1000 metriin ampuminen kiväärillä

Pacanus Rusticanus · **Liittynyt:** Ma Helmi 01, 2010 11:09 pm **Viestit:** 3985

1200m sek on ihan ylärajoilla. "Lintupyssyt" hipoo tuota. 1600 m sek on tavoitteena ollut sotapyssyn kehittelyssä, koska se tekisi sopivasti muussia, mutta käytännössä ei homma ole vielä ratkennut.

Joskus lueskelin pst-kivääristä jossa hyvin iso väljyys ja 900 m sek. Siinä oli piippu kovilla.

Pahoittelen lyhennettä "sek".

Armitage · **Lähetetty:** Ti Marras 16, 2010 2:48 pm

Bushmaster kirjoitti:

Itse saattaisin harkita vieläkin, jos saisi valita, ottaa mukaan battle riflen rynkyn sijaan: sarjatulella ei kuitenkaan mitään tee rynkkykaliiperillakaan, mutta suuremmalla paukulla on mahdollista projektoida enemmän energiaa pidemmille matkoille.

Ottaa mukaan minne? Ensitreffeille? Soramontulle?

jushura · **Liittynyt:** To Joulu 09, 2010 9:32 pm **Viestit:** 78

Armitage kirjoitti:

Bushmaster kirjoitti:

Itse saattaisin harkita vieläkin, jos saisi valita, ottaa mukaan battle riflen rynkyn sijaan: sarjatulella ei kuitenkaan mitään tee rynkkykaliiperillakaan, mutta suuremmalla paukulla on mahdollista projektoida enemmän energiaa pidemmille matkoille.

Ottaa mukaan minne? Ensitreffeille? Soramontulle?

Hyvin isolle ampumaradalle? Suomen savanneille? Sarah Palinin crosshair-bileisiin? Helvettiin? Taivaaseen?

CE-hyväksytty · **Lähetetty:** Su Maalis 20, 2011 11:59 pm

Mulla ei ollu ampuma-asetta treffeillä. Oli vaan tuhannen tykki.

T-Bolt · **Liittynyt:** Ke Touko 06, 2009 1:43 pm **Viestit:** 2519

Teekkari kirjoitti:

Yli 1000 km/h liikkuville luodeille täytyy olla jo melkoisen pitkä piippu, että se ehtii vakautua rihloissa - varsinkin keveillä luodeilla. Perus pienoiskivääreissä ongelmia on jo ns. high speed patruunoissa >400 m/s. Rekyyli ei ole yleensä kylläkään ongelma, jos ei käsiasesita puhuta.

Optimaalista luotia pitää hakea eri olosuhteisiin.

1000 km/h on alisooninen patruuna. Aika hidas siis.

Mitä tuo rihloissa vakautuminen muka oikein on? Rihlauksen tavoitteena on vakaasti lentävä luoti. Kyllä se luoti rihloissa paikallaan pysyy.

Luodin pituuden ja halkaisijan suhde (max. 1 suhde 7) sekä paino määrittelevät rihlauksen nousun. Esim. M16 rynnärin SS109 luoti vaatii 1: 229mm nousun ideaaliin stabiiliin lentorataan. Kun SS109:ä ammuttiin 1:300 mm nousun piipuista, aseella ei voinut ampua tarkasti yli 100 metriin.

vihertaapero · **Lähetetty:** Ma Maalis 28, 2011 6:15 pm

T-Bolt kirjoitti:

Teekkari kirjoitti:

Yli 1000 km/h liikkuville luodeille täytyy olla jo melkoisen pitkä piippu, että se ehtii vakautua rihloissa - varsinkin keveillä luodeilla. Perus pienoiskivääreissä ongelmia on jo ns. high speed patruunoissa >400 m/s. Rekyyli ei ole yleensä kylläkään ongelma, jos ei käsiasesita puhuta.

Optimaalista luotia pitää hakea eri olosuhteisiin.

1000 km/h on alisooninen patruuna. Aika hidas siis.

Mitä tuo rihloissa vakautuminen muka oikein on? Rihlauksen tavoitteena on vakaasti lentävä luoti. Kyllä se luoti rihloissa paikallaan pysyy.

Luodin pituuden ja halkaisijan suhde (max. 1 suhde 7) sekä paino määrittelevät rihlauksen nousun. Esim. M16 rynnärin SS109 luoti vaatii 1: 229mm nousun ideaaliin stabiiliin lentorataan. Kun SS109:ä ammuttiin 1:300 mm nousun piipuista, aseella ei voinut ampua tarkasti yli 100 metriin.

Myös luodin muoto ja sen materiaali sekä kaavailtu lähtönopeus vaikuttaa rihlannousuun. On eriasia suunnitella ase 300m/s paukulle kuin 900m/s lähtevälle. Samoin onko luoti lyijyä tai muuta pehmeää vaiko mahdollisesti vaipallinen asettaa omat rajoitteet rihlannousulle. Rihlan muoto on oma tarinansa.
Asia on yllättävän monimutkainen.

ttyDread · **Liittynyt:** La Maalis 06, 2010 3:18 am **Viestit:** 70

vihertaapero kirjoitti:

T-Bolt kirjoitti:

Teekkari kirjoitti:

Yli 1000 km/h liikkuville luodeille täytyy olla jo melkoisen pitkä piippu, että se ehtii vakautua rihloissa - varsinkin keveillä luodeilla. Perus pienoiskivääreissä ongelmia on jo ns. high speed patruunoissa >400 m/s. Rekyyli ei ole yleensä kylläkään ongelma, jos ei käsiasesita puhuta.

Optimaalista luotia pitää hakea eri olosuhteisiin.

1000 km/h on alisooninen patruuna. Aika hidas siis.

Mitä tuo rihloissa vakautuminen muka oikein on? Rihlauksen tavoitteena on vakaasti lentävä luoti. Kyllä se luoti rihloissa paikallaan pysyy.

Luodin pituuden ja halkaisijan suhde (max. 1 suhde 7) sekä paino määrittelevät rihlauksen nousun. Esim. M16 rynnärin SS109 luoti vaatii 1: 229mm nousun ideaaliin stabiiliin lentorataan. Kun SS109:ä ammuttiin 1:300 mm nousun piipuista, aseella ei voinut ampua tarkasti yli 100 metriin.

Myös luodin muoto ja sen materiaali sekä kaavailtu lähtönopeus vaikuttaa rihlannousuun. On eriasia suunnitella ase 300m/s paukulle kuin 900m/s lähtevälle. Samoin onko luoti lyijyä tai muuta pehmeää vaiko mahdollisesti vaipallinen asettaa omat rajoitteet rihlannousulle. Rihlan muoto on oma tarinansa.
Asia on yllättävän monimutkainen.

Mä ammun ritsalla teitä kaikkia

Teekkari · **Liittynyt:** Su Huhti 27, 2008 1:54 pm **Viestit:** 2272

T-Bolt kirjoitti:

Teekkari kirjoitti:

Yli 1000 km/h liikkuville luodeille täytyy olla jo melkoisen pitkä piippu, että se ehtii vakautua rihloissa - varsinkin keveillä luodeilla. Perus pienoiskivääreissä ongelmia on jo ns. high speed patruunoissa >400 m/s. Rekyyli ei ole yleensä kylläkään ongelma, jos ei käsiasesita puhuta.

Optimaalista luotia pitää hakea eri olosuhteisiin.

1000 km/h on alisooninen patruuna. Aika hidas siis.

Mitä tuo rihloissa vakautuminen muka oikein on? Rihlauksen tavoitteena on vakaasti lentävä luoti. Kyllä se luoti rihloissa paikallaan pysyy.

Luodin pituuden ja halkaisijan suhde (max. 1 suhde 7) sekä paino määrittelevät rihlauksen nousun. Esim. M16 rynnärin SS109 luoti vaatii 1: 229mm nousun ideaaliin stabiiliin lentorataan. Kun SS109:ä ammuttiin 1:300 mm nousun piipuista, aseella ei voinut ampua tarkasti yli 100 metriin.

Sotkin yksiköt - pahoittelen. Pointtini on kuitenkin se, että nopeampi luoti samalla rihlan nousulla saa nopeamman pyörimisliikkeen suhteessa hitaampaan, mikä voi oleellisesti vaikuttaa ballistiikkaan. Optimaalisen pyörimisliikkeen aikaansaaminen vaatii siten nopeammilla luodeilla pidemmän piipun tai vaihtoehtona on, että käytetään loivempaa nousua, jolloin on vastassa tilanne, ettei kierrettä tule tarpeeksi. En ole tutkinut asiaa, joten joudun spekuloimaan vaikutuksia.

Piipun pituus ja luodin nopeus vaikuttavat tietysti oleellisesti myös ruutikaasujen käyttäytymiseen piipun suulla ja siten sillä on merkittävääkin vaikutusta lentorataan.

Rihloissa vakautumisella tarkoitan tilannetta, jossa rihlauksen tarkoitus toteutuu. Rihlauksen tarkoitus on tietenkin vakaasti lentävä luoti. Analogiaa voi hakea karkeasti vaikka virtaustekniikasta, jossa virtauksen kehittyminen tarvitsee riittävän pätkän putkea esimerkiksi.

KESKUSTELU

1000 metriin ampuminen kiväärillä

Paikallaolijat