustuntemuksista ym. Saattaa tuo yläpainekin ajoittain nimittäin painua alle sadan...

Hyponatremiaa potevat kuolevat ennenaikaisesti, eivät vähän mutta riittävästi suolaa käyttävät.
E-koutsi taitaa olla mitä on, "Lääketiede ei näytä tuntevan kovinkaan hyvin merisuolaa tai sen vaikutuksia", joillakin on vähän vääristyneet käsitykset asioista.
Tässä alkuperäinen British medical journalissa ollut tarina,
"Salt and cardiovascular disease

Reducing intake improves cardiovascular outcomes but few countries have effective policies

Blood pressure is the most powerful predictor of stroke and other cardiovascular events. The importance of salt (sodium chloride) intake in determining blood pressure and the incidence of hypertension is well established. Furthermore, randomised controlled clinical trials of moderate reductions in salt intake show a dose dependent cause-effect relation and lack of a threshold effect within usual levels of salt intake in populations worldwide.1 The effect is independent of age, sex, ethnic origin, baseline blood pressure, and body mass.

Prospective studies,2 3 4 5 with one exception,6 also indicate that higher salt intake predicts the incidence of cardiovascular events. While widespread support exists for reducing salt intake to prevent cardiovascular disease, the lack of large and long randomised trials on the effects of salt reduction on clinical outcomes has encouraged some people to argue against a policy of salt reduction in populations.6

In this week's BMJ, Cook and colleagues7 report the long term effects of reduced dietary sodium on cardiovascular disease in people participating in the controlled randomised trials of hypertension prevention follow-up studies (TOHP I and II). More than 3000 participants without hypertension were randomised to a reduced sodium intake for 18 months (TOHP I) or 36-48 months (TOHP II), or to a control arm. The reductions in sodium intake were 44 mmol/day and 33 mmol/day (equivalent to ~2.6 g and ~2.0 g of salt), respectively. The results show that people originally allocated to either sodium reduction group had a 30% lower incidence of cardiovascular events in the next 10-15 years, irrespective of sex, ethnic origin, age, body mass, and blood pressure. The benefits exceed those estimated by a recent meta-analysis.8 Cook and colleagues' study is the first to report a beneficial effect of dietary salt reduction on cardiovascular outcomes based on randomised trial data.

The study strengthens the support for dietary recommendations for lower salt intake to prevent cardiovascular disease in the general population. In 1985, the World Health Organization recommended that the average salt intake should be reduced to 5 g per day or less. However, few countries have policies for targeted reduction in salt intake.

Differences exist between developed and developing countries. In Westernised countries, people derive salt mostly from bread and processed food and only a small proportion comes from discretionary use (up to 20%). A population wide policy of salt reduction in developed countries can only be implemented with the collaboration of the food industry. Over the years, however, the need to sustain a profitable market has led to opposition from the food industry or slow progress.9

In England and Wales some progress has been made, but levels of salt intake are still far from the recommended 6 g of salt per day. Future options are to do nothing, to establish voluntary target levels of salt for a wide range of foods, or to legislate so that the food industry has to comply. Given the inertia of the past 20 years, the first option would not contribute to progress. The "voluntary" option would support existing work, but it is unlikely to achieve the set targets. The recent position of the industry in rejecting the "traffic light" proposal for labelling, whereby highly salted foods would carry a red alert warning, is one measure of the gap still remaining. The legislation option would require the food industry to reduce the salt content of processed food to within set levels. The experience in Finland suggests that legislation has added value to the previous option and at this stage is necessary and justified.

Conversely, in many developing countries, like those of sub-Saharan Africa, where the main source of salt is still discretionary, community based and context specific initiatives can be effective and should be pursued,10 given the increasing burden of cardiovascular disease related to hypertension.

Without considerably modifying the environment by allowing greater availability of low salt foods, people will find it difficult to exercise their "choice" when trying to reduce dietary salt. Doctors and health professionals have long used dietary counselling to deliver non-pharmacological management of hypertension. Advising patients to reduce salt intake with a lifestyle package quickly delivered in a busy primary care setting is ineffective, however.11 A baseline assessment of salt intake (through a 24 h urinary collection for the measurement of sodium) is not part of the National Service Framework requirements and is not included in the Quality and Outcome Framework. The current system is therefore unlikely to make health professionals and consumers more aware of how much salt people eat or to increase motivation and knowledge on how to reduce it. In a climate of scarce healthcare resources, one of the most cost effective ways to reduce the burden of cardiovascular disease is being overlooked.12 And yet the evidence gets stronger.

Francesco P Cappuccio, chair of cardiovascular medicine and epidemiology

Warwick Medical School, Coventry
http://www.bmj.com/cgi/content/full/334/7599/859

Mitkä saantisuositukset? Muistaakseni kotiini ei ole tullut lappua suolan saantisuosituksista.

_________________
Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla.

Saantisuosituksista on kerrottu ihmisille mm. lehdissä ja tarvittaessa terveyskeskuksessa. Tuskin kovin monelle on jäänyt epäselväksi että suolan saantia kannattaa rajoittaa, jos on korkea verenpaine.

Jotkut ovatkin rajoittaneet, mutta sittemmin joutuneet syömään suolatabletteja suolan puutteeseen.

_________________
Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla.

Oletko varma että verenpaineesi on matala, myös korkea verenpaine voi aiheuttaa huimausta.
Ei kai mikään suolansyöntiä estä, liian suuresta määrästä natriumia on kuitenkin muutakin haittaa kuin verenpaineen nousu, katso linkki. Kannattaa korvata suola tai merisuola mineraalisuolalla, varsinkin jos ruoasta ei saa riittävästi kaliumia, täällä on jotain aiheesta,
http://www.pansuola.fi/miksi_pansuola/
E, tässä kivennäisaineista,
http://www.etra-liitto.fi/ravinto/ra11.html

Merisuolalla maustettu ruoka maistuukin paremmalta sen lisäksi, että ei turvota eikä nosta verenpainetta.

Puhdistamaton Atlantin merisuola kaikkeen ruoanlaittoon. Antaa upeaa makua ruokiin, esimerkiksi kalalle.

Minulla juttu pelaa niin, että tapakäyttämisestä olen päässyt eroon. Mielelläni syön esimerkiksi aivan suolatonta lihaa ja kalaa. Mutta tärkein juttu on tuo kaliumin saanti. Jos keho huutaa suolaa ja se oikeasti tarvitsee kaliumia, on natrium silloin myrkkyä.

_________________
edit: käännetty ¿ oikein päin
-------------------------------------
Hiilinieluexpertti. Antiteesitehtailija.

Vai niin:
Suolan käytön puolittaminen säästäisi 1,2 miljoonaa ihmistä aivohalvaukselta ja 3 miljoonaa ihmistä sydän- ja verisuonitautien oireilta joka vuosi.
http://www.apteekkari.fi/uutisarkisto/y ... oonia.html

_________________
Errare humanum est

Jokainen voi valita omaan suolan käyttöönsä sopivat "tutkimustulokset", niin omatunto rauhoittuu.

_________________
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur.
(Axel Oxenstierna)

Pitää osata arvioida se oma kulutus. Itse ainakin tarvitsen suolaa normaalia enemmän.

Eilen aamusta punttisalilla mulle tuli pieni reisikramppi (liian vähän suolaa lauantaina) ja yks vanha herra tuli kysymään, että mikset syö suolaa. Sanoin, että syön, mutta purkki on autossa. Herra kertoi itse ottavansa pari kidettä nukkumaan mennessä jotta ei jalkakrampit iske kesken unen.

_________________
Errare humanum est

Melko runsaskaan suolankäyttö ei ole ongelma, jos elimistö toimii niin kuin sen pitää. Päinvastoin, suosituksia suuremmasta suolan käytöstä on esimerkiksi urheilijoille ihan hyötyäkin. Mutta jos valmiiksi jo kärsii metabolisesta oireyhtymästä, diabeteksesta ja korkeasta verenpaineesta, niin sitten se elimistön mineraalien säätely ei välttämättä toimikaan ihan niin hyvin ja liiasta suolasta voi tulla ongelma. Terveillä ihmisillä ei ole sen kummempaa tarvetta vähentää suolan käyttöä, suola itsessään ei aiheuta noita edellämainittuja sairauksia. Toki sitten virallisia suosituksia antaessa joudutaan miettimään koko väestöä ja niitä ongelmatapauksia.

Ja todellakin kannattaa käyttää kunnollista suolaa, eikä mitään keinotekoista kökköä. Merisuola ja ruususuola jo maistuukin niin paljon paremmalta, että vaikea ymmärtää miksi joku käyttää noita teollisia vaihtoehtoja. Tai no, kun suositukset niin käskee ja purkissa lukee "sydänystävällinen", niin tokihan ihmiset sitä uskovat.

Puhdistamaton merisuola on 95%:sti samaa natriumkloridia kuin puhdistettu teollinenkin suola! Taikauskoa että jokin joka on luonnollisemmin valmistettu ei omaisi haittavaikutuksia.
Verenpainetautipotilaan kannalta edellinen disinformaatio on ihan sama, kuin jos sanoisi diabeetikolle että vedä vaan hunajaa niin paljon kuin sielu sietää, ei ne sokerit siitä nouse koska se on luonnollista eikä teollista.


Tässä muuten Tiede.fi- etusivulta suolajuttu (http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3992) . Suosittelen erityisesti suoladenialisteille:

Liika suolan käyttö on tunnetusti epäterveellistä. Silti moni suomalainen ja valtaosa maailman ihmisistä syö sitä noin kymmenen grammaa päivässä, mikä on kaksinkertaisesti suosituksia enemmän.

Jos suolan käyttö vähenisi viidellä grammalla, vähentyisivät sydän- ja verisuonitaudit lähes neljänneksen ja aivohalvaukset lähes viidenneksen. Arviolta 1,2 miljoonaa aivohalvausta jäisi tapahtumatta ja 3 miljoonaa sydän- ja verisuonitautien tulematta joka vuosi.

Tämä kävi ilmi katsaustutkimuksessa, jossa yhdistettiin 13 suolatutkimuksen aineistot. Ne koostuivat yhteensä yli 170 000 ihmisen tiedoista. Tutkimukset oli tehty Suomessa, Hollannissa, Britanniassa, Yhdysvalloissa, Japanissa ja Kiinassa. Seuranta-ajat vaihtelivat 3,5 vuodesta 19 vuoteen.

Suolan käyttö ei vähene pelkästään kansalaisten valistuksella, sillä merkittävä osa saamastamme suolasta lisätään ruokaan elintarviketeollisuudessa ja ravintoloiden keittiöissä. Tämän vuoksi tarvitaan myös viranomaisten toimia, tutkijat kirjoittavat.

Sydän- ja verisuonitaudit ovat maailmanlaajuisesti yleisin yli 60-vuotiaiden ja toiseksi yleisin 15–59-vuotiaiden kuolinsyy.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim

Tutkimuksen julkaisi British Medical Journal.