KESKUSTELU

Tuota noin, onko olemassa näyttöä siitä, että paleoruokavalioon kuuluvat marjat olisivat superhedelmiä terveellisempiä? Lieneekö hedelmien maineen huononeminen johtua eniten siitä, että hedelmiä on totuttu syömään marjoja enemmän (siis painon, ei lukumäärän mukaan)? Vai onko marjojen ja hedelmien sokerikoostumuksessa olennaisia eroja?

Asiaa tietysti mutkistaa se, ettei marjan ja hedelmän kasvitieteelliset, eivätkä liioin gastronomiset määritelmät kaiketi erota niitä kahteen tyystin toisesta poikkeavaan ryhmään, vaan kyseessä lienee jonkinlainen jatkumo marjoista epähedelmiin ja hedelmiin, sekä mutkan kautta takaisin + sivujuonteita sinne sun tänne.

Mitä tarkoittaa frankenhedelmä?

En ymmärrä koko jaottelua hedelmien ja marjojen välillä. Eri hedelmissä ja eri marjoissa on yksinkertaisesti eri aineita. Kerään parhaat molemmista, alkuperästä riippumatta.

Ja molempia on mahdollista syödä liikaa, kuten mitä tahansa.

Emmehän tappele myöskään siitä, syödäkö sipulia vai sieniä.

Tuontihedelmien vähentäminen on monissa paleolähestymistavoissa hyvin loogista, mutta johtaa käytännössä eläinrasvan saannin lisäämiseen, mikä on monille omantunnontuskia aiheuttavaa.


Aiemmin ydinjutut käytiinkin läpi. Hifimpää juttua on sitten tärkkelyksen/hedelmien absoluuttinen määrä, Omega3/6-saannin suhde (monissa pähkinöissä valtavasti O6:sta) jase, ryhdytäänkö turvaamaan

Maitotuotteiden suhteen tulee eniten määrittelyongelmia kun muistetaan, kuinka vaikeaa on saada rasvaa riittävästi ilman kermaa, voita ja sen sellaista. Olettaen erityisesti, että mennään paleosfäärin VHH-osastolle torjumaan hyperinsulinemiaa ja halutaan välttää miinuskalorit.

Monet tarinat kertovat, että hiilarien vähentäminen itsessään vastaa monesta paleon(kin) terapeuttisesta vaikutuksesta, mutta akateemisempi linja kuten Cordain ei ole (vielä) yhtä vakuuttunut ja korostaa prostkujen roolia.

Mimei hyvä, hedelmiä ja marjoja verrattaessa kyse on keskiarvoista. Hedelmissä on fruktoosia usein marjoja enemmän ja kuitua vähemmän, mikä voi estää mm. veriarvojen kuten HDL:n nousua, kuten mainitsemassani linkissä eriteltiin. Granaattiomena voi olla ok, mutta näitä kannattaa tarkastella tapaus kerrallaan. Marjojen antosyaanit ovat myös hyvin tehokkaita antioksidantteja.

Miten muuten mangon ja kiivin superfood-aspekti näkyy, haluaisitko eritellä ?

Tomaattikin lasketaan koisokasviksi ja ei siten ole paleota kuten ei perunakaan, mutta kuka oikeasti ryhtyy väittämään ettei tomaatilla olisi terveysvaikutuksia. Afrikka on täynnä kasveja, jotka ovat myrkyllisiä tai pahanmakuisia, koska ihminen sukulinjoineen kävi siellä eläneiden eliöiden kanssa koevoluutiota kymmeniä miljoonia vuosia. Eli mikään riittävä automaattiargumentti kivikauden näkökulma ei ole joka asiaan.


Markin päivittäinen omena on mielestäni kovimpia paleosivuja juuri ravitsemuksen suhteen - suosittelenkin kaikkia lukemaan Markin teos Primal Blueprint, jossa käydään "geenien uudelleenohjelmointi" läpi kohda kohdalta selkeästi söpösti piilotetun lähdeviitepuuron säestyksellä. Mark olisi ehkä ykkösvalintani kyseisen dokkarin tekijäksi tällä hetkellä. Entinen kestävyysjuoksija, joka tuli järkiinsä.

Meanwhile, tässä New York Timesin juttu kolmesta paleoelämäntavan harjoittajasta viime kuulta:

http://www.nytimes.com/2010/01/10/fashi ... veman.html


Tuon jutussa haastatellun naisen Melissa McEwenin oma blogi aiheeseen liittyen:

http://huntgatherlove.com/reads


Lisää paleolinkkejä:

http://www.thepaleogarden.com/2009/11/1 ... -diabetes/


Linkkejä otetaan vastaan.


Jepjep, eli ihminen ei ole frugivoori/fruitariaani (mikä lie virallinen haukkumasana), sen näkee jo kiilteen paksuudesta. Mutta tarvitaan myös se kariesbakteeri, ilman sitä ei tule myöskään reikiä.

Monet mikroravinteet myös vaikuttavat hampaiden reikiintymisen vähenemiseen, kuten D-vitamiini (aurinko+vesielukat) ja mineraalit ja krooninen leivänpuute.


Puhumattakaan rituaalisista hampaiden hiomisista ja sen sellaisista. Ruoan järsimisestä kuluneet hampaat mm. eskimoilla eivät ole silti jäytäneet hampaan sisempiä osia, mikä on hyvin mielenkiintoinen ilmiö. Tapahtuu remineralisaatiota.

Kuulostaa siltä kuin olisit perinteisessä nollasummapelitilanteessa, eli "luopumassa" jostakin. Eiköhän ole niin, että et näe tarpeeksi "saamista" vaihtoehtoisessa ravinnossa ja siksi jatkat linjaasi kunnes tulee ongelmia.

Suosittelen kokeilemaan olliposti-linjaa ja lisäämään ravintoosi asiaravintoa ja katsomaan, jääkö allapollo harvinaisemmaksi ihan luonnostaan.


Höpsis - sinua pitäisi kiittää kun yleensäkin aloitit aiheen. Itse en saanut aikaiseksi.


Luonnonkansojen parista löytyy lihaviakin, kyse on vain (suuresta) aste-erosta. Paleolla voi lihoa hyvinkin, mutta se on paljon vaikeampaa kuin länkkärillä.

Robb Wolf - crossfittaaja ja Loren Cordainin oppilas - vattuilee hyvin blogissaan paleoepäilijöille:

You guys always cite the “short brutal” lives as a lack of time to develop degenerative disease, but you keep missing the fact that NO CANCER, DIABETES, OR HEART DISEASE existed. No breast cancer in 30 year old women, no childhood leukemia…do you GET that? Explorers and researchers like Vilhjalmer Stefansson, Robert Lee and many others lived among these people for decades, so please do not pull the “we just don’t know that much about the lives of these people” card. We know plenty, some choose to ignore it, others get it, even if by trial and error.

You can read an excellent treatment of the common counter arguments here:

http://www.thepaleodiet.com/articles/Co ... 0Paper.pdf

http://robbwolf.com/2008/12/03/heard-of ... -campbell/

Itse lisäisin tuohon ounaukseen vielä sen pointin, että millä muulla ravintoprotokollalla on näyttää kliinistä dataa diabeteksen hoitamisesta viikoissa ?

Paleonäkökulma yhdistää D-vitamiinin, aidon "wanhan" ruoan raakana tai vähemmän sekä leivättömyyden loogiseksi synteesiksi, jolla voi perustella terveellisyyttä lajillemme tyypillisemmän ravinnon argumentilla.

Toivottavasti keskusteluun mahtuu myös kriittisyyttä mukaan. Tämä säie alkaa äkkiä ja uhkaavasti muistuttaa D-vitamiiniketjua siinä, että paleota puoltavat mielipiteet ovat oikeita ja kriittiset vääriä. Huikeana esimerkkinä Neon lakoninen ilmoitus hieman ylempänä:

Vegaaniuden terveysväitteet teurastettu. [sic]

Todisteena linkki mitenkään kommentoimattomaan julkaisuun. Jatkossa luultavasti vedotaan kyllästyneesti, että tämähän on todistettu palstalla jo aikaisemmin...

Mahtoivatkohan kivikauden ihmiset lainkaan ymmärtää sitä, että he elivät ravitsemuksellis-terveydellisessä katsannossa ihmiskunnan kulta-aikaa?

Erinomaisen terveet, jäntevät ja solakat ihmiset singahtelivat menestyksekkäästi pienriistan perässä, pyydystivät taitavasti liistekatiskoihinsa herkullisia kaloja ja lopun aikaa istuskelivat nuotion äärellä rupattelemassa mukavia.

Olisikohan arki voinut olla jotakin muutakin? Karuissa oloissa eläminen on merkinnyt jatkuvaa pelkoa, stressiä, nälkää, sairauksia ja kurjuutta. Ruoaksi on jouduttu kelpuuttamaan lähes mitä hyvänsä haaskoista lähtien.

Juuri tätä yritin esittää. Marjat tai hedelmät eivät ole mielekäs luokitteluperuste.

Mitä tulee antioksidanttivaikutukseen, se on elimistöstä mitattuna sitä tehokkaampi mitä monipuolisempi saanti on kasvitieteellisesti. Se ei siis kasva lineaarisesti ravinnon pitoisuuksien mukaan. Jo siksikin kannattaa syödä sekä niitä marjoja että parhaita tuontihedelmiä, kaakaota ja teetä unohtamatta.

Toisin sanoen, desi mustikoita, karpaloita, verigreippi ja granaattiomena on parempi kuin litra mustikoita.
Diversiteettiä!

Kysyt tätä ilmeisesti minulta. Näistä voisi jauhaa niin runsaasti, että lienee parempi liknittää hedelmien tiivistettyihin ravintoaineselostuksiin:
http://www.superfoodsrx.com/superfoods/ ... fruit.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Kiwifruit#Nutrition
http://en.wikipedia.org/wiki/Mango#Nutr ... properties

Ehkä tähän voisi lisäksi pastettaa superfruitin määritelmän Wikipediasta:
Superfruit -- refers to a fruit which combines exceptional nutrient richness and antioxidant quality with appealing taste that can stimulate and retain loyalty for consumer products.

http://en.wikipedia.org/wiki/Superfruit

Onko näin? Arvostan linkkejä ja sitaatteja.

Juuri tuo on minusta hedelmätön (!) lähestymistapa. Emme syö keinotekoisesti luotujen luokitusten keskiarvoja vaan ruokia.

Tiesin että Sepi tai joku vastaava jarrumies aloittaa lausemetsästyksen. Luonnonkansat eivät ole yleisesti ottaen eläneet inhorealistisessa kurjuudessa jossa kaikki piti repiä toisen vatsasta piikiven avulla, eivätkä toisaalta tanssineet lystissään munasillaan ja harrastaneet roomalaisia gangbang-bakkanaaleja rypäleitä syöden, paleo-prodigyn pauhaessa taustalla.

Jarrumiehen rooli on toki tärkeä, mutta jarruilijat harvemmin itse ehdottavat mitään kovin uutta tai radikaalia. Tai yhtään mitään, for starters. Toisaalta väite vastalauseiden tyrmäämisestä on mielestäni älytön - täällähän on käyty todella rikasta ja monipuolista keskustelua.

Ei sillä että jokaisen pitäisi vetää yhtä ainoaa roolia, mutta kannattaa myös miettiä sitä mitä ei sanota, kun sanotaan jotain. On toinen asia vetää pakaste-allapolloa versus frankensalaattia päivät läpeensä, mutta kummastakin myös puuttuu jotain olennaista.

Vegedieetissä proteiinien (ja rasvojen!) saaminen on usein uskon varassa, erityisesti jos neoliittiset agentit kuten viljatuotteet ja soija tutkimustulos toisensa jälkeen osoittautuvat ravitsemukselliseksi flukeksi. Se sairastuttaa lopulta. Kysykää vaikka Dean Ornishilta hänen panoksestaan DM2:n lisääntymiseen.

On myös näyttöä, että glukoosi syrjäyttää veressä C-vitamiinia ja joitain B-ryhmän vitamiineja, jolloin vihannesten tarve kasvaa vihannesten käytön lisääntyessä. Tästä hyvän koosteen on kirjoittanut mm. Taubes GCBC:ssa. Eskimoilla ei esiintynyt keripukkia - päinvastoin hampaat eivät kuluneet puhki luunjärsinnänkään myötä, vaan kutistuivat lopulta tyngiksi mekaanisista syistä.

Paleopöydän saa näyttämään helposti melkoiselta rehukaapilta, koska viljoissa ja tärkkelyskasveissa on niin valtavasti energiaa. Vegaaninen ravinto ei todellakaan ole ongelma terveyskannalta, vaan sen nostaminen itseisarvoiseksi ravintoideologiaksi, joka näyttää middlefingeriä luonnolliselle rasvalle ja proteiinille.

Puhuisin "neoliittisesta muistisäännöstä". Säännöstä Lundin yliopiston tutkija Dr. Staffan Lindeberg sen kiteyttää:

“Nutritional recommendations for public health are resting on such unstable ground that evolutionary medicine may provide an important complement to traditional scientific methods [79, 80]. Reading the scientific literature through the lens of evolutionary biology can make it easier to understand the extremely complex relationships between diet and health.

Dietary advice to prevent and treat common western diseases should be designed in accordance with human’s biological heritage as much as possible. Foods that have been part of the human staple diet for less than 10,000 years should be critically examined before they are recommended as staple food.”


Aren’t we adapted to grains and milk?

“Not if they cause disease at old age. The time since agriculture emerged is far too short for natural selection to eliminate those who cannot fully handle such food. If you die from atherosclerosis at age 55 or live until 90 does not affect the fitness of your children very much, unfortunately. “(ibid.)

Viljojen suhteen noin on jo tehty ja tulokset ovat kauhistuttavia. Liika eläinravinnosta saatu kalsium on toinen hyvä ehdokas. Onko jotain väärää tämän lausumisessa ääneen ?

Blogista:

http://wholehealthsource.blogspot.com/2008/12/myth-of-high-protein-diet.html


Jos esi-isät todellakin kuolasivat läskin perään, niin piennisäkkäiden metsästys ei todellakaan sopisi kuvaan. Vain suuremmista eläimistä saa tarpeeksi rasvaa. Hyljettä varmasti heitettiin helttaan, mutta en laskisi sitä ihan piennisäkkääksi. Kala ei ole nisäkäs.

Liika kalsium? Minulle kun on koko ikäni tolkutettu sitä, miten pitäisi juoda vähintään niin-ja-niin paljon maitoa päivässä ja kun en juo, kalkkia on ehdottomasti hankittava kalkkitableteista vähintään se määrä, eikä "liikaa" ole olemassakaan.

Kuinka paljon siis on liikaa kalsiumia, ja millaisia vaikutuksia se aiheuttaa?

Tätä nykyä en juo maitoa enkä syö kalkkitabletteja, mutta yritän hankkia kalsiumia juustoista, kermasta ja muista maitotuotteista (vaikkeivät ne millään muotoa muinaista ruokaa olekaan, mutta kun pidän niistä enkä ole kuullut huonoakaan. Eläinperäistä rasvaahan se).

Entäpä evoluution kannalta ajateltuna?

Jos ajatellaan kasvien omia ravintovarastoja tai osia, niin ainoa tapa, jolla kasvi voisi suojautua nälkäisiltä suilta olisi kyllästää itsensä myrkyillä. Ja myös mitä enemmän ravinteita, sitä enemmän investoituna puollustukseen.

Onkohan siis kuitenkaan järkevää narskuttaa jotain raakaa erittäin ravinto(ja myrkky?)rikasta esim. juuresta tehtyä jauhetta?

Poikkeuksena ehkä siementen levitykseen käytettävät hedelmät, joita kasvit suorastaan haluavat eläinten syövän, jotta siemenet leviäisivät, ja siksi myrkkyjä olisi kovin vähäisesti. Kyseessä siis symbioottinen suhde.

Mutta nykyään hedelmätkin on jalostettu fruktoosipommeiksi?

Mieleeni juolahti ajatus tässä jokin päivä sitten, että koska hiilihydraattipitoinen ruoka varastoituu tehokkaimmin rasvaksi (tai tarkemmin käynnistää rasvan varastoinnin), niin silloinhan hiilareiden tulisikin evoluution kannalta tuottaa jatkuvasti nälkää! Silloinhan saadaan parhaiten ravintoa varastoon pahan päivän varalle.

Vastaavasti vähähiilihydraattinen ruoka ei varastoidu tehokkaasti, jolloin ylensyömisessäkään ei evoluution kannalta ole oikein mitään järkeä.