VHH/Paleodieetti

Pämmy · **Liittynyt:** La Heinä 31, 2010 10:14 am **Viestit:** 13

Törmäsin erinomaiseen artikkeliin, jossa insuliinin merkitys aineenvaihdunnalle on selitetty ja perusteltu tutkimustiedolla. Insuliinia on demonisoitu ihan turhaan, niin myös hiilihydraatteja. Elimistö pystyy varastoimaan rasvaa, vaikka insuliinia olisi vähänkin. Insuliini vähentää ruokahalua. Insuliinipiikkejä ei tule pelkästään hiilihydraateista vaan myös proteiinista. En jaksa enempää referoida, joten teidän kannattaa lukea se itse.
http://weightology.net/weightologyweekly/?page_id=319

Mimei · **Liittynyt:** Ma Joulu 14, 2009 3:54 pm **Viestit:** 3100

Oikoo ilmeisesti omia vanhoja harhakäsityksiään.

Lainaa:

n fact, if you truly wanted to keep insulin as low as possible, then you wouldn’t eat a high protein diet…you would eat a low protein, low carbohydrate, high fat diet. However, I don’t see anybody recommending that.

Päin vastoin, sitä suositellaan varsin yleisesti. Riisin ja lihan insuliinivasteen vertaamisessa vain ei ole mitään järkeä. Riittävä prode on hankittava. Riisi ei ole minkään sortin välttämättömyys.

Harva on minun nähdäkseni esittänyt, että insuliinin taso pitäisi minimoida. Kysymys on pikemmin hallinnasta, artikkeli vaikenee kokonaan siitä että hyperinsulinempia on ihan oikea terveysongelma. Lisäksi artikkeli lähtee kovin optimistisesti siitä, että ihmiset yleisesti söisivät vain ne kolme ateriaa päivässä. Virallinen suositus välipaloineen pitää jengin käytännössä yötä lukuunottamatta jatkuvasti postprandiaalisessa tilassa, eikä se ole mikään hyvä asia.

KidV · **Liittynyt:** Ke Tammi 06, 2010 1:23 pm **Viestit:** 565

Lainaa:

eikä se ole mikään hyvä asia

Millaisen ihmisen kontekstista sä tarkastelet asioita?

Pämmy · **Liittynyt:** La Heinä 31, 2010 10:14 am **Viestit:** 13

Artikkelissä tuodaan lähinnä esiin se, että monet sekoittavat insuliinin ja verensokerin halllinnan. Artikkeliin on jatko-osa, jossa tämä tuodaan paremmin esiin. http://weightology.net/weightologyweekly/?page_id=459

"The problem is that people confuse insulin spikes and blood glucose spikes. It is well established that rapid rises and falls in blood glucose can contribute to hunger. Because rapid rises in blood glucose also cause rapid rises in insulin, people end up blaming insulin (and the effects of high glycemic carbohydrates on insulin) for the problem. "

Mimei · **Liittynyt:** Ma Joulu 14, 2009 3:54 pm **Viestit:** 3100

En nyt ennätä tarkemmin, mutta minulla nopea hiilari aiheuttaa ilmeisesti huomattavan korkean insuliinipiikin ja sen jälkeen verensokeri romahtaakin alle paastotason. Siis luit oikein, alle paastotason. Ja kyllä, tämä on labrassa mitattu (nk. pitkä sokerirasitus). Kaikilla ongelmaa ei suinkaan ole, sillä hiilarin aikaansaama insuliinivaste vaihtelee erittäin laajassa haarukassa yksilöllisesti. Mutta en totisesti ole myöskään ainoa.

Twilight · **Liittynyt:** La Syys 27, 2008 1:00 am **Viestit:** 253

Muutenkin ollaan paljon älähdelty lihan (sen sisältämän proteiinin) syönnin ja syövän yhteydestä.

Olisiko jollain oppineemmaalla heittää vakavasti otettavia tutkimuksia asian puolesta tahi vastaan tai muuten vaan antaa lisätietoa. En jaksa läpikahlata keskusteluja juuri nyt.

Mimei · **Liittynyt:** Ma Joulu 14, 2009 3:54 pm **Viestit:** 3100

Tuskin se proteiiniin liittyy, koska kana tai kala ei anna samaa korrelaatiota.

Twilight · **Liittynyt:** La Syys 27, 2008 1:00 am **Viestit:** 253

Lainaa:

Tuskin se proteiiniin liittyy, koska kana tai kala ei anna samaa korrelaatiota.

Juu, hyvä pointti!

Korrelaatio punaisen lihan ja syövän välillä on myöskin heikko, ainakin tämän suhtkoht uuden reviewn mukaan.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20374748

Veikkaisin, että jos jokin kausaali yhteys on niin se on ylikypsennyksen ja additiivien takia. Näyttäisi todennäköisimmältä.

Kohonnut IGF-1, eli tuo yksi oletetuista mekanismeista proteiinin ja syövän välillä on myös aika ristiriitainen. Itseasiassa tuo tarkka mekanismikin on hämärän peitossa.

Korrelaatiotutkimukset proteiinikulutuksen ja IGF-1 tasojen välillä tuottavat ristiriitaista dataa. Ja esim. kun munuaispotilaiden proteiinin saantia pudotettiin 40% IGF-1 ei muuttunut mikskään.

Moni muu ravintoaines kohottaa myös IGF-1 tasoja, kuten sinkki.

Pahemmaksi asian tekee se, että IGF-1:kin on ns. monenlaista. Esim. korkea bioaktiivinen IGF-1 assosioituu kohonneeseen elinikään ja kuntoon.

Olisko joku enempi ekspertti?

Yhditettynä kuitenkin siihen, että itse proteiinikulutus ei korreloi syövän kanssa, niin näyttäisi aika hedelmättömältä tuo IGF-1 hypoteesi, tai mikään hypoteesi.

Ja kun vielä rottamallissa korkeaproteiininen dieetti torjuu rintasyöpää, niin alkaa näyttää koko syöpäyhteys kovin heikolta.

http://www.nutritionandmetabolism.com/content/7/1/1

Mielipiteitä?

Neonomide · **Lähetetty:** Ma Elo 23, 2010 11:04 pm

Mimei kirjoitti:

Harva on minun nähdäkseni esittänyt, että insuliinin taso pitäisi minimoida. Kysymys on pikemmin hallinnasta, artikkeli vaikenee kokonaan siitä että hyperinsulinempia on ihan oikea terveysongelma. Lisäksi artikkeli lähtee kovin optimistisesti siitä, että ihmiset yleisesti söisivät vain ne kolme ateriaa päivässä. Virallinen suositus välipaloineen pitää jengin käytännössä yötä lukuunottamatta jatkuvasti postprandiaalisessa tilassa, eikä se ole mikään hyvä asia.

Postprandiaalisuudesta tuli mieleen, että Krista Varady on merkittävä vuoropäiväpaastoamisen tutkija ja omaa kiinnostavia huomioita aiheeseen:

http://www.healthyfellow.com/511/altern ... ew-part-1/

http://www.healthyfellow.com/517/dr-kri ... ew-part-2/

Twilight · **Liittynyt:** La Syys 27, 2008 1:00 am **Viestit:** 253

Hmm...

Näyttäisikin siltä, että vain maito buustaa IGF-1 tasoja (ja insuliiniresistanssia), mutta ei liha. Eikös maidon juonti positiivisesti korreloinut monien syöpien kanssa? Lihan syönti taas ei.

http://www.nature.com/ejcn/journal/v59/ ... 2086a.html

Lainaa:

High intakes of milk, but not meat, increase s-insulin and insulin resistance in 8-year-old boys

Objective:
Our objective was to examine if a high animal protein intake from milk or meat increased s-insulin and insulin resistance in healthy, prepubertal children. A high animal protein intake results in higher serum branched chain amino acids (BCAA; leucine, isoleucine and valine) concentrations, which are suggested to stimulate insulin secretion. Furthermore, milk possesses some postprandial insulinotrophic effect that is not related to its carbohydrate content.
Design:
A total of 24 8-y-old boys were asked to take 53 g protein as milk or meat daily. At baseline and after 7 days, diet was registered, and insulin, glucose, and amino acids were determined. Insulin resistance and beta cell function were calculated with the homeostasis model assessment.
Results:
Protein intake increased by 61 and 54% in the milk- and meat-group, respectively. In the milk-group, fasting s-insulin concentrations doubled, which caused the insulin resistance to increase similarly. In the meat-group, there was no increase in insulin and insulin resistance. As the BCAAs increased similarly in both groups, stimulation of insulin secretion through BCAAs is not supported.
Conclusions:
Our results indicate that a short-term high milk, but not meat, intake increased insulin secretion and resistance. The long-term consequences of this are unknown. The effect of high protein intakes from different sources on glucose–insulin metabolism needs further studying.

[...]

We have previously shown that concentrations of IGF-I and IGF binding protein-3 (IGFBP-3) increased significantly after 1 week with milk, but not with the same amount of animal protein as meat

Neonomide · **Lähetetty:** To Elo 26, 2010 12:35 pm

Joo, tämähän on paleopiireissä tuttua huttua. Itse en ole koskenut maitoon vuosiin, vaikka hapatettuja maitotuotteita silloin tällöin meneekin.

Ajatus, että jokainen ihminen tarvitsisi eläinvauvalle tarkoitettua litkua joka päivä vauvasta vaariin, on taas tätä älyvapaata logiikkaa ja maatalouspolitiikkaa.

juhis68 · **Lähetetty:** To Elo 26, 2010 1:33 pm

Neonomide kirjoitti:

Ajatus, että jokainen ihminen tarvitsisi eläinvauvalle tarkoitettua litkua joka päivä vauvasta vaariin, on taas tätä älyvapaata logiikkaa ja maatalouspolitiikkaa.

Mitä totaalista eroa on vauvan ja aikuisen ruuansulatuselimistössä?
Eli missä iässä ja miksi tapahtuu tämä radikaali muutos jolloin hyödyllinen ravintoaine muuttuu epäterveelliseksi? Rintaruokinnan pituuskin kun tahtoo vaihdella, jopa vuosikausia, joten missä vaiheessa tämä muutos elimistössä tapahtuu?
Eli jollei nyt puhuta maitotuotteiden käsittelystä vaan maidon soveltuvuudesta ravinnoksi niin mitä ihmettä näin radikaalia ihmislapsen elimistössä tapahtuu, se minua vain ihmetyttää...
Niin ja ihan varmasti aikuinen ihminen tulee toimeen ihan yhtä hyvin ilman maitoa, mutta mikä tekee maidon juonnista älyvapaata aikuisella iällä verrattuna vauvaikään?

Mimei · **Liittynyt:** Ma Joulu 14, 2009 3:54 pm **Viestit:** 3100

Ruoansulatus ei ole vastasyntyneellä valmis. Vasta parivuotiaana suunnilleen nykytiedoillani. Osaimetystä on hyvä jatkaa vaikka pidempäänkin, viisivuotiaaksikin esim. keisarilliset perilliset Kiinassa. Muita maitotuotteita ei sitten käytettykään.

Hapattamaton maito on ollut aikuisten juomana varsin harvoin käytettyä Suomessakin. On pantu piimäksi, viiliksi, juustoksi. Nämä ovat edelleenkin paljon helpommin sulavia kuin happamaton maito. Maidon käyttö aikuisten juomana yleistyi vasta sotien jälkeen, kun keksittiin pastörointi ja jääkaapit. Joillekin sekin toki sopii, kukin tunnustelkoon kohdallaan. Itse siirryin soijamaitoon. Se tuntuu todella hyvältä, vaikka ei ole paleota sekään.

PeterH · **Lähetetty:** To Elo 26, 2010 2:20 pm

juhis68 kirjoitti:

Mitä totaalista eroa on vauvan ja aikuisen ruuansulatuselimistössä?

Kyse ei ole pelkästään siitä että se on maitoa, vaan siitä että se on vieraan lajin maitoa. Lehmän maidossa on ihmiselle vieraita aineita, esimerkiksi lehmän insuliinia. Jos imeväisikäiselle syöttää lehmän maitoa, insuliini pääsee vauvan kehittymättömän ruuansulatuksen läpi verenkiertoon, ja voi seurata autoimmuunireaktio joka aiheuttaa ykköstyypin diabeteksen: immuunijärjestelmä katsoo lehmän insuliinin vieraaksi, ja käy lapsen omien haimasolujen kimppuun tuhoten ne.

Kun lapsen ruuansulatus- ja immuunijärjestelmä ovat kehittyneet valmiiksi, tätä ei enää tapahdu.

Mimei · **Liittynyt:** Ma Joulu 14, 2009 3:54 pm **Viestit:** 3100

Totta. Lehmän maidon alaraja on muistaakseni vasta aikaisintaan yksivuotiaille, ja aluksi vain hapatettuna.

KESKUSTELU

VHH/Paleodieetti

Paikallaolijat