KESKUSTELU

"Pitäis mennä töihin.. etsiä töitä.. olen ollut kännissä melkein joka toinen päivä siitä saakka kun pääsin armeijasta.. mitähän maksalleni kuuluu."


-riippuen siitä,minä vuonna pääsit armeijasta,epäilen että et sinä ole itsellesi vahinkoa ehtinyt aikaan saamaan vaikka kuinka olisit ryypännyt ja syönyt roskaruokia.

Kyllä ne "raskaan elämän" merkit alkaa kertyä vasta neljän-viidenkympin välillä,eikä kaikille vielä silloinkaan(eikä kaikille koskaan).
Tiedän muutamiakin ihmisiä,ketkä on 80-luvun puolelta asti ryypänneet suorastaan päivittäin,jos nyt joinain vuosina ehkä onkin tullut yksittäisiä välipäiviä.

Niin,jatkaakseni edelliseen yllä.
Tätä tapausta en tunne itse henkilökohtaisesti,mutta työkaveri aikoinaan kertoi.Siis reilut puolitoista vuotta sitten kun olin vielä töissä.
Ko.työkaveri on asunut kerrostaloasunnossaan vuodesta -74 tai 75.Samassa talossa asuu "kalastaja"(siis harrastelee verkkojen punomista,katiskoita käsityönä ym) jonka hän ei ole nähnyt kertaakaan olleen ostamatta maanantaista 7 koskenkorvapullon satsia(ilmeisesti joka vkon päivälle 1) tuosta vuodesta 74- tai 75(tuo vuosiluku heitto johtuu minusta,ei entisen työkaverin muistamattomuudesta.)

Tämä nyt on tietysti näitä 'kaverin kaveri'-juttuja,mutta itselläni ei ainakaan ollut syytä epäillä ko.työkaveria,ja toinenkin samoilla kulmilla asuva tiesi,että eipä "kalastaja" ikinä kulje ilman pulloaan.Kyse ei ole mistään räkäposkella elävästä "kalastaja"-pilkkanimestä kärsivästä.Vaan ihan laatuverkkoja ja katiskoita valmistavasta tyypistä kuka hoitaa asiansa asiallisesti ja tienaakin jopa eläkkeensä päälle.

Näkyyhän se. Maha pömpöttää, kun viskeraalirasva taistelee vatsaontelossa tilasta sisäelinten kansa. Kansankielellä kaljamaha.

Osaatteko perustellen sanoa, kumpaa kannattaa ostaa, jos haluaa tonnikalaa:

• tonnikalaa öljyssä
• tonnikalaa vedessä

Luulen että tomaattipyreessä, kuten sardiinejakin.

Onko tästä ollut täällä keskustelua?

http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/ti ... risuonille

Olisi mielenkiintoista tietää tarkemmin mitä syötettiin.

Onhan tuosta ollut juttua täällä ja muualla.

Geenimuunneltujen jyrsijöiden noudattaman korkeaproteiinisen dieetin ja ihmisen noudattaman vähähiilihydraattisen dieetin vaikutukset lienevät aika erilaiset, joten tuosta tutkimuksesta ei voine paljon päätellä.

Voi pyhä jeesus kristus pyhä maria jumalan äiti !!!

Ensimmäinen ryhmä söi vähän hiilihydraatteja ja runsaasti proteiineja sisältävää ruokaa, jossa hiilihydraattien osuus energiasta oli 15%, rasvan osuus 43% ja proteiinien osuus 45%.

http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/ti ... risuonille

Tuo rottien proteiinin saanti on täysin inhimillisten parametrien ulkopuolella ja johtaa varmasti "jänisnälkiintymiseen" ja jopa kuolemaan puhumattakaan aiemmasta vahvasta näytöstä siit, että hyvin korkea proteiinien saanti vaikuttaa negatiivisesti verisuonten sisäpinnan kuntoon. Ei mitään uutta siis - ellei tuota EPC-solujen toimintaa oteta huomioon.

Suurin osa ihmisistä sitäpaitsi tulee täysin juttuun 15% proteiinien saannilla, jopa monet urheilijat. Lisäksi rotat ovat viljansyömiskoneita, mikä tekee niillä tehtävät ravintotutkimukset hieman epätarkoiksi kun niille aletaan syöttää kissan ruokavaliota.

Lisäksi rasvakoostumusta ei tuossa mainittu, proteiinien koostumuksesta puhumattakaan. Tämä oli kuitenkin parasta:

Tutkimukseen osallistunut professori Anthony Rosenzweig kertoo tulosten olleen niin vakuuttavia, että hän luopui vähähiilihydraattisesta dieetistään.

Oh really ?

Tulee mieleen Einsteinin vertaus avaruudesta ja ihmisten typeryydestä...


Onhan toki Sugar Bureaun omistama tutkija Hunterkin ryhmineen päätynyt samankaltaiseen tulokseen valtimoiden laajenemiskyvyn suhteen viime vuonna tehdyssä tutkimuksessa ihmisillä:

We investigated a low-fat (20% fat, 60% carbohydrate) versus a low-carbohydrate (60% fat, 20% carbohydrate) weight reduction diet in 24 overweight/obese subjects ([mean +/- SD] BMI 33.6 +/- 3.7 kg/m(2), aged 39 +/- 10 years) in an 8-week randomized controlled trial. All food was weighed and distributed, and intake was calculated to produce a 500 kcal/day energy deficit. Insulin action was assessed by the euglycemic clamp and insulin secretion by meal tolerance test. Body composition, adipokine levels, and vascular compliance by pulse-wave analysis were also measured. RESULTS: Significant weight loss occurred in both groups (P < 0.01), with no difference between groups (P = 0.40). Peripheral glucose uptake increased, but there was no difference between groups (P = 0.28), and suppression of endogenous glucose production was also similar between groups. Meal tolerance-related insulin secretion decreased with weight loss with no difference between groups (P = 0.71). The change in overall systemic arterial stiffness was, however, significantly different between diets (P = 0.04); this reflected a significant decrease in augmentation index following the low-fat diet, compared with a nonsignificant increase within the low-carbohydrate group. CONCLUSIONS: This study demonstrates comparable effects on insulin resistance of low-fat and low-carbohydrate diets independent of macronutrient content. The difference in augmentation index may imply a negative effect of low-carbohydrate diets on vascular risk.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19720791

Tästä en tosin ole vielä debunkkaamista kuullutkaan.

Nuriskaa jos tulee kloonina, mutta tämä oli mielenkiintoinen (Anthony Colpon jorinaa):

Japanese with High Cholesterol Live Longer

The Japanese have long been cited in support of the lipid hypothesis, but there is an abundance of research involving Japanese participants showing this hypothesis is in fact complete nonsense. The latest of such studies appeared in the Journal of Lipid Nutrition[8].

Japanese citizens over the age of 40 qualify for free annual health check-ups. The Fukui Study was based on data collected by the Public Health Center of Fukui from such check ups between 1986 and 1990 of residents of Fukui City in Japan. Researchers stratified 22,971 participants into groups according to their cholesterol levels.

Compared with those in the 240-259 mg/dl category, those in the 160-169 mg/dl (both sexes) and the 140-159 mg/dl (women) groups suffered significantly higher all-cause mortality.

Next, the researchers conducted a meta-analysis of five large Japanese studies (including the Fukui Study) with a combined total of over 170,000 subjects to examine cholesterol levels and all-cause mortality.

Participants with cholesterol levels between 160-199 mg/dL were chosen as the reference group. The meta-analysis revealed that the relative risk in the <160 mg/dL group was significantly higher than in the reference group [RR = 1.71], and that the relative risks in the 200-239 mg/dL and >240 mg/dL groups were significantly lower than in the reference group [RRs of 0.83 and 0.78, respectively].

The authors suggest that "Japanese subjects with cholesterol levels >240 mg/dL (>6.22 mmol/L) should not be regarded as hypercholesterolemic or dyslipidemic except when having some genetic disorders like familial hypercholesterolemia because they are in the safest ranges in terms of all-cause mortality".

http://anthonycolpo.com/Research_Update ... Japan.html

http://www.jstage.jst.go.jp/article/jln ... /-char/ja/ (pdf)

Laskinpa äkkiä, minkälainen seos tulee, jos sekoittaa oliiviöljyä ja pellavansiemenöljyä tasasuhteissa.

100g seoksessa olisi:

Yksittäistyydyttymättömät 38,0g
Linolihappo 8136mg
Alfalinoleenihappo 11679mg
Sterolit 199mg

Jos tuota vertailee vaikkapa yhtä suureen määrään rypsiöljyä:

Yksittäistyydyttymättömät 60,6g
Linolihappo 20000mg
Alfalinoleenihappo 10000mg
Sterolit 696mg

Ei mitään uutta, mutta hyvä kirjoitus kuitenkin:

The Big Fat Lies about Britain's obesity epidemic | Mail Online

^ Kamala kappalejako tuossa artikkelissa, muuten jees.

Jos syö liian vähän rasvaa, elimistö alkaa varastoida sitä tehokkaammin, josta seuraa herkempi lihominen.

Rasvoja tarvitaan hormonituotannossa, joten liian vähäinen määrä rasvoja elimistössä johtaa hormonaaliseen epätasapainoon. Hormoneja tarvitaan taas lihasten kasvuun ja korjaukseen.

Eli liian vähän rasvaa johtaa huonoon lihaskuntoon, ja sitä myötä kykenemättömyyteen liikkua tarpeeksi, josta seuraa tehostuneen rasvanvarastoinnin myötä lihominen.

Laihduttaminen nykytieteellisin menetelmin aiheuttaa siis helposti päinvastaisen reaktion kuin haluaa.

Itselläni ei ole ylipainoa, enkä kontrolloi millään tavoin rasvankäyttöäni. Syön voita, ja vältän dieettiravintoa ja margariineja.

Lukenut varmaan Taubesinsa. (itse aloittelin juuri)

Liekö brittien ravitsemusvaliokunnan suositus samanlainen kuin jenkeissä, eli täysjyväviljaa, riisiä ja pastaa 6-11 annosta päivässä ? Laiskottaa vähän.

Nälkää ei taaskaan nähdä fysiologisena ja hormonaalisena ilmiönä, vaan ravinnon lisääntyneen saatavuuden seurauksena ja vähittäisenä kalorikertymänä. Mietin että olisiko "virallisterveiden" Brayn ja ystävien ehdottama "kuolettava tandem" eli rasva + fruktoosi olennainen tekijä jotenkin metabolisesti ? En ole löytänyt oikein hyvää koostetta aiheesta nopeahkolla etsinnällä.

Rasvan koostumus kyllä vaikuttaa fruktoosin kanssa viskeraalirasvan muodostumiseen, mutta samalla tekee naistenkin rasvakerroksesta helpommin metabolisoituvaa, eli periaatteessa laihdutettavaa. On vain hyvä kysymys, onko metabolismi jo sen verran rikki, että hiilarien kanssa leikkimiset on leikitty lopullisesti.

Tässä mielessä maatalouspoliittinen kokonaisratkaisu massaviljelyn puolesta voi ollakin pitkässä juoksussa virhe, kun ymmärretään että nykylinjaa seuraava "hiilihydraatti-intoleranssi voi olla hoidettavissa juuri rasvan lisäämisellä iilarien kustannuksella. Olisikohan kannattanut pitää aiempi tasapainoisempi linja sittenkin myös luonnon kannalta ?

Pellefirma nimeltä Jenkkien Sydäntautiyhdistys (AHA) on listannut vuoden 2009 tärkeimmät tutkimukset. Ykkösenä oli tämä:

1. Comparison of weight-loss diets with different compositions of fat, protein and carbohydrates

This study found that it wasn’t so much what types of food dieters ate that helped them lose weight as it was the number of calories they consumed. Over a two-year period, 811 overweight adults were assigned to one of four diets that differed from high to low fat, average to high protein and highest to lowest carbohydrates. Participants in all comparison groups successfully lost weight on the reduced-calorie diets, with no one diet type resulting in any marked superiority.

Source: New England Journal of Medicine, Feb. 26, 2009; N Engl J Med 2009;360:859-73; www.nejm.org

Korkearasvaryhmässä hiilareita oli 35%, korkeahiilariryhmässä 65% kaloreista, hiilarigrammat 175 / 325 g.

Vertaisarviontilehdissä on jo vuosikausia ollut konsensus, että vähähiilariset dieetit määritellään sellasiksi, kun päivittäinen hiilarimäärä on ALLE 50 grammaa päivässä.

AHA:n ylistämä Vuoden Paras Tutkimus ei kerro vähähiilarisista dieeteistä Yhtään Mitään. Täydellinen debunkkaus täällä.