KESKUSTELU

Kysymys on turha sikäli, että pistin jo viikko sitten. Mottonihan on "minähän en anna mokoman pikkuhomman takia niin sanottujen ammattilaisten itseäni kyniä".

Näin jälkeenpäin voisi pohtia, että mitä sellaisia riskejä tuohon mahdollisesti liittyy, jotka eivät liity tk:ssa jonotuksen jälkeen annettavaan piikkiin? Käytännössä pyyhkäisin pistokohdan antiseptilla, puhalsin ruutasta ilmat pois ja litkut käsivarteen. Helppoa kuin heinänteko, mutta ilmeisesti kuitenkin vaikeaa, koska lääkäritkään eivät sitä uskalla tehdä?

Mikä sun pointti on?

Kai ne lääkärit uskaltais tehdä, mutta hoitajille se on nakitettu? Ensimmäiseksi mieleeni tulevat riskit rokottamisesta ylipäänsä:
-piikki osuu hermoon
-rokote ruiskutetaan verenkiertoon, jolloin vaste voi olla todella raju
-rokotteessa jokin aine aiheuttaa anafylaksian
-neula katkeaa pistoskohtaan ja aiheuttaa mahdollisen embolian
-pistosalueelle aiheutuu tartunta huonon aseptiikan vuoksi

Ei mitään järin vaarallista hommaa sinällään. Rokotteen antamisesta se ~15min "seuranta-aika" on lähinnä tuon mahdollisen anafylaksian havaitsemiseksi ja siihen reagoimiseksi.

Kiitos. Tuo "seuranta-aika" on kyllä enemmän kuin teoreettinen - en muista koskaan, että olisi tehty muuta kuin lyöty lappu pistokohtaan ja passitettu pihalle. Sikapiikeissä oli kuulema joissain paikoin tyylinä, että istutettiin odotushuoneessa vielä piikin jälkeen, mutta ei ole kohdalle sattunut.

Sairaanhoitaja pistää sen terveyskeskuksessa ilmaiseksi.

Itte olen aina vaan varannut ajan, ja sitten samalla reissulla hakenut sen rokotteen apteekista ja mennyt terveyskeskukseen piikitettäväksi. Eli näin siihen ei tuhlaudu ylimääräistä aikaa eikä rahaa, eikä tarvitse jälkeenpäin miettiä, voiko tulla jotain seuraamuksia jos rokottaa itse itsensä.

Mulla on kaikissa rokotteissa ollu seuranta työterveyshuollon kautta, terveyskeskuksen käytännöistä en tiedä.

Sen unohdin mainita, että piikkejä iskettäessä kannattaa vetää mäntää taaksepäin nähdäkseen tuleeko ruiskuun verta. Jos verta ilmenee, pistoskohtaa on syytä vaihtaa. Näin estetään suoneen pistämistäminen.

tää itsensä piikittely menee samaan sarjaan rasvaimun kanssa. ei viitsitä tehdä syylle mitään vaan hoidetaan oireita.

Tarkoitus kai on antaa rokote i.m. eli lihakseen. Muuten vaste voi olla liian pieni/suuri.
Jos rokotus jätettäisiin ihmisten omaan varaan, ei siitä tulisi mitään ja joku onnistuisi tappamaan sillä itsensä, jos se vain mitenkään on mahdollista.

Kysymys onkin siitä, kuoleeko enemmän ihmisiä silloin, jos he eivät toimi kuten minä, vaan turvautuvat vaihtoehtoiseen menetelmään:

1) Matkustavat terveyskeskukseen, johon pelkkään edestakaiseen matkaan menee joitakin tunteja

ja

2) Jonottavat piikkiä odotushuoneessa, johon on kerätty kaikki viriilit pöpöt sadan kilometrin säteeltä.

Jos voidaan osoittaa, että jälkimmäinen menetelmä vähentää kuolleisuutta verrattuna siihen, että lyö piikin itse samaan kohtaan kuin hoitaja, niin silloin ok. Juuri tämän vuoksi haluaisin tietää niistä riskeistä, joita ensimmäiseen menetelmään sisältyy (ja joita on jo ansiokkaasti esitetykin).

Siinä onkin miettimistä. Vain vanhukset ja valmiiksi todella sairaat edes kuolevat influenssaan. Sen piikin hakumatkalla he tod. näk. saavat sen influenssan tai muun pöpön. Mutta vanhukset eivät osaisi itse piikittää rokotetta. Varmaan parempi, että itse lyövät piikkinsä. Eipähän tule turhia jonoja kun kuolevat kumminkin. Terveet aikuiset eivät influenssarokotetta tarvitse. Terveyskeskukseen vain silloin kun on oikeaa asiaa.

Siis mikä ongelma tässä nyt on? Hoitaja antaa piikin, siinä menee noin kolme sekunttia. Enkä näe a- ja b-influenssarokotuksissa mitään ihmeellistä.

"Piikki osuu hermoon, neula katkeaa"
Oikeesti. Kuinka usein neula osuu hermoon, kun se on niin lyhyt (2, mikä on todella pieni) että menee suoraan lihakseen. Hoitajat tietävät missä hermot ovat ja tossa hartoiden alapuolella niitä ei ole pinnasssa.
Anafyliasta ei yleensä voi tietää koska jos kysytään "oletko allerginen näille" niin ei ihminen sitä tiedä, eikä hoitajakaan.
Itse kuulun riskiryhmään joten kävin tänään ottamassa rokotteen ensimmäistä kertaa. Hoitaja pyysi minua istumaan odotushuoneessa 15 min, sen varalta jos tulee jotain oireita. mutta erittäin harvoin niin kuulemma käy.
Valitan tänne sitten jos mimulle narkolesia. Niinhän siinä kuulemma voi käydä. Eiku...

Kysyjä ei kysynyt mitä riskejä hoitajan antamassa rokotteessa on, vaan mitä riskejä itsenäisessä rokottamisessa voi olla. Kerroin asiat jotka omaan mieleeni tulivat, huolimatta siitä, kuinka todennäköisiä kyseiset komplikaatiot ovat.

Btw. hoitajat eivät hirmu hyvin tunne ihmisen fysiologiaa, saatika anatomiaa. Minä tiedän tämän erittäin hyvin oman koulutustaustani vuoksi. Koulussa niille kyllä varoitellaan että persruiskussa vaan oikeelle yläkulmalle pakarasta saa tuikata jotta vältyttäisiin hermoilta. On sitä joskus hermoonkin osuttu.

Kävin n. viikko sitten ottamassa keltakuumerokotteen ja influenssarokotteen. Eilen iski järjetön kuume, 38 asteeseen muutamassa minuutissa ja tasapainoaisti niin paskana, että vain vaivoin kykenin pyöräilemään 8 kilometriä pimeässä kotiin. Huolestuttaisi enemmän, jos olisin tökkinyt nuo piikit itseeni itse. Nyt lohduttaudun sillä, että keltakuumerokote aiheuttaa kuumeen n. 30 prosentille piikin saaneista muutaman päivän viiveellä.

Anafylia? tarkoitat kai Perikardiitti: anfylaktinen reaktio. Se voi seurata rokotteesta jos on jollekin rokotteen ainesosalle allerginen. Hengenvaarallinen reaktio. Siksi suositellaan seurantaa aina rokotteen ottamisen jälkeen. Jos pistät sen kotona, voi käydä huonosti. Pahimmillaan voi joutua lopulta laatikkoon.

Itsekin hoitoalan ammattilaisena pistätän influenssa ym. rokottet itseeni asianmukaisessa paikassa jossa mahd. ja taito hoitaa anafylaktinen reaktio.