KESKUSTELU

Musitetaanpas nyt jälleen ettei Kidi tajua millään, että kivikaudella suurin osa liikkumisesta oli chillailua eli matalan intensiteettitason tasaisen tappavaa liikuntaa, eikä circuit trainingia ja HIIT-ylikuntoa vaativaa murhatreeniä mitä hänen täydellinen kroppansa™ kykenee tekemään 3-4 kertaa viikossa.

Monet luonnonkansat syövät kunnolla vain kerran pari päivässä, eivätkä silti kärsi nälästä tai hyperinsulinemiasta. On jotensakin älyttömintä urbaanilegendaa ikinä että "thrifty gene" -hypoteesi eli "kun ruokaa on niin sitä mätetään aina että lihotaan rantapalloksi" perustuisi minkään valtakunnan tieteeseen.

Suosittelen lukemaan Taubesin kirjasta kappaleen "Nälkä". Luku on tuplat pidempi kuin luku insuliinista ja siinä selitetään todella hyvin miksi nälkä ylipäätään karkaa lapasista ja mitä asialle voi tehdä. Kirjan parasta antia mielestäni.


Tätä rataa. Ketoadaptaation läpikäytyä hiilarit ovat kuin ilokaasua kropan suorituskyvylle.

Tuon tutkimuksen kokotekstissä:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10702160



Vielä Aragonilta kommentti:

"Examinations of the dietary habits of Paleolithic humans can only be made by indirect means such as ethnographic, archaelogical or fossil records. These methods inevitable place the burden of accuracy upon the records in question. Furthermore, the indirect nature of studying pre-history necessitates a certain degree of speculation and assumption in the midst of considerable room for error".

Kovin tieteellisen metodin mukaista tämä paleotouhu, siis.

Ja superslow-treenillä chillailuko on terveyden perusta modernille ihmiselle? Millos juokset muuten sen Cooperin?



Err, jos nyt primääri preferoitu energian lähde lähes jokaiselle kropan solulle on glukoosi, niin...

Niin, kolesterolin koostumus vaikuttaa kuolleisuuteen. Mutta esim. kohtalaisen korkea kokonaiskolesteroli vähentää kokonaiskuolleisuutta vaikka hiukan korreloikin kasvaneen sydäntautikuolleisuuden kanssa. Siksi voitaisiin sanoa, jos halutaan yksinkertaistaa, että korkea kolesteroli on hyvä asia, ei huono.

Suomessa kolesterolitasoja pyritään saamaan alle 5:n vaikka lääkityksellä, mutta kuolleisuuden kannalta paras kokonaiskolesterolitaso on ehkä noin 4,3-5,7, eikä vähän korkeampikaan paljon kuolleisuutta kasvata:



Neljää lähestyvät arvot korreloivat jo selvästi korkeamman kuolleisuuden kanssa.

Lisää:

TOTAL CHOLESTEROL LEVELS vs MORTALITY DATA from 164 COUNTRIES
"Cholesterol in range 200-240 mg/dl [ts. 5,8-6,3 mmol/l] <> Lowest all cause mortality"

http://www.canibaisereis.com/download/c ... -chart.pdf


Low Serum Cholesterol
Hazardous to Health?

Is having very low cholesterol levels hazardous to health? There is evidence to suggest that it might be. In 1990, an NIH conference concluded from a meta-analysis of 19 studies that men and, to a lesser extent, women with a total serum cholesterol level below 4.2 mmol/L (160 mg/dL) (6th percentile) exhibited about a 10% to 20% excess total mortality compared with those with a cholesterol level between 4.2 and 5.2 mmol/L

http://www.circ.ahajournals.org/cgi/con ... /92/9/2365

Nuo kolesterolijutut menee niin hankaliksi ja epämääräisiksi että mahtaakohan niiden tuijottaminen edes olla millään tavalla mielekästä.. miljoona tutkimusta sanoo sitä ja miljoona tätä, kaikki ristiriidassa keskenään eikä mitään selkeää yhtä varmaa linjaa tunnu olevan ollenkaan.. mistä edes tietää mikä niistä tutkimuksista on tehty kunnolla kun niin suuri osa niistä todettu huijauksiksi tai vääristellyiksi. Itse en ainakaan tee enää mitään johtopäätöksiä kolesterolista minkään tutkimuksen mukaan, käynyt jo tarpeeksi selvästi ilmi se ettei ainakaan kolesterolin syöminen johda verisuoniongelmiin normaalilla ihmisellä. Ihan sama mitä joku tutkimus sanoo veren kolesterolin yhteydestä kuolleisuuteen, siitäkin voi vetää monta eri johtopäätöstä jos järjellä ajattelee. Onko se korkea kolesteroli syy, vai seuraus/oire jostain muusta ongelmasta?

Katson järkevimmäksi syödä sitä eläinrasvaa ihan rauhallisin mielin ja heittää kaikki ***** sokeri ja viljapaskat helvettiin. Sori aggressiivinen kielenkäyttöni, jokin taas naksahti päässä, johtuu varmaan tuosta spagetista jota äsken söin. Viljahan aiheuttaa aggressiivista käyttäytymistä.. tai sitten ne on ne teinihormoonit jotka edelleen välillä vapautuu jostain verisuonitukoksesta.

Tuossa Cordain viittasi kasvi- ja eläinperäisen ravinnon ja makroravinteiden keskinäisiin suhteisiin. Ne toki ovat lähinnä akateemista arvailua. Vuoren varmasti tiedetään, että osuudet ovat vaihdelleet olosuhteiden mukaan, ja yleensä mitä pohjoisempi populaatio, sitä pienempi on kasviravinnon/hiilarin osuus.

Ihmisiä tutkittaessa eksaktia pitkäaikaistietoa ei saa koskaan missään. Muuttujia on lukemattomia. Edes nykyistä ravinnonsaantia ei tunneta kovin tarkkaan. Enimmäkseen tilastot perustuvat myyntilukuihin. Niissä on kuitenkin mukana hävikki. Miten se arvioidaan? Onko se eri ravintoaineryhmissä ja eri sosiaaliluokissa erilaista, jne. Täsmällinen pilkkutieto on mahdollista vain tehotuotetun karjan suhteen tai keskitysleirimäisissä olosuhteissa.

Minusta ei ole edes kovin kiinnostavaa, onko jokin hypoteettinen keskimääräinen hh saanti ollut 19 tai 38 % energiasta. Ja mistä energiasta, mikä oli kulutus?
Olennaisempaa on tietää, minkälaisista elementeistä ravinto on koostunut, ja minkälaisista ei. Varsinkin jälkimmäinen tiedetään varsin tarkkaan.

Nii, ei-prosessoiduista elementeistä. Eipä tuota ideologiaa nyt o kovin vaikea jäljitellä, ostaa vaan kaiken raakana ja marinoimattomana. Entä miten paleo uskaltaa ottaa synteettistä D-vitamiinia tai alkoholia, todistetuista terveyshyödyistä huolimatta? Ei tainnu kivikaudella hirveästi pillereitä tai pirtua olla. Hiilihydraattipitoisillakin ruoilla on todistettu terveyshyötyjä, miten tämä kaksinaismoralistinen dilemma on ratkaistavissa...

Minkäslaisia terveyshyötyjä hiilaripitoisella ruualla on todistettu olevan? Voiko niitä edes verrata määrällisesti tai laadullisesti D-vitamiinin osoitettujen terveyshyötyjen kanssa? Perustetaan seuraavaksi ketju "hiilarien terveysedut" aika lyhyeksi tai asiasisällöttömäksi jäisi..

Siitä olen samaa mieltä ettei pillereitä kannata vetää, ei niillä tosiaan siellä luonnossa sellaisia ollut. Mutta elämä on valintoja, riskejä, kompromisseja. Ellet ole ihan tampio, voit helposti päätellä miksi D-vitalisää kannattaa vetää, vaikkei se luonnollista olekaan. Jopa paleointoilijan.

Valitaan ainakin pääasiassa niitä hiilaripitoisia ruokia, joilla on terveysvaikutuksia. Toki olisi pillereitä parempi syödä joka päivä se puoli kiloa kalaa, mutta elämässä on tehtävä kompromisseja. Niin myös paleoaikaan.

niin no.miten se kivikausi tarkasti määritellään?Varmaan aluekohtaisesti.Olut ja siideri ovat n.10 000 vanhaa perua.Että kyllä alkoholia on ollut.Ja jopa sitä pirtua,kun tietyissä lähteissä kivikauden katsotaan kestäneen pienillä alueilla 2000 lukuun asti.Toki sitä pirtua ei ko.alueille ehkä ole ollut tarjolla.

RonRon...



Hedelmät. Juurekset. Herneet ja pavut. Ruisleipä. Esitäpä RonRon tutkimus jossa noita ei todisteta terveellisiksi kohtuudella nautittuna.

Koetahan Ronron rauhoittua. Tuntuu että vaikka suunnilleen viime kuussa vasta kuulit ekaa kertaa vähähiilarisesta dieetistä, olet täällä yhtäkkiä päivittäin toitottamassa kuinka kamalia hiilihydraatit ovat ("banaanista voi maistaa diabeteksen" jne.).

Ihmisen kuuluu syödä hiilihydraatteja. Piste. Ihmisen elimistö on sopeutunut siihen: sen todistaa se, kuinka hieno hiilihydraattien käsittelyyn erikoistunut entsymaattinen järjestelmä meillä on kehossamme. Petoeläimillä ja muilla hiilaritonta ruokavaliota noudattavilla eläimillä ei ole.

Eri asia sitten on, kuinka paljon hiilihydraatteja tulisi syödä. Nykyään syödään ehkä liikaa hiilihydraatteja ja erityisesti liian suojaravinneköyhiä sellaisia ja erityisesti siihen nähden miten vähän liikutaan. Paljon kovatehoista liikuntaa harrastava tarvitsee hiilihydraatteja enemmän, virallisterveellinen linja voi olla urheilijalle optimaalinen, mutta sohvaperunan ei tarvinne saada hiilihydraateista kuin vähän energiaa.

Aivan naurettavaa kysellä "hiilaripitoisen ruuan" terveysvaikutusten perään, kun lähes kaikista kasviksista valtaosa energiasta tulee hiilihydraateista, ja kasvisten syönnin terveellisyys (vitamiinit, fytokemikaalit, mineraalit, kuitu, jne.) on tosiasia jota tuskin kukaan kiistää. Vai uskotko sinä, että ihminen on terve täysin eläinperäisellä ravinnolla? Mihin siinä tapauksessa perustat uskosi?

Karppaajat ainakin vannovat Vilhjalmur Stefanssonin ja hänen suorittamansa kokeen nimeen.

Hiljattain tulleessa "Lapseni ei syö" (tms.) -dokumentissa oli lapsia, jotka elivät mm. pelkällä suklaalla ja juustonaksuilla ja he olivat täysin terveitä ja normaalisti kasvaneita. Voidaanko tästä päätellä että suklaa ja juustonaksut muodostavat terveellisen ruokavalion? Ei tuo koe vielä kerro muuta kuin että terveenä voi pysyä yhdellä ääripään ruokavaliolla vuoden ajan.

LDL-kolesterolin ja sydäntautikuolleisuuden kannalta on merkityksellisempää LDL-hiukkasten koko (pieni, eli VLDL = "paha") sekä se onko kolesteroli hapettunutta. Ei yksinään LDL:n määrä.