KESKUSTELU

Bakteeri-infektioita. Antibiooteilla lienee selvästi suurin ansio lääketieteen tuoman keski-iän nousussa.

Se on kyllä totta, että melkein minkä tahansa muun sairauden edessä lääketiede on käytännössä aika voimaton. Kärsimyksiä voidaan vähän vähentää ja elämää hieman pidentää, mutta paranemisesta on turha unelmoida.

Neutroni

Kirjoitit:

Bakteeri-infektioita. ... melkein minkä tahansa muun sairauden edessä lääketiede on käytännössä aika voimaton. Kärsimyksiä voidaan vähän vähentää ja elämää hieman pidentää, mutta paranemisesta on turha unelmoida.

Aivan älytön väite. Itse uskaltaisin arvioida ihan perstuntumalta, että valtaosalle tunnistetuista taudeista voidaan tehdä enemmänkin: joko hoitaa koko tauti tai käytännössä poistaa oireet.

Käypäs vaikka tuolla BK:n linkittämässä PubMedissä katselemassa, mitä kaiken maailman tauteja on olmassa, ja mitä niille voidaan tehdä. Jos siis ihan kokemukset arkielämästä eivät johda samaan johtopäätökseen.

Ei ainakaan luulosairautta.

Niinpä, jos jätetään pois kirurgia, hammashoito ja infektiot, niin länsimainen lääketiede ei oikeastaan osaa parantaa mitään.

Minulla on parannuskeino näihin ääliömäisiin topiceihin:
"VASTATKAA!!11!"
"Tätä ei usko kukaan!!!!"
"KYSYMYS!!!!111!111!!"
jne.

Armotta bannit moisten luojille. Mikään ei ole tiedeforumilla ärsyttävämpää kuin lukea sivupalkista yllämainittuja otsikoita.

Tarkoitatko nyt osuutta taudeista vai osuutta sairastuneista ihmisistä? Tauteja on toki suunnaton määrä, mutta valtaosa niistä on hyvin harvinaisia. Niiden merkitys yhteiskunnallisessa mittakaavassa on joka tapauksessa pieni.

Sen sijaan kyllä arkikokemukseni viittaa juuri siihen mistä puhuin. Suuri osa ns. normaaleista sairauksista paranee itsestään. Lääkkeillä ei ole tarkoituskaan kuin helpottaa oloa, tuoda psykologista helpotusta, ja tietysti rahaa lääketehtailijan taskuun. Silloin kun joku sairastuu ns. oikeaan tautiin, lääketiede on heikoilla. Lääkäreillä joutuu kyllä ravaamaan ja nappeja syömään, mutta tyytyväinen saa olla jos niillä saadaan edes helpotusta oloon. Yleisiä esimerkkejä ovat vaikkapa juuri selkävaivat, en tunne suvussa ja tuttujen keskuudessa ketään, joka olisi todella parantunut tavalla tai toisella reistailleesta selästä - ei lääkkeiden, ei leikkausten eikä huuhaapuoskareiden avulla. Laihdutus on lievittänyt oireita, mutta repsahduksen jälkeen paino ja kivut ovat palanneet. Syövän kun saa, niin käytännössä viikatemies vierailee muutamassa vuodessa. Tiedän vain yhden poikkeuksen tästä, mutta kymmeniä syöpään kuolleita. Samoin mielisairauksien kanssa on todella heikoilla. Onnellisimmat tapaukset pysyvät joten kuten tolkuissaan lääkkeillä, todellisesta paranemisesta ei kannata edes unelmoida. Jos taas jollekin lääkkeet eivät sovi, se on voi voi. Tai jos elintavat ovat sellaiset, ettei pysty lääkkeitä syömään. Sitten on nämä MS-taudit ja sen sellaiset pikku hiljaa rappeuttavat jutut. Ehkä niitä pystytään hieman hidastamaan, mutta onko sillä jotain todellista väliä jos tiedät kuolevasi 5 tai 10 vuoden päästä ja vammautuvasi tuskallisesti sitä ennen.

Lääketieteelliset julkaisut tietysti mittaavat terveyttä ja sairautta lääkäreiden tavalla. He tulevat iloisiksi, jos jokin laboratoriokoearvo paranee ihmisellä. Tieteellisessä työssä on tietysti pakko rajoittua tuollaisten objektiivisesti mitattavissa olevien suureiden mittaamiseen, mutta koettuun terveydentilaan tuollaisilla on usein hyvin minimaalinen vaikutus. Tai siihen, milloin noutaja tulee kylään.

Tuosta Si-nivelen dislokaatiostakin löytyy mm. PubMedistä useita kymmeniä tutkimuksia (pikaisen laskun mukaan 59, Spinestä n. 16, Lancetista n. 10. Lisäksi toista tuhatta tutkimusta ja raporttia muualla!). Silti siitä ei ole suurin osa lääkäreistä edes kuullut. Saatikka sitä osaisi diagnosoida...

Osaako Jouko Holma, onko hän lääkäri vai mikä mies on kyseessä, häntä kuitenkin ilmeisesti mainostetaan näillä jutuilla.
Kuinka hän selvittää onko lonkkanivel pois paikaltaan ja miten se laitetaan paikalleen niin että se pysyy siellä.
Katsoin pikaisesti joitakin antamiasi linkkejä, olisi kuitenkin parempi itse kertoa asiat ja tarvittaessa lisätä linkki.

Onpas täällä pessimististä porukkaa. Ja ennen kaikkea kiittämätöntä. Syövistäkin paranee nykyään jo yli 50 %, mutta silti sen edessä ollaan voimattomia. Ja minä ainakin haluaisin välittää lääketeollisuudelle kiitosta monista asioista, erityisesti esim. astman hoidosta, joka on vähentänyt astmaatikkojen kuolleisuuden ja hoitopäivät murto-osaan entisestä vain muutamassa kymmenessä vuodessa. Lisäksi toivoisi Suomessa arvostettavan sydän- ja verisuonitautien merkittävää paranemista samassa ajassa. Vielä 70-luvulla ei ollut mitenkään harvinaista saada sydäninfarkti 40-vuotiaana, kun sama vika tuossa iässä on nykyään lähes hävinnyt.

Kenen ansiota on I tyypin diabetes on käynyt entistä helposti hoidettavammaksi oikeastaan vuosi vuodelta? Kenelle ansiot vaikka aknen hoidosta? Entä elinsiirrot tai epilepsia? Kenen ansiosta nykyisin ei tarvitse vain tyytyä kohtaloonsa, kun vaimo ei tule raskaaksi vaikka sitä naisi kolmesti päivässä? Entä ne jotka eivät edes pysty naimaan, mutta ovat saaneet siihenkin avun?

Autoimmuunisairaudet ovat hankalia hoidettavia, mutta paljon pystytään jo niillekkin tekemään. Muistetaan nyt vaikka että HIV oli vielä muutama vuosi sitten varma kuolemantuomio, mutta nyt tehokas yhdistelmälääkitys saattaa mahdollistaa siihenkin jo lähes normaalin elämän.

Aika on vissiin porukalla ruennut vähän saatanan paksua kultausta tekemään muistoihin.

OK, et väittänyt, eikä selviä. Enkä usko siihen itsekään, eikä liene kiropraktiikan tarkoituskaan selvittää tautien syitä. Kyllä lääketiede ne aikanaan selvittää.

Mitä MS-tautiin tulee, niin vastuullisen kiropraktikon ei tosiaan pitäisi väittää pystyvänsä sitä parantamaan. Siinä olet oikeassa. Mutta koska taudin syyt eivät ole selvillä, ei myöskään ole perusteltua sanoa, etteikö se voisi johtua tuki- ja liikuntaelinten häiriöistä. MS-tauti on keskushermoston sairaus, ja selkärangalla ja keskushermostolla kun on selkeä yhteys. Varsinkin kun ja jos manipulaatiolla on saatu näyttöjä aikaan. Ja vaikka perussyy ei suoranaisesti olisikaan tämä, on jo hoidon helpottava vaikutus on mielestäni havainto, joka tulisi ottaa huomioon.




Noista rokotteista olikin aikaisemmin puhetta ja olen samaa mieltä. Liikunnan/ elämäntapojen ja terveyden korrelaation havaitsemista tuskin voi laittaa lääketieteen piikkiin.

Ja kyllä lääkärit/sairaanhoito osaavat loistaa monella osa-alueella.




Joillain ehkä kyllä, mutta minusta tässä keskustelussa on enemmän kyse siitä, miten lääketiede näkee vaihtoehtohoidot ja nimenomaan manipulaatiohoidot. Jos homma toimisi, lääkärit pystyisivät sairaat parantamaan, niin eihän vaihtoehtohoitajia edes olisi. Suurimmalla osalla historia on kuitenkin se, että ensin rampataan lääkärillä ja sitten hakeudutaan muualle. Sitten jos joku täällä saa vuosikautisen lääkärikierteensä pysäytettyä niksauttajalla, hänet leimataan idiootiksi.

Itse ihmettelen eniten sitä, että jos hoitojen tuloksista on näyttöä, niin miksei virallinen lääketiede kiinnostu asiasta ja tutki mitä on ilmiön taustalla. Jos juttu jää tutkimatta, niin tehdään ennemmin karhunpalvelus lääketieteelle kuin vaihtoehtohoidolle.

Omasta mielestäni kun manipulaatio ei ole edes mikään vaihtoehto lääketieteelle vaan sitä täydentävä osa. En siis ole mitenkään lääketiedettä suureen ääneen vastustamassa vaan ihmettelemässä sitä, miksi lääketiede sulkee silmänsä tältä hoitomuodolta. Asia on ilmeisesti viime vuosina hieman parantunut ja jopa jotkut lääkärit suosittelevat manipulaatioita. KELA ei tosin korvaa naprapaatin tai kiropraktikon hoitoja.





Jos tarkoitat hyökkäyksellä tätä:



niin pyydän anteeksi, jos pahoitit mielesi. Kyse oli puhtaasta sarkasmista. (, koska omassa lauseessasi implisiittisesti oletit, että MS-tauti ei missään tapauksessa johdu tuki- ja liikuntaelin häiriöistä). Jos kyse on jostain muusta, niin voitko selventää. Yritän ottaa opikseni, jos kykenen.




Olenko minä käyttänyt puoskari sanaa jossain? Kritiikkini kohdistui käsittääkseni juuri itse tieteen tekemiseen.



Kyllä, onneksi tunnen lääkäreitä, joilla on terveen kriittinen lähestymistapa myös omaan ammattiinsa ja lääketieteeseen eivätkä välittömästi imaise näistä jutuista hernettä nenään. Hyvä lääkärin reseptihän on hyvä peruskoulutus ja siihen päälle roima annos tervettä järkeä, omaa päättelykykyä ja itseluottamusta.

Riippuu tapauksesta, veikkaisin talonmiestä tai postinjakajaa.

Keskustelu on kyllä selkeästi mielekkäämpää, jos osaa pysyä asiassa henkilökohtaisuuksien sijaan.

Esimerkiksi joitain perinnöllisiä sairauksia, joissa esimerkiksi joku proteiini rakentuu väärin eikä siten toimi ollenkaan (tai ei halutulla tavalla), pystytään hoitamaan keinotekoisesti valmistetulla vastaavalla proteiinivalmisteella. Myös esimerkiksi diabeteksen hoito insuliinipistoksilla lukeutuu näihin, vaikka insuliini sinällään yleensä enemmänkin hormoniksi mielletään.

Sairauksista myös monien elimien toimintahäiriöitä pystytään korjaamaan, esimerkiksi sepelvaltimotukos pystytään ohitusleikkauksella korjaamaan. Joskus pystytään ihan syöpäkin parantamaan leikkauksilla, sädehoidolla ja solumyrkyillä, tosin tulokset vaihtelevat huomattavasti eri tekijöistä riippuen.

Niin ja tietenkin länsimaisen lääketieteen saavutuksiin voidaan lukea myös virustauteja vastaan toimivat rokotteet; esimerkiksi isorokkoon ja polioon on erittäinkin tehokkaat rokotteet, jotka eivät varsinaisesti tautia paranna, mutta estävät hyvällä todennäköisyydellä sen tarttumisen. Osa bakteeri-infektioistakin pystytään torjumaanrokotteilla; esimerkiksi kurkkumätä ja jäykkäkouristus tietääkseni ovat bakteeri-infektioita, joita rokotuksella torjutaan.

Sitten on vielä sekin homma, että mielenterveydellä on erinomaisen suuri vaikutus elimistön kykyyn parantaa vaurioita ilman apua. Jos sairaan elämää ja oloa kyetään helpottamaan ja elämä edes suhteellisen normaaliksi, niin saattaa käydä niinkin, että sairaan elimistö kykenee itse korjaamaan vaurioita joissain tapauksissa. Nämä tapaukset ovat tietenkin suhteellisen harvinaisia, mutta jo se, että niitä joskus tapahtuu, antaa hyvän syyn hoitaa esimerkiksi parantumattomiksi luokiteltuja syöpätapauksia...

Mitäpä muita sairauksia pystytään hoitamaan? Monia myrkytyksiä pystytään hoitamaan, mutta voiko niitä laskea sairauksiksi... Päättäkää itse.

Herra Tohtori puhuu asiaa.

Jokaisella on oikeus kieltäytyä vastaanottamasta hoitoa, mikäli täysjärkiseksi katsotaan (ei siis täytä vastentahtoiseen hoitoon määräämisen kriteerejä).

Lääkärien on lain mukaan selvitettävä potilaalle seuraukset eri hoitovaihtoehdoissa, mutta potilas saa kieltäytä hoidoista ja lääkärin on tätä päätöstä kunnioittaman.

Potilas ei kuitenkaan voi päättää, miten häntä hoidetaan esim. vaatia kiropraktikkoa nikamia niksauttelemaan jotta diabetes parantuisi.